{"id":363,"date":"2015-12-14T20:36:03","date_gmt":"2015-12-14T18:36:03","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/?p=363"},"modified":"2015-12-14T20:36:03","modified_gmt":"2015-12-14T18:36:03","slug":"kuinka-kauas-silla-nakee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/","title":{"rendered":"Kuinka kauas sill\u00e4 n\u00e4kee?"},"content":{"rendered":"
\n
\n \"This<\/a>
\n Kvasaari 3C 273 on kaukaisin kohde, jonka n\u00e4kee viel\u00e4 suhteellisen helposti harrastajakaukoputkella. Kuva: ESA\/Hubble & NASA <\/figcaption>\n <\/div>\n<\/figure>\n\n\n

Varmasti jokainen kaukoputken omistaja on saanut vastattavakseen otsikon kysymyksen lukemattomia kertoja. Kysymys ei ole tyhm\u00e4 – koska tyhmi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ei olekaan – mutta v\u00e4h\u00e4n hassu se on. Ja menee my\u00f6s asian vierest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaukoputken teht\u00e4v\u00e4 ei ole avata n\u00e4kymi\u00e4 mahdollisimman kauas, vaan paljastaa mahdollisimman himmeit\u00e4 kohteita ja erottaa niist\u00e4 mahdollisimman pieni\u00e4 yksityiskohtia. Usein himme\u00e4t kohteet sattuvat kuitenkin olemaan my\u00f6s hyvin kaukana, joten vaatimatonta utul\u00e4isk\u00e4\u00e4 tihrustaessa tulee samalla katsoneeksi aika et\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kuinka kauas?<\/p>\n\n\n\n

Jos pysyt\u00e4\u00e4n Aurinkokunnassa, et\u00e4isimm\u00e4t harrastajav\u00e4linein erottuvat kohteet ovat tuhansien miljoonien kilometrien et\u00e4isyydell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saturnuksen saakka planeetat n\u00e4kyv\u00e4t paljain silmin, tosi hyviss\u00e4 olosuhteissa ja kaukana kaikista valoista my\u00f6s Uranus voi erottua pienen\u00e4 valopisteen\u00e4. Sinne on matkaa noin kolme miljardia kilometri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Entinen planeetta, nykyinen k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetta Pluto ei erotu ihan pienell\u00e4 kaukoputkella. Yleens\u00e4 suosituksena on noin 30-senttinen teleskooppi, mutta vaivoin sen erottaa jo 20-senttisell\u00e4 peiliputkella. Pluton et\u00e4isyys on pienimmill\u00e4\u00e4n yli nelj\u00e4 miljardia ja suurimmillaan 7,5 miljardia kilometri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 sitten t\u00e4hdet?<\/p>\n\n\n\n

Kaikki \u00f6isell\u00e4 taivaalla ja harrastajaputkilla n\u00e4kyv\u00e4t t\u00e4hdet kuuluvat Linnunrataan. Aurinkokunnan tiet\u00e4milt\u00e4 kotigalaksimme vastakkaiselle laidalle on noin 75 000 valovuotta.<\/p>\n\n\n\n

Niin kaukaisia t\u00e4hti\u00e4 on kuitenkin mahdoton n\u00e4hd\u00e4, koska v\u00e4liss\u00e4 on Linnunradan keskuksen lis\u00e4ksi tiheit\u00e4 t\u00e4htienv\u00e4lisi\u00e4 kaasu- ja p\u00f6lypilvi\u00e4. Et\u00e4isimm\u00e4t kaukoputkella n\u00e4kyv\u00e4t t\u00e4hdet ovatkin vain joidenkin tuhansien valovuosien p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Siirrytt\u00e4ess\u00e4 galaksiavaruuteen et\u00e4isyydet muuttuvat tyystin toisiksi. Jo paljain silmin voi n\u00e4hd\u00e4 2,5 miljoonan valovuoden et\u00e4isyydelle. Tuon matkan takana on Andromedan galaksi, joka erottuu pienen\u00e4 sumumaisena l\u00e4ikk\u00e4n\u00e4 Andromedan t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

No kuinka kauas sill\u00e4 kaukoputkella nyt sitten n\u00e4kee?<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 galaksejakin valovoimaisempia kohteita ovat kvasaarit, galaktisen kehityksen varhaisvaiheet. Nuoren galaksin keskuksessa oleva supermassiivinen musta aukko saa aikaan ilmi\u00f6it\u00e4, joiden ansiosta kvasaari loistaa kirkkaasti ja n\u00e4kyy kauas.<\/p>\n\n\n\n

Kirkkain – siis n\u00e4enn\u00e4isesti, meilt\u00e4 katsottuna – kvasaari on 3C 273. Sen pystyy erottamaan jo parikymmensenttisell\u00e4 kaukoputkella. Ja kun teleskooppien hinnat ovat tulleet viime vuosina reippaasti alasp\u00e4in, tuon kokoinen kaukoputki ei ole en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n harvinaisuus harrastajien keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Kvasaari n\u00e4kyy pelkk\u00e4n\u00e4 valopisteen\u00e4, mutta jos Neitsyen t\u00e4hdist\u00f6n suunnassa olevan 3C 273:n onnistuu bongaamaan, katselee samalla melkein 2,5 miljardin valovuoden et\u00e4isyydelle.<\/p>\n\n\n\n

Kun nyt n\u00e4kem\u00e4mme valo on l\u00e4htenyt sielt\u00e4 liikkeelle, Maa oli i\u00e4lt\u00e4\u00e4n vasta puolet siit\u00e4, mit\u00e4 se on nykyisin. On siis aika perusteltua vastata otsikon kysymykseen ”riitt\u00e4v\u00e4n kauas”.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varmasti jokainen kaukoputken omistaja on saanut vastattavakseen otsikon kysymyksen lukemattomia kertoja. Kysymys ei ole tyhm\u00e4 – koska tyhmi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ei olekaan – mutta v\u00e4h\u00e4n hassu se on. Ja menee my\u00f6s asian vierest\u00e4. Kaukoputken teht\u00e4v\u00e4 ei ole avata n\u00e4kymi\u00e4 mahdollisimman
\nkauas, vaa…<\/p>\n","protected":false},"author":557,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[130,19,128,43,52,80,129,27,51],"class_list":["post-363","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taivaan-tahden","tag-3c-273","tag-andromeda","tag-aurinkokunta","tag-galaksi","tag-kaapioplaneetta","tag-kaukoputki","tag-kvasaari","tag-musta-aukko","tag-planeetta"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nKuinka kauas sill\u00e4 n\u00e4kee? - Taivaan t\u00e4hden<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kuinka kauas sill\u00e4 n\u00e4kee? - Taivaan t\u00e4hden\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Varmasti jokainen kaukoputken omistaja on saanut vastattavakseen otsikon kysymyksen lukemattomia kertoja. Kysymys ei ole tyhm\u00e4 – koska tyhmi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ei olekaan – mutta v\u00e4h\u00e4n hassu se on. Ja menee my\u00f6s asian vierest\u00e4. Kaukoputken teht\u00e4v\u00e4 ei ole avata n\u00e4kymi\u00e4 mahdollisimman kauas, vaa…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Taivaan t\u00e4hden\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2015-12-14T18:36:03+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/12\/Best_image_of_bright_quasar_3C_273-1024x1011.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Markus Hotakainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Markus Hotakainen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"2 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/\",\"name\":\"Kuinka kauas sill\u00e4 n\u00e4kee? - Taivaan t\u00e4hden\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/12\/Best_image_of_bright_quasar_3C_273-1024x1011.jpg\",\"datePublished\":\"2015-12-14T18:36:03+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/12\/Best_image_of_bright_quasar_3C_273.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/12\/Best_image_of_bright_quasar_3C_273.jpg\",\"width\":1299,\"height\":1283,\"caption\":\"This image from Hubble\u2019s Wide Field and Planetary Camera 2 (WFPC2) is likely the best of ancient and brilliant quasar 3C 273, which resides in a giant elliptical galaxy in the constellation of Virgo (The Virgin). Its light has taken some 2.5 billion years to reach us. Despite this great distance, it is still one of the closest quasars to our home. It was the first quasar ever to be identified, and was discovered in the early 1960s by astronomer Allan Sandage. The term quasar is an abbreviation of the phrase \u201cquasi-stellar radio source\u201d, as they appear to be star-like on the sky. In fact, quasars are the intensely powerful centres of distant, active galaxies, powered by a huge disc of particles surrounding a supermassive black hole. As material from this disc falls inwards, some quasars \u2014 including 3C 273 \u00a0\u2014 have been observed to fire off super-fast jets into the surrounding space. In this picture, one of these jets appears as a cloudy streak, measuring some 200 000 light-years in length. Quasars are capable of emitting hundreds or even thousands of times the entire energy output of our galaxy, making them some of the most luminous and energetic objects in the entire Universe. Of these very bright objects, 3C 273 is the brightest in our skies. If it was located 30 light-years from our own planet \u2014 roughly seven times the distance between Earth and Proxima Centauri, the nearest star to us after the Sun \u2014 it would still appear as bright as the Sun in the sky. \u00a0 WFPC2 was installed on Hubble during shuttle mission STS-125. It is the size of a small piano and was capable of seeing images in the visible, near-ultraviolet, and near-infrared parts of the spectrum.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kuinka kauas sill\u00e4 n\u00e4kee?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/\",\"name\":\"Taivaan t\u00e4hden\",\"description\":\"Tiedetoimittaja Markus Hotakainen h\u00e4mm\u00e4stelee maailmankaikkeutta.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0\",\"name\":\"Markus Hotakainen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"caption\":\"Markus Hotakainen\"},\"description\":\"Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kuinka kauas sill\u00e4 n\u00e4kee? - Taivaan t\u00e4hden","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kuinka kauas sill\u00e4 n\u00e4kee? - Taivaan t\u00e4hden","og_description":"Varmasti jokainen kaukoputken omistaja on saanut vastattavakseen otsikon kysymyksen lukemattomia kertoja. Kysymys ei ole tyhm\u00e4 – koska tyhmi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ei olekaan – mutta v\u00e4h\u00e4n hassu se on. Ja menee my\u00f6s asian vierest\u00e4. Kaukoputken teht\u00e4v\u00e4 ei ole avata n\u00e4kymi\u00e4 mahdollisimman kauas, vaa…","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/","og_site_name":"Taivaan t\u00e4hden","article_published_time":"2015-12-14T18:36:03+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/12\/Best_image_of_bright_quasar_3C_273-1024x1011.jpg","type":"","width":"","height":""}],"author":"Markus Hotakainen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Markus Hotakainen","Est. reading time":"2 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/","name":"Kuinka kauas sill\u00e4 n\u00e4kee? - Taivaan t\u00e4hden","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/12\/Best_image_of_bright_quasar_3C_273-1024x1011.jpg","datePublished":"2015-12-14T18:36:03+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#primaryimage","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/12\/Best_image_of_bright_quasar_3C_273.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/12\/Best_image_of_bright_quasar_3C_273.jpg","width":1299,"height":1283,"caption":"This image from Hubble\u2019s Wide Field and Planetary Camera 2 (WFPC2) is likely the best of ancient and brilliant quasar 3C 273, which resides in a giant elliptical galaxy in the constellation of Virgo (The Virgin). Its light has taken some 2.5 billion years to reach us. Despite this great distance, it is still one of the closest quasars to our home. It was the first quasar ever to be identified, and was discovered in the early 1960s by astronomer Allan Sandage. The term quasar is an abbreviation of the phrase \u201cquasi-stellar radio source\u201d, as they appear to be star-like on the sky. In fact, quasars are the intensely powerful centres of distant, active galaxies, powered by a huge disc of particles surrounding a supermassive black hole. As material from this disc falls inwards, some quasars \u2014 including 3C 273 \u00a0\u2014 have been observed to fire off super-fast jets into the surrounding space. In this picture, one of these jets appears as a cloudy streak, measuring some 200 000 light-years in length. Quasars are capable of emitting hundreds or even thousands of times the entire energy output of our galaxy, making them some of the most luminous and energetic objects in the entire Universe. Of these very bright objects, 3C 273 is the brightest in our skies. If it was located 30 light-years from our own planet \u2014 roughly seven times the distance between Earth and Proxima Centauri, the nearest star to us after the Sun \u2014 it would still appear as bright as the Sun in the sky. \u00a0 WFPC2 was installed on Hubble during shuttle mission STS-125. It is the size of a small piano and was capable of seeing images in the visible, near-ultraviolet, and near-infrared parts of the spectrum."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/12\/14\/kuinka-kauas-silla-nakee\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kuinka kauas sill\u00e4 n\u00e4kee?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/","name":"Taivaan t\u00e4hden","description":"Tiedetoimittaja Markus Hotakainen h\u00e4mm\u00e4stelee maailmankaikkeutta.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0","name":"Markus Hotakainen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg","caption":"Markus Hotakainen"},"description":"Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija."}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/363","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/557"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=363"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/363\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":366,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/363\/revisions\/366"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=363"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=363"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=363"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}