{"id":340,"date":"2015-11-16T07:32:26","date_gmt":"2015-11-16T05:32:26","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/?p=340"},"modified":"2015-11-16T07:32:26","modified_gmt":"2015-11-16T05:32:26","slug":"aika-haipakkaa-eksoplaneetalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/","title":{"rendered":"Aika haipakkaa eksoplaneetalla"},"content":{"rendered":"
\n
\n \"Kepler<\/a>
\n HD 189733b on suunnilleen Jupiterin kokoinen ja massainen, mutta muuta yhteist\u00e4 niill\u00e4 ei olekaan. Kuva: Mark A. Garlick\/University of Warwick <\/figcaption>\n <\/div>\n<\/figure>\n\n\n

Syysmyrskyss\u00e4 voi joskus tuulla niin, ett\u00e4 tukka tuntuu l\u00e4htev\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta se on pient\u00e4 verrattuna j\u00e4ttim\u00e4isen eksoplaneetan puhureihin.<\/p>\n\n\n\n

Luettelotunnuksella HD 189733 tunnettu t\u00e4hti kuuluu Ketun t\u00e4hdist\u00f6\u00f6n ja sill\u00e4 on et\u00e4isyytt\u00e4 63 valovuotta. T\u00e4hdell\u00e4 on seuranaan paitsi pienempi t\u00e4hti – eli kyseess\u00e4 on kaksoist\u00e4hti – my\u00f6s j\u00e4ttil\u00e4isplaneetta. Sen nimi on mielikuvituksellisesti HD 189733b.<\/p>\n\n\n\n

Planeetta on hieman Jupiteria suurempi ja massiivisempi, mutta hyvin harva: jos l\u00f6ytyisi riitt\u00e4v\u00e4n iso saavi, planeetta kelluisi vedess\u00e4. Vaikka HD 189733b on kaasuj\u00e4ttil\u00e4inen kuten Jupiter, siihen yht\u00e4l\u00e4isyydet oikeastaan loppuvatkin.<\/p>\n\n\n\n

Eksoplaneetta kiert\u00e4\u00e4 t\u00e4hte\u00e4\u00e4n alle viiden miljoonan kilometrin et\u00e4isyydell\u00e4, kun Jupiterin et\u00e4isyys Auringosta on melkein 780 miljoonaa kilometri\u00e4. HD 189733b:n kiertoaika eli ”vuosi” on siten hyvin lyhyt, ainoastaan 53 tuntia.<\/p>\n\n\n\n

\u201dVuorokauden” pituus on sama, sill\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4n planeetan py\u00f6rimisliike on lukkiutunut: se k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 aina saman puolen kohti t\u00e4hte\u00e4 samaan tapaan kuin Kuu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille aina samaa naamaa.<\/p>\n\n\n\n

Yksi plus yksi on kaksi eli planeetan p\u00e4iv\u00e4puolella on ikuinen hellekeli. L\u00e4mp\u00f6tilan arvioidaan kohoavan noin 1 200 celsiusasteeseen. Pime\u00e4ll\u00e4 y\u00f6puolellakaan ei ole varsinaisesti kylm\u00e4, sill\u00e4 siell\u00e4kin l\u00e4mp\u00f6\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 noin 900 asteen verran.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6opin lainalaisuuksien mukaan l\u00e4mp\u00f6 siirtyy aina kuumasta kylm\u00e4\u00e4n, joten HD 189733b:n p\u00e4iv\u00e4puolelta kulkeutuu l\u00e4mp\u00f6\u00e4 y\u00f6puolelle. Kulkeutuminen tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kuuman kaasun virtausta planeetan viile\u00e4mm\u00e4lle puoliskolle – eli p\u00e4iv\u00e4n ja y\u00f6n rajalla tuulee. Ja siell\u00e4 tuulee kovaa.<\/p>\n\n\n\n

Tuulen nopeus on l\u00e4hes 8 900 kilometri\u00e4 tunnissa, s\u00e4\u00e4ennusteista tutuissa yksik\u00f6iss\u00e4 yli 2 400 metri\u00e4 sekunnissa. Siis reilut kaksi kilometri\u00e4 sekunnissa.<\/p>\n\n\n\n

Suurimmat Suomessa mitatut tuulen nopeudet ovat olleet puuskissa noin 50 metri\u00e4 sekunnissa eli 180 kilometri\u00e4 tunnissa. HD 189733b:n puhureihin verrattuna se on kevytt\u00e4 henk\u00e4ily\u00e4. Ja kaikkein kovimmatkin Maan ilmakeh\u00e4ss\u00e4 mitatut, yli 400 kilometrin tuntinopeudella puhaltaneet tuulet j\u00e4\u00e4v\u00e4t varsin vaisuiksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaisia l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4vi\u00e4 kaasuplaneettoja sanotaan \u201dkuumiksi jupitereiksi\u201d. Niiden olosuhteet ovat hyvin toisenlaisia kuin oman Aurinkokuntamme j\u00e4ttil\u00e4isplaneetoilla vallitsevat.<\/p>\n\n\n\n

HD 189733b:n tapauksessakaan erilaisuus ei rajoitu pelkkiin mielett\u00f6miin myrskytuuliin. Jos p\u00e4\u00e4sisimme paikan p\u00e4\u00e4lle katselemaan planeettaa – toki turvallisen matkan p\u00e4\u00e4st\u00e4 – sen p\u00e4iv\u00e4puoli hohtaisi sinisen\u00e4. Syyn\u00e4 on kaasukeh\u00e4ss\u00e4 leijuva silikaattisumu eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyvin hienojakoinen hiekka.<\/p>\n\n\n\n

Y\u00f6puolella vallitseva liki 900 asteen l\u00e4mp\u00f6tila saisi sen hehkumaan punaisena. Ikiy\u00f6k\u00e4\u00e4n ei siis olisi pime\u00e4.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syysmyrskyss\u00e4 voi joskus tuulla niin, ett\u00e4 tukka tuntuu l\u00e4htev\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta se on pient\u00e4 verrattuna j\u00e4ttim\u00e4isen eksoplaneetan puhureihin. Luettelotunnuksella HD 189733 tunnettu t\u00e4hti kuuluu Ketun t\u00e4hdist\u00f6\u00f6n ja sill\u00e4 on et\u00e4isyytt\u00e4 63 valovuotta. T\u00e4hdell\u00e4 on seuranaan paitsi
\npienempi t\u00e4hti &#8…<\/p>\n","protected":false},"author":557,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-340","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taivaan-tahden"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\nAika haipakkaa eksoplaneetalla - Taivaan t\u00e4hden<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Aika haipakkaa eksoplaneetalla - Taivaan t\u00e4hden\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Syysmyrskyss\u00e4 voi joskus tuulla niin, ett\u00e4 tukka tuntuu l\u00e4htev\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta se on pient\u00e4 verrattuna j\u00e4ttim\u00e4isen eksoplaneetan puhureihin. Luettelotunnuksella HD 189733 tunnettu t\u00e4hti kuuluu Ketun t\u00e4hdist\u00f6\u00f6n ja sill\u00e4 on et\u00e4isyytt\u00e4 63 valovuotta. T\u00e4hdell\u00e4 on seuranaan paitsi pienempi t\u00e4hti &#8…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Taivaan t\u00e4hden\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2015-11-16T05:32:26+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/11\/hd189733-1024x759.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Markus Hotakainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Markus Hotakainen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"2 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/\",\"name\":\"Aika haipakkaa eksoplaneetalla - Taivaan t\u00e4hden\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/11\/hd189733-1024x759.jpg\",\"datePublished\":\"2015-11-16T05:32:26+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/11\/hd189733.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/11\/hd189733.jpg\",\"width\":1575,\"height\":1168,\"caption\":\"Kepler 438b is an Earth-like extrasolar planet orbiting the star Kepler 438, some 470 lightyears away in Lyra. The planet has an ESI (Earth Similarity Index) of 0.88, the highest currently measured. It's an indication of how similar physically a given world is compared to Earth, and it takes into account the planet's mass, radius, density, escape velocity and surface temperature. Although Kepler 438b is similar physically the Earth, the star Kepler 438 is a flaring red dwarf, highly volatile. It is therefore quite unlikely that the planet harbors any form of life, despite its high ESI.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Aika haipakkaa eksoplaneetalla\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/\",\"name\":\"Taivaan t\u00e4hden\",\"description\":\"Tiedetoimittaja Markus Hotakainen h\u00e4mm\u00e4stelee maailmankaikkeutta.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0\",\"name\":\"Markus Hotakainen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg\",\"caption\":\"Markus Hotakainen\"},\"description\":\"Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Aika haipakkaa eksoplaneetalla - Taivaan t\u00e4hden","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Aika haipakkaa eksoplaneetalla - Taivaan t\u00e4hden","og_description":"Syysmyrskyss\u00e4 voi joskus tuulla niin, ett\u00e4 tukka tuntuu l\u00e4htev\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta se on pient\u00e4 verrattuna j\u00e4ttim\u00e4isen eksoplaneetan puhureihin. Luettelotunnuksella HD 189733 tunnettu t\u00e4hti kuuluu Ketun t\u00e4hdist\u00f6\u00f6n ja sill\u00e4 on et\u00e4isyytt\u00e4 63 valovuotta. T\u00e4hdell\u00e4 on seuranaan paitsi pienempi t\u00e4hti …","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/","og_site_name":"Taivaan t\u00e4hden","article_published_time":"2015-11-16T05:32:26+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/11\/hd189733-1024x759.jpg","type":"","width":"","height":""}],"author":"Markus Hotakainen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Markus Hotakainen","Est. reading time":"2 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/","name":"Aika haipakkaa eksoplaneetalla - Taivaan t\u00e4hden","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/11\/hd189733-1024x759.jpg","datePublished":"2015-11-16T05:32:26+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#primaryimage","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/11\/hd189733.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/11\/hd189733.jpg","width":1575,"height":1168,"caption":"Kepler 438b is an Earth-like extrasolar planet orbiting the star Kepler 438, some 470 lightyears away in Lyra. The planet has an ESI (Earth Similarity Index) of 0.88, the highest currently measured. It's an indication of how similar physically a given world is compared to Earth, and it takes into account the planet's mass, radius, density, escape velocity and surface temperature. Although Kepler 438b is similar physically the Earth, the star Kepler 438 is a flaring red dwarf, highly volatile. It is therefore quite unlikely that the planet harbors any form of life, despite its high ESI."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/2015\/11\/16\/aika-haipakkaa-eksoplaneetalla\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Aika haipakkaa eksoplaneetalla"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/","name":"Taivaan t\u00e4hden","description":"Tiedetoimittaja Markus Hotakainen h\u00e4mm\u00e4stelee maailmankaikkeutta.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/c9c1373acb19750e11084ef640abeae0","name":"Markus Hotakainen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg","contentUrl":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/05\/markus_hotakainen_blogi_pieni-150x150.jpg","caption":"Markus Hotakainen"},"description":"Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija."}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/557"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=340"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":343,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340\/revisions\/343"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=340"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=340"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/taivaan-tahden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=340"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}