Kiinalainen innovaatio: korvataan katuvalaistus tekokuulla

Profiilikuva
Blogit Taivaan tähden
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kiinalaiset kaavailevat korvaavansa sekä katuvalaistuksen että arvatenkin myös Kuun keinotekoisella kuulla. Kuva: Markus Hotakainen

Näin ainakin suunnitellaan Chengdun kaupungissa sikäläisen avaruusalan yrityksen – Chengdu Aerospace Science and Technology Microelectronics System Research Institute – nokkamiehen Wu Chunfengin johdolla.

Parin vuoden päästä Maata kiertävälle radalle pitäisi nouseman ”keinotekoinen kuu”, joka valaisee 10–80 kilometrin läpimittaisen alueen maanpinnalla. Valaistus olisi kirkkaudeltaan kahdeksankertainen kuutamoon verrattuna.

Moinen tekokuu tekisi sähköä syövän katuvalaistuksen tyystin tarpeettomaksi. Ajatus on perin kaunis ja ilmasto kiittää, mutta…

Jos ”valokuu” sijoitettaisiin muutaman sadan kilometrin korkeuteen, suunnilleen samanlaiselle kiertoradalle kuin Kansainvälinen avaruusasema, se olisi horisontin yläpuolella kerrallaan korkeintaan muutaman minuutin ajan.

Kierros maapallon ympäri kestäisi puolitoista tuntia, minkä jälkeen satelliitti nousisi taas toviksi Chengdun taivaalle. Tosin se kulkisi taivaankannen poikki eri reittiä kuin edellisellä kerralla ja jäisi monasti kokonaan näkymättömiin.

Satelliitin kiertoaika maapallon ympäri on sitä pidempi, mitä korkeammalla se on. Jos kiertoradan korkeutta nostetaan, taivaallista valaistusta saadaan pidempään kuin muutaman minuutin ajan puolentoista tai muutaman tunnin välein.

Korkeuden kasvaessa satelliitin pinta-alan pitäisi myös kasvaa, jos ajatuksena on, että se vain heijastaa auringonvaloa. Avaruudessa avautuvia ”avaruuspurjeita” on kyllä kokeiltu, mutta toistaiseksi kehnohkolla menestyksellä.

Ainahan satelliitin voi lähettää geosynkroniselle radalle.

Mutta ei hätää, sillä Wu Chunfengin mukaan heidän tekokuussaan tarvittavaa tekniikkaa on testattu jo vuosien ajan.

Ja ainahan satelliitin voi lähettää geosynkroniselle radalle. 36 000 kilometrin korkeudessa sen kiertoaika olisi sama kuin Maan pyörähdysaika eli se pysyisi maanpinnan suhteen paikallaan.

Jos valoa heijastavan tekokuun etäisyys Maasta olisi kymmenesosa Kuun etäisyydestä ja kirkkaus kahdeksan kertaa kuutamoa suurempi, sen pitäisi olla halkaisijaltaan satoja kilometrejä.

Vaikea uskoa, että Chengdu Aerospace Science and Technology Microelectronics System Research Instituten resurssit riittävät moisen peilin rakentamiseen ja lähettämiseen avaruuteen.

Toisaalta kiinalaiset ovat aina tehneet avaruusrintamalla juuri niin kuin ovat sanoneet tekevänsä, joten nähtäväksi jää, miten tämän hankkeen kanssa käy.

Itse en usko siihen hetkeäkään.