Kolmas kysymyssarja sis\u00e4lsi kysymyksen, jossa poliitikkojen puheet tuntuivat menev\u00e4n ristiin etuj\u00e4rjest\u00f6jen ja virkamiesten ajatusten kanssa. Siksi kysyin puheenjohtajilta my\u00f6s, uskovatko he voivansa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaa sill\u00e4 tavalla kuin edustuksellisessa demokratiassa on tarkoitus.<\/p>\n\n\n\n
Kirjeenvaihdosta innostuneena l\u00e4hetin poliitikoille kysymyksi\u00e4 nopeammin kuin sain niihin vastauksia. Niinp\u00e4 kysymykset ja vastaukset meniv\u00e4t joskus ristiin.<\/p>\n\n\n\n
SDP:n vastaus ensimm\u00e4iseen kysymykseeni sivusi jo seuraavaa puolueiden asiantuntijoille tarkoitettua kysymyst\u00e4ni: Miten suhtaudutte siihen ajatukseen, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nyt itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 uuden yrityksen perustaja voisi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myyskorvauksensa, kunnes yritys tuottaa sovitun m\u00e4\u00e4r\u00e4n palkkatuloja yritt\u00e4j\u00e4lle?<\/p>\n\n\n\n
Tied\u00e4n, ett\u00e4 STM suhtautuu ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahaan siten, ett\u00e4 sit\u00e4 maksetaan vain henkil\u00f6ille, jotka ovat ty\u00f6markkinoiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Kokemuksesta tied\u00e4n, ett\u00e4 suuri osa ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 yrityksen perustajista olisi valmis ottamaan vastaan ty\u00f6n ja laittamaan yrityksen syrj\u00e4\u00e4n, jos vain ty\u00f6t\u00e4 olisi tarjolla. He siis ovat tosiasiassa my\u00f6s ty\u00f6nhakijoita.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6tt\u00f6myysturvan s\u00e4ilytt\u00e4minen yrityksen perustamisesta huolimatta olisi sek\u00e4 valtion ett\u00e4 ihmisten etu: jos ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 on perhe ja asuntolaina, h\u00e4nen ei kannata luopua ansiosidonnaisesta ty\u00f6tt\u00f6myysturvasta, sill\u00e4 jostakin on saatava rahaa lasten ruokaan ja kodin maksuihin. Yrityksen perustaminen lykk\u00e4ytyy, samoin rahan ansaitseminen ja verojen maksu. Se tulee yhteiskunnalle kalliiksi.<\/p>\n\n\n\n
Jos ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4\u00e4 odottamaan ansiosidonnaisen p\u00e4iv\u00e4rahan loppumista, niin kuin monen on pakko tehd\u00e4, h\u00e4nen ammattitaitonsa ruostuu ja osaamisensa vanhenee. My\u00f6s ihmissuhteet katoavat, mik\u00e4 vaikeuttaa yritt\u00e4mist\u00e4. Syrj\u00e4n raja-aita kasvaa. Ja valtiolta j\u00e4\u00e4 saamatta uuden yrityksen tuomia verotuloja \u2013 pahimmassa tapauksessa pysyv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4iv\u00e4rahan maksamisesta ei koituisi lis\u00e4kuluja. Kyse on periaatteesta. Voiko sek\u00e4 ihmisille ett\u00e4 valtiolle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4mistoimenpidett\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 vain, koska se ei sovellu ministeri\u00f6n virkamiesten ammoin rakentamaan ajatusmalliin? Tai koska ammattiliitot sit\u00e4 vastustavat?<\/p>\n\n\n\n
Ammattiliitoista ja virkamiehist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n puolueen puheenjohtajille osoittamaani kysymykseen:\nOnko teill\u00e4 mielest\u00e4nne oikeasti se valta, joka teille lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan kuluu? Jos ei ole, voitteko tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n saadaksenne sen takaisin?<\/p>\n\n\n\n
Voi toki olla niin, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Syrj\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin ei n\u00e4e tarkasti, mutta \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja politiikkaa ja virkamiesty\u00f6t\u00e4 hyvin l\u00e4helt\u00e4 seuranneena minulle on muodostunut sellainen kuva, ett\u00e4 valta, joka kuuluu eduskunnalle, on liukunut liian suureksi osaksi ministeri\u00f6iden virkamiehille, ammattiliitoille ja EK:lle.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ill\u00e4 tahoilla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 edustuksellisen demokratian kanssa: Ensimm\u00e4ist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta saada kantamaan vastuuta mist\u00e4\u00e4n, koska virat ovat pysyvi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia. Kaksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 taas ovat etuj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, joiden lakis\u00e4\u00e4teinen teht\u00e4v\u00e4 on ajaa j\u00e4senist\u00f6ns\u00e4 etua eik\u00e4 suinkaan maan etua. Silti ne osallistuvat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, joka koskee meit\u00e4 kaikkia. Eduskunta ei ota itselleen p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valtaa edes silloin, kun yhdistykset eiv\u00e4t tunnu kykenev\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rjestelm\u00e4 nakertaa politiikan uskottavuutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nestysintoa. Itse antaisin \u00e4\u00e4neni mielell\u00e4ni sille, joka kertoo, miten demokratia palautetaan t\u00e4h\u00e4n maahan ja valta annetaan niille, joille kansa sen oikeasti haluaa antaa.<\/p>\n\n\n\n
Timo Soini<\/strong>\nPeriaatteessa kaikki lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valta kuuluu eduskunnalle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4in ei kuitenkaan ole, vaan valtaa on annettu valua huomattavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 Arkadianm\u00e4en ulkopuolelle. Yleisesti tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 el\u00e4kkeit\u00e4 koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta on annettu pitk\u00e4lti ty\u00f6markkinaosapuolille. Vastaavasti yksitt\u00e4inen ministeri\u00f6n korkea virkamies saattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvinkin suurta valtaa asemansa ja asiantuntijuutensa kautta.<\/p>\n\n\n\n Ministeri saa virkamiehelt\u00e4 vallan takaisin perehtym\u00e4ll\u00e4 ministeri\u00f6ns\u00e4 alaisiin asioihin perusteellisemmin. Eduskunta taas saa vallan el\u00e4keasioissa takaisin yksinkertaisesti ilmoittamalla ty\u00f6markkinaosapuolille varaavansa itselleen oikeuden tehd\u00e4 muutoksia sen ehdotuksiin. Kumpikaan tuskin onnistuisi ilman huomattavaa vastarintaa, mutta kyll\u00e4 se onnistuisi.<\/p>\n\n\n\n On my\u00f6s olemassa viel\u00e4 yksi taho, jolle on valunut huomattavasti valtaa Suomen eduskunnasta ja se on Eu:n. Monta kertaa olen kuullut v\u00e4itteen, ett\u00e4 ei tietty\u00e4 lakia tai asiaa voi muuttaa sill\u00e4 se on EU:n direktiivin vastaista.<\/p>\n\n\n\n Viimeksi noussut esimerkki on alv:n alaisen toiminnan alarajan nostaminen yli 10 000 euroon, joka vaatisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n luvan pyyt\u00e4mist\u00e4 komissiolta. Viimeaikoina t\u00e4m\u00e4 vallan liukuminen Brysseliin on vain kiihtynyt, sill\u00e4 eurokriisin aikana olemme antaneet EU:n komissiolle hyvin laajan oikeuden puuttua harjoittamaamme talouspolitiikkaan. Me muun muassa joudumme l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n budjettimme esitarkastettavaksi komissiolle ja mik\u00e4li Suomi kohta rikkonee niin sanottuja vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoja, kasvaa komission valta talouspolitiikkaamme viel\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n Seuraava hallitus joutuu talouspolitiikan linjojaan pohtiessaan miettim\u00e4\u00e4n my\u00f6s miten ne sopivat yhteen Eu:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kanssa. Perussuomalaiset ovat alusta asti taistelleet oikeastaan ainoana puolueena t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 vastaan. Ja on itse asiassa hiukan huolestuttavaa, ett\u00e4 ainoastaan valtiovarainministeri\u00f6n entiset johtavat virkamiehet kuten Raimo Sailas ovat meid\u00e4n lis\u00e4ksi julkisesti t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 kritisoineet.<\/p>\n\n\n\n Muut puolueet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan asiasta mieluummin hiljaa. T\u00e4m\u00e4 kehitys on erityisen ongelmallista demokratian perusperiaatteiden kanssa: sill\u00e4 jolla on valta on my\u00f6s vastuu. Komissiolla on nyky\u00e4\u00e4n huomattava valta talouspolitiikkamme, mutta ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vastuuta virheist\u00e4, sill\u00e4 suomalainen ei voi heit\u00e4 miss\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4hemm\u00e4n ja parempaa EU:ta! T\u00e4t\u00e4 korostamme. Tostan: t\u00e4t\u00e4 korostamme!\nT\u00e4m\u00e4n vallan takaisinsaaminen onkin hiukan vaikeampaa. Hyv\u00e4 ensimm\u00e4inen askel olisi tietysti kielt\u00e4yty\u00e4 antamasta viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 valtaa Brysselin byrokraateille, sill\u00e4 t\u00e4llaisia suunnitelmia on my\u00f6s nykyisell\u00e4 komissiolla. Seuraavan hallituksen onkin heti kautensa aluksi p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 onko se valmis antamaan talouspoliittista valtaa viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 pois vai k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4nk\u00f6 kurssia.<\/p>\n\n\n\n Alexander Stubb<\/strong>\nOlet taas eritt\u00e4in oleellisen kysymyksen \u00e4\u00e4rell\u00e4! Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4mme syntyi p\u00e4\u00e4osin kovin erilaisen yhteiskunnan aikana. Talouskasvu oli voimakasta ja suhteellisen tasaista, markkinat paljon suljetummat, id\u00e4nkauppa oli poliittisesti varmistettua, v\u00e4est\u00f6 oli nuorempaa ja ty\u00f6paikoista suurempi osa oli teollisessa yhten\u00e4istuotannossa. Pahan paikan tullen devalvaatiolla voitiin aina pelastaa tilanne kuin tilanne. Kolmikanta toimii hyvin tilanteessa, jossa p\u00e4\u00e4asiassa jaetaan vakaan j\u00e4rjestelm\u00e4n tuottaman kasvun hedelmi\u00e4 tasaisesti hyvinvointipalvelujen (valtion), yritysten ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden kesken.<\/p>\n\n\n\n 80-luvun j\u00e4lkeen maailma on muuttunut h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n nopeasti. Globaali kilpailu on kovempaa kuin koskaan. Ty\u00f6paikat ja p\u00e4\u00e4oma liikkuvat helposti ymp\u00e4ri maailman. Omaa rahapolitiikkaa ei euron takia ole. V\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy. Kasvu on n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 olevassa tulevaisuudessa vaatimatonta. Ty\u00f6n luonne on muuttunut. Talous on palveluvaltaistunut ja suuret teolliset toimijat ovat korvautuneet monimutkaisilla yritysverkostoilla, joiden j\u00e4senist\u00e4 vain osa sijaitsee Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Nyky\u00e4\u00e4n laite voidaan suunnitella Suomessa, raaka-aineet louhitaan Chiless\u00e4 ja jalostetaan Perussa, tuotanto tapahtuu Kiinassa, markkinat sijaitsevat Amerikassa ja voitot kotiutetaan Lontoon p\u00f6rssin kautta. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ty\u00f6paikkakoko on laskenut tasaisesti. Monet ty\u00f6skentelev\u00e4t osa-aikaisesti tai useassa ty\u00f6paikassa yht\u00e4 aikaa, suhteellisen vapaana elinkeinonharjoittajana.<\/p>\n\n\n\n Muun muassa yll\u00e4 mainituista syist\u00e4 my\u00f6s perinteisten instituutioidemme tulee kehitty\u00e4. Meid\u00e4n tulee pysty\u00e4 vastaamaan talouden uudistumisen, kilpailukyvyn ja julkisen talouden haasteisiin. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa j\u00e4ntev\u00f6itet\u00e4\u00e4n. Kokoomus on linjannut, ett\u00e4 konsensukselle asetetaan tulosvastuu.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6markkina-asiat valmistellaan yhdess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osapuolten kanssa. Konsensukselle asetetaan kuitenkin tulosvastuu siten, ett\u00e4 jos uudistuksista ei l\u00f6ydy laajaa yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 hallituksen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n aikarajaan menness\u00e4, hallitus kantaa vastuun v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien uudistusten l\u00e4piviemisest\u00e4. Suomen on pakko p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in ja t\u00e4h\u00e4n tarvitaan viime k\u00e4dess\u00e4 hallituksen tuki m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessilla.<\/p>\n\n\n\n Suomalaiset ovat ahkeruudella ja sivistyksell\u00e4 rakentaneet lyhyess\u00e4 ajassa er\u00e4\u00e4n maailman parhaista maista. Olemme velkaa menneille polville, ett\u00e4 j\u00e4t\u00e4mme Suomen hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa my\u00f6s tuleville polville! Viime k\u00e4dess\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on vastuussa vaaleilla valittu eduskunta.<\/p>\n\n\n\n Juha Sipil\u00e4<\/strong>\nEduskunnalla ja hallituksella on valta esitt\u00e4\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asioista. Valtaa on vain osattava k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja asioita on viet\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti eteenp\u00e4in. Olen esimerkiksi esitt\u00e4nyt yhteiskuntasopimuksen solmimista vaalien j\u00e4lkeen. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 voidaan osapuolten kanssa k\u00e4yd\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kysymyksi\u00e4 l\u00e4pi. Suomi on eritt\u00e4in vaikeassa tilanteessa ja kaikilta osapuolilta vaaditaan nyt vastaantuloa.<\/p>\n\n\n\n Antti Rinne<\/strong>\nMinusta on (poliitikoilla se valta, joka heille lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan kuuluu). En voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 minulla valtiovarainministerin\u00e4 olisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valtaa. Rajat sill\u00e4 toki on, kuten pit\u00e4\u00e4kin. Meit\u00e4 sitoo toisaalta eduskunta, toisaalta lait ja kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t asettavat arvopohjaiset tavoitteet, joille virkakunta valmistelee parhaat keinot ja jotka poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t sitten viel\u00e4 vahvistavat. N\u00e4kemyksi\u00e4 tulee luonnollisesti hakea mahdollisimman laajalti koko yhteiskunnasta.<\/p>\n\n\n\n Kolmikannan asemasta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aika ajoin keskustelua sek\u00e4 siit\u00e4 onko ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 liikaa valtaa. Itse en murehtisi t\u00e4t\u00e4 kuitenkaan liiaksi. Minusta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ay-liike ja ty\u00f6nantajat ovat vahvasti mukana lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n valmistelussa. Suomalaisissa ammattiliitoissa, esimerkiksi, on yli kaksi miljoonaa j\u00e4sent\u00e4. Suurempi ongelma olisi, jos t\u00e4llaisella liikkeell\u00e4 ei olisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 mahdollisuutta vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Varsinkin kun niiden hallinnot ovat demokraattisesti valittuja. Sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4 pikemminkin tukee demokratiaa kuin heikent\u00e4\u00e4 sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Asiantuntijakysymys koski ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myysturvan menett\u00e4mist\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4ksi ryhdytt\u00e4ess\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Perussuomalaiset<\/strong>\nKuten tuli jo aiemmin todettua, niin Suomi on tilanteessa, jossa mit\u00e4\u00e4n ehdotusta ei kannata suoralta k\u00e4delt\u00e4 tyrm\u00e4t\u00e4. Ansiosidonnaisessa ty\u00f6tt\u00f6myyskorvauksessa on jo niin sanottu soviteltu p\u00e4iv\u00e4raha, joka mahdollistaa tietyin ehdoin osa-aikaty\u00f6n tekemisen samalla kun saa ansiosidonnaista p\u00e4iv\u00e4rahaa. Soviteltua p\u00e4iv\u00e4rahaa voi saada my\u00f6s vaikka on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta, mutta ei jos olet p\u00e4\u00e4toiminen yritt\u00e4j\u00e4. Uusille yritt\u00e4jille on jo olemassa starttiraha, mutta tietyin ehdoin voisi oikeutta soviteltuun p\u00e4iv\u00e4rahaan laajentaa koskemaan my\u00f6s aloittavia p\u00e4\u00e4toimisia yritt\u00e4ji\u00e4. Ainakin jos henkil\u00f6ll\u00e4 on jo muutaman kuukauden ty\u00f6tt\u00f6myysjakso takanaan.<\/p>\n\n\n\n Kokoomus<\/strong>\nSyrj\u00e4st\u00e4 her\u00e4tell\u00e4\u00e4n taas hyv\u00e4\u00e4 keskustelua! Yritt\u00e4j\u00e4n ja palkansaajan sosiaaliturvaa kannattaisi yhdenmukaistaa. Nykyajan ty\u00f6markkinat ovat erilaiset, kuin mihin nykymuotoinen ansiosidonnainen ty\u00f6tt\u00f6myysturva aikanaan rakennettiin. Nyky\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkaa vaihdetaan usein, ja v\u00e4liss\u00e4 saatetaan olla kotona, opiskella tai toimia yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Sosiaaliturvan tulisi olla sellainen, ett\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 huolta, vaikka tilanteet muuttuisivat nopeastikin, ja kannustaa kaikissa tapauksissa toimeliaisuuteen \u2013 oli tuo toimeliaisuus sitten opiskelua, yritt\u00e4mist\u00e4 tai palkkaty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi Ruotsissa asia on tehty niin yksinkertaiseksi, ett\u00e4 sosiaaliturva m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy tietyin ehdoin oman ilmoituksen perusteella.<\/p>\n\n\n\n Kannustinloukkuja ei pit\u00e4isi olla siin\u00e4k\u00e4\u00e4n tilanteessa, ett\u00e4 haluaa ryhty\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4ksi. Mainitsemasi ongelma nykyajattelussa on ratkaisematta. Tarkka malli ei ole edes oleellisin asia. Asia voitaisiin ratkaista esimerkiksi korottamalla starttirahaa. My\u00f6s perusteellisempia sosiaaliturvan uudistuksia pit\u00e4isi tarkastella ennakkoluulottomasti.<\/p>\n\n\n\n Keskusta<\/strong>\nKeskustakin on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 ansiosidonnaisen p\u00e4iv\u00e4rahan maksaminen yritt\u00e4j\u00e4n starttirahaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi voidaan mahdollistaa. Toivon, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta selvitet\u00e4\u00e4n tarkasti.<\/p>\n\n\n\n Suhtaudun yll\u00e4 esitettyyn ajatukseen my\u00f6nteisesti. Suomi on erityisen hankalassa tilanteessa, jolloin meid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 sopimaan asioista uudelta pohjalta. Se, mik\u00e4 toimi v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4sti vanhassa maailmassa, toimii muuttuneessa tilanteessa luonnollisesti entist\u00e4 huonommin.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4ht\u00f6kohta tulisi olla se, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n ihmisille annetaan mahdollisuuksia, niin sit\u00e4 enemm\u00e4n he niit\u00e4 luultavasti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, jolloin syntyy taloudellista toimeliaisuutta.<\/p>\n\n\n\n Meid\u00e4n tulee madaltaa sek\u00e4 aloittamisen ett\u00e4 lopettamisen kynnyksi\u00e4. Kansantalous kaipaa toimeliaisuutta ja ihmiset mielek\u00e4st\u00e4 ja merkityksellist\u00e4 tekemist\u00e4. Ilman uutta luovaa ty\u00f6t\u00e4 meill\u00e4 ei voi olla yhteist\u00e4 tulevaisuutta. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n murroksen edetess\u00e4 erityisen heikossa asemassa ovat nuoremmat ik\u00e4luokat. Ellemme pysty huolehtimaan nuorten ty\u00f6llist\u00e4misest\u00e4, niin olemme ep\u00e4onnistuneet siin\u00e4 ainoassa asiassa miss\u00e4 meid\u00e4n olisi pit\u00e4nyt onnistua.<\/p>\n\n\n\n Mielest\u00e4ni yrityksen omistaminen edes ansioty\u00f6n ohessa ei saisi heikent\u00e4\u00e4 palkansaajan ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa. Meill\u00e4 on varmasti paljon ihmisi\u00e4, jotka py\u00f6ritt\u00e4isiv\u00e4t pient\u00e4 yrityst\u00e4 jopa oman ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin lomassa tai viimeist\u00e4\u00e4n kokeilisivat ja kenties k\u00e4ynnist\u00e4isiv\u00e4t yritystoiminnan, mik\u00e4li heit\u00e4 kohtaisi ty\u00f6tt\u00f6myys tai YT-neuvotteluiden keskell\u00e4 olisi useampia vaihtoehtoja katsoa oman ammattitaidon ja osaamisen sopivuutta esim. yritt\u00e4jyyteen.<\/p>\n\n\n\n Etuk\u00e4teen ei voi sanoa kenest\u00e4 on yritt\u00e4j\u00e4ksi ja kenest\u00e4 ei. Sen takia meid\u00e4n t\u00e4ytyy kaikin keinoin pyrki\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta my\u00f6s turvata selusta heille, joille matka k\u00e4y raskaaksi tai yritystoiminta ei ota k\u00e4ynnisty\u00e4kseen. Muutenkin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kiihtyv\u00e4 muutos luo tilanteen, jossa yritt\u00e4j\u00e4n ja palkansaajan ero kaventuu entisest\u00e4\u00e4n. Mahdollisuus ty\u00f6tt\u00f6myysturvan menett\u00e4miseen ei kannusta riskinoton lis\u00e4\u00e4miseen en\u00e4\u00e4 yritt\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ep\u00e4t\u00e4ydellinen maailma rikkoo t\u00e4ydellisenkin suunnitelman. Yritt\u00e4jyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta on mahdollisimman t\u00e4rke\u00e4 saada yh\u00e4 useampi rohkeasti kokeilemaan oman osaamisen kaupallistamista, sill\u00e4 pelk\u00e4n suunnitelman orjallinen noudattaminen voi usein johtaa onnistuneeseen ep\u00e4onnistumiseen. Asialle on englannin kieless\u00e4 oma termikin: \u201cAchieved failure\u201d. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 noudattaa onnistuneesti liiketoimintasuunnitelmaa, joka olikin virheellinen.<\/p>\n\n\n\n Kokeilujen kautta huonostakin ideasta saattaa synty\u00e4 erinomainen, mutta toisinp\u00e4in asioista harvoin tulee mit\u00e4\u00e4n. Sama asia p\u00e4tee kaikilla alueilla. Jos korvaamme sanan liiketoimintasuunnitelma hallitusohjelmalla, niin t\u00e4t\u00e4 samaa ohjetta suosittelen kaikille puolueen puheenjohtajillekin. Tarvitsemme ketteri\u00e4 kokeiluja, sill\u00e4 muuttuva maailma haastaa varmat valinnat.<\/p>\n\n\n\n