![\"\"](\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2018\/03\/cwme-e1522167699798.jpg\")
<\/a> Se oli hyv\u00e4, sill\u00e4 konferenssissa saattoi n\u00e4in kuulla monia vahvoja etel\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4, useimmiten naisilta. Puheenvuoroissa viitattiin ennen muuta etel\u00e4n kristittyjen el\u00e4m\u00e4npiirin haurauteen ja kulttuuris-uskonnolliseen moninaisuuteen sek\u00e4 kokemukseen, miten Pyh\u00e4 Henki on kuitenkin heit\u00e4 voimaannuttanut.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in esimerkiksi avauspuheessaan<\/a> sambialainen teologi Mutale Mulenga-Kaunda:<\/p>\n\n\n\n \u201dAfrikkalaiset ovat luonnostaan ekumeenisia, sill\u00e4 kellumme kotoper\u00e4isiss\u00e4 ja perinteisiss\u00e4, islamilaisissa ja kristillisiss\u00e4 maailmankuvissamme, jotta l\u00f6yt\u00e4isimme merkityksen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja kuolemassa. Minun tarinani kuvaa siksi sit\u00e4, miten l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6iden perustama Sambia yhdistynyt kirkko (UCZ), helluntailainen kirkollinen perinne kuten my\u00f6s afrikkalainen perinteinen uskonto muokkasivat minut niin, ett\u00e4 minua voi luonnehtia todellakin ekumeeniseksi afrikkalaiseksi naiseksi.<\/em> [—] Tulevaisuuteni oli synkk\u00e4 ja ep\u00e4varma nuorena afrikkalaisena naisena, jonka yksinhuoltaja \u00e4iti kasvatti. Kuitenkin Jumalan armo ja Hengen liike muokkasivat minut el\u00e4m\u00e4n moninaisten kokemusten ja muuttuvien vaiheiden kautta transformoituun\/transformoivaan opetuslapseuteen.<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n Tai katolisen teologian opiskelijan Adi Mariana Waqan puheenvuorossa<\/a>:<\/p>\n\n\n\n \u201dT\u00e4n\u00e4\u00e4n olen etuoikeutettu seisomaan edess\u00e4nne ja puhumaan alkuper\u00e4iskansan \u00e4\u00e4nell\u00e4 Fijin kansakunnasta Oseanian alueelta. Olen Aisokulan heimoa Taveunin pohjoiselta saarelta ja tulen monien kansojen muodostamasta ryhm\u00e4st\u00e4 Tyynelt\u00e4 valtamerelt\u00e4, joka on historialtaan, hengellisyydelt\u00e4\u00e4n, kulttuuriltaan, perinteilt\u00e4\u00e4n ja tiet\u00e4misen tavoiltaan rikas. Kirkko on ollut nyt meid\u00e4n vesill\u00e4mme l\u00e4hes kaksi vuosisataa tuoden mukaan hyv\u00e4n sanoman Kristuksesta <\/em>[—] Kuitenkin t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 monille saarten kansoille heid\u00e4n k\u00e4\u00e4ntymisens\u00e4 historiallisena taustana oli se, miten kristinusko levisi siirtomaavallan vanavedess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johti kulttuuriemme \u2019kokonaisvaltaiseen tuomitsemiseen\u2019 \u2019raakalaismaisina, hekumallisina ja barbaarisina\u2019, mik\u00e4 riisti monilta meilt\u00e4 arvokkuutemme muuttaen meid\u00e4t pelkiksi evankeliumin vastaanottajiksi ilman samanarvoisuutta. Mutta Jumalan armon avulla olemme saaneet takaisin toimijuutemme Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 ja siksi liittyneet Kristuksen uskollisten oppilaiden joukkoon. T\u00e4m\u00e4 on totta monille meist\u00e4 Oseanian kansoista.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n Tai ensimm\u00e4isen\u00e4 afroamerikkalaisena naisena Princetonissa tohtoriksi v\u00e4itellyt Angelique Walker-Smith, joka puheessaan<\/a> marssitti esille joukon unohdettuja afrikkalaisia naisia:<\/p>\n\n\n\n \u201dMinun nimeni on L\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4, \u00c4iti, Ensimm\u00e4inen Nainen, Valvoja, Profeetta, N\u00e4kij\u00e4 monissa kirkoissa niin Afrikassa kuin afrikkalaisessa diasporassa. Olemme rukoillen huolehtineet orvoista, sairaista ja sulkeutuneista, leskist\u00e4, n\u00e4l\u00e4n ja k\u00f6yhyyden riivaamista t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja silloin kun kirkolliset ja ei-kirkolliset johtajat johtivat orjaty\u00f6t\u00e4 ja siirtomaavaltaa. Me, jotka emme vain synnytt\u00e4neet, hoivanneet ja kasvattaneet omia lapsiamme vaan ilman suostumustamme teimme saman kolonialistiselle herroillemme ja rouvillemme sek\u00e4 heid\u00e4n lapsilleen. Me [—] olemme siunanneet, voidelleet ja haudanneet lastemme s\u00e4rkyneet ruumiit lynkkauksen, sodan, orjuuden, poliisiv\u00e4kivallan, rasismin ja joukkovangitsemisten ristiinnaulitsemisten j\u00e4lkeen. [—] Afrikkalaistaustaiset naiset ovat kantaneet ja yh\u00e4 kantavat risti\u00e4\u00e4n Jeesuksen Kristuksen oppilaina. Et ehk\u00e4 tied\u00e4 nimi\u00e4mme, mutta Jumala tiet\u00e4\u00e4. Y\u00f6n hiljaisuudessa ja painajaisissa, aamun sarastuksessa Jumala on kutsunut meid\u00e4t ja yh\u00e4 kutsuu. Kuunteletko kanssamme? Ristimme on meid\u00e4n kannettava, mutta niin on suuri yl\u00f6snousemuskin.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n Vaikuttavia puheenvuoroja, jollaisia l\u00f6ytyy lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Miksi n\u00e4it\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 tulee kuulla t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoisessakin?<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen syy on tietenkin se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4net ovat osa sit\u00e4 samaa Jeesuksien seuraajien verkostoa, johon kuulumme. Aivan samalla tavallahan me luemme hellenistisi\u00e4 kirkkoisi\u00e4 tai keskiajan skolastikkoja, jotka eliv\u00e4t hekin yht\u00e4 kaukana meid\u00e4n maailmastamme. Miksi emme siis kuuntelisi samalla vakavuudella Intian kastittomien dalit-teologiaa tai afrikkalaista ekofeministist\u00e4 teologiaa?<\/p>\n\n\n Mutta toinen syv\u00e4llisempi syy on siin\u00e4, ett\u00e4 Raamatun logiikka vaatii meit\u00e4 kohdistamaan katseemme sinne, miss\u00e4 ovat inhimillisen eksistenssin syrj\u00e4-alueet ja kolonialistisen vallank\u00e4yt\u00f6n varjot.<\/p>\n\n\n\n Kristinuskon kumouksellinen luonne tulikin hienosti esille Arushassa KMN:n l\u00e4hetyskomission puheenjohtajan, intialaisen metropoliitta Geevarghese Coorilosin puheessa<\/a>. Siin\u00e4 h\u00e4n kehitteli etel\u00e4afrikkalaisen David Boschin ajatusta, jonka mukaan kirkon missiossa on kyse k\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 Jumalaan p\u00e4in, mik\u00e4 taasen on k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 maailmaan p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Cooriloksen mukaan kirkon k\u00e4\u00e4ntyminen maailmaa kohti merkitsee lopultakin maailman k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 yl\u00f6salaisin. H\u00e4n viittasi Apostolien tekoihin (17:6), jonka useimmat englanninkieliset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset kuvaavat Paavalia ja Silasta \u201dmiehiksi, jotka ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet maailman yl\u00f6salaisin\u201d. (Suomenkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s puhuu heist\u00e4 \u201dmaailman villitsij\u00f6in\u00e4\u201d.)<\/p>\n\n\n\n Kirkon missio on kumota t\u00e4m\u00e4n maailman j\u00e4rjestys, joissa vahvimmat tulevat ensimm\u00e4isiksi: \u201dSeuraaminen tarkoitti Kristuksen varhaisimmille oppilaille siksi sit\u00e4, ett\u00e4 vastustetaan hegemonisia imperiumeja ja julistetaan uuden ajan alkua, Kristuksen valtaa. — Seuraaminen on sit\u00e4, ett\u00e4 haastetaan ep\u00e4jumalanpalvonnat, jotka yritt\u00e4v\u00e4t korvata Jumalan suvereenisuuden inhimillisell\u00e4 voimalla ja rahalla. Kyse on maailman k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 yl\u00f6salaisin.\u201d<\/p>\n\n\n\n Teologisella muutoksella on taustansa maantieteellisess\u00e4 muutoksessa. El\u00e4mme nimitt\u00e4in aikaa, jossa suurin osa maapallon kristityist\u00e4 asuu kaukana entisist\u00e4 valtakeskuksista \u2013 ja silloinkin kun he asuvat uusissa valtakeskuksissa, kuten Kiinassa, niin he ovat omassa yhteiskunnassaan kaukana keisarien palatseista. Globaalin etel\u00e4n kristityt el\u00e4v\u00e4t paljon l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Luukkaan, Maria Magdalenan ja Pietarin v\u00e4kivaltaista ja moniuskontoista maailmaa kuin me luterilaisen hyvinvointivaltion kasvatit. Siksikin etel\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4 tulee kuunnella tarkkaan, koska sielt\u00e4 on odotettavissa hermeneuttisesti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Raamatun maailmaa olevia n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n\n\n\n Ei ole lopultakaan kovin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristinuskon yhteiskunnallinen ulottuvuus on l\u00f6ydetty nimenomaan globaalissa etel\u00e4ss\u00e4: eurooppalaista kristinuskoa on historiallisesti leimannut sitoutuminen vallanpit\u00e4jiin, jonka johdosta kristinuskon vallankumouksellinen ja vastakulttuurinen luonne on unohdettu.<\/p>\n\n\n Yksi Raamatun radikaaleista teksteist\u00e4 kumpuaa k\u00f6yh\u00e4n israelilaisen naisen suusta \u2013 nimitt\u00e4in Marian kiitosvirsi (Luuk. 1: 51\u201353), jossa Maria kuvaa Jumalan tekoja, jotka k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n maailman arvot yl\u00f6salaisin: \u201dH\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 on tehnyt mahtavia tekoja, h\u00e4n on ly\u00f6nyt hajalle ne, joilla on ylpe\u00e4t ajatukset syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on sy\u00f6ssyt vallanpit\u00e4j\u00e4t istuimiltaan ja korottanut alhaiset. N\u00e4lk\u00e4iset h\u00e4n on ruokkinut runsain m\u00e4\u00e4rin, mutta rikkaat h\u00e4n on l\u00e4hett\u00e4nyt tyhjin k\u00e4sin pois.\u201d<\/p>\n\n\n\n Latinalaisessa Amerikassa kehittynyt, mutta jo kaikkialla maailmassa vaikuttava vapautuksen teologia on puheella \u201dk\u00f6yhien etuasemasta\u201d (option for the poor<\/em>) elvytt\u00e4nyt syv\u00e4llisesti raamatullisen ajatuksen. Kirkko syntyy v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisten keskell\u00e4 ja siell\u00e4 on my\u00f6s teologian varsinainen \u201dpaikka\u201d (locus theologicus<\/em>).<\/p>\n\n\n\n K\u00f6yhien ensisijaisuus ei tarkoita, etteiv\u00e4tk\u00f6 rikkaat ja eliitin j\u00e4senet voisi pelastua, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 kristinuskon vapauttava voima l\u00e4htee liikkeelle alhaalta. Taivasten valtakunnassa \u201densimm\u00e4iset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimm\u00e4isiksi\u201d (Matt. 20:16).<\/p>\n\n\n\n On tietenkin totta, ett\u00e4 \u201dJumala ei tee eroa ihmisten v\u00e4lill\u00e4\u201d (Room. 2:11) ja kirkon on julistettava \u201devankeliumi kaikille luoduille\u201d (Mark. 16:15). Mutta t\u00e4m\u00e4 Jumalan oikeudenmukaisuus murtautuu alhaalta p\u00e4in. Sielt\u00e4 alkaa maailman transformoiva liike, jossa ilmoitetaan \u201dk\u00f6yhille hyv\u00e4 sanoma\u201d (Luuk. 4: 18).<\/p>\n\n\n\n Alhaalta p\u00e4in tapahtuvan muutoksen logiikkaa on avannut brasilialainen pedagogi Paulo Freire teoksessaan Sorrettujen pedagogiikka<\/em> (1970, suom. 2005). Siin\u00e4 h\u00e4n esitti, ett\u00e4 kasvatuksen prosessissa sorrettujen on tiedostettava oma tilanteensa ja sen my\u00f6t\u00e4 vapautettava paitsi itsens\u00e4 my\u00f6s sortajansa. Freirel\u00e4isen pedagogiikan ajatukset kulkevat n\u00e4in samaan suuntaan kuin Kirkkojen Maailmanneuvoston \u201dMission from the Margins\u201d -l\u00e4hetysajattelun ja tekev\u00e4t siit\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kyse ei ole vain Kirkkojen Maailmanneuvoston l\u00e4hetysteologiasta. My\u00f6s katolisessa kirkossa puhaltavat samanlaiset tuulet latinalaisamerikkalaisen paavin my\u00f6t\u00e4. Franciscuksen uudistusmielisyyden taustalla on \u201dkansan teologia\u201d (teolog\u00eda del pueblo<\/em>), joka on argentiinalainen vapautuksen teologian versio ja jossa paino pannaan tavallisen kansan yksinkertaiselle, ehk\u00e4 teologisesti j\u00e4sentym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle uskolle. Sielt\u00e4 alkaa kirkon uudistus.<\/p>\n\n\n\n Olemmeko Suomessa ymm\u00e4rt\u00e4neet, miten syv\u00e4llisest\u00e4 muutoksesta on kysymys, kun kristinusko on palannut maailman marginaaleihin, mist\u00e4 se l\u00e4hti? Miten erilaista teologia<\/a> tuleekaan olemaan, kun siihen punoutuvat tavallisten ihmisten kertomukset vaikkapa Brasiliasta, Tansaniasta tai Indonesiasta? Mit\u00e4 lopulta merkitsee, jos otamme \u201dtarinoiden kertomisen\u201d (storytelling<\/em>) tosissamme missiologisena metodina ja saavutamme sit\u00e4 kautta \u201ddataa, jossa on sielu\u201d (data with soul<\/em>) kuten Mutale Mulenga-Kaunda puheessaan Arushan avauspuheessa korosti?<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4 varsin varakkaan pohjoisen kirkon vaarana on langeta pikkuporvarilliseen teologiaan, joka unohtaa k\u00f6yhien ensisijaisuuden Jumalan missiossa ja selitt\u00e4\u00e4 evankeliumin puheen k\u00f6yhyydest\u00e4 hengelliseksi k\u00f6yhyydeksi. Sellainen kirkko julistaa armoa rikkaille, maanittelee keskiluokkaa pysym\u00e4\u00e4n kirkossa tasokkailla kirkkokonserteilla ja unohtaa n\u00e4in kristinuskon paradoksin, jopa ristinkin.<\/p>\n\n\n\n Jotta kirkko osallistuisi Jumalan missioon \u2013 eik\u00e4 itse br\u00e4nd\u00e4isi omaa missiotaan \u2013, se ei voi hyp\u00e4t\u00e4 suoraan ja naivisti tasa-arvoiseen evankeliumiin, vaikka evankeliumi onkin lopulta tasa-arvoinen. Tie siihen kulkee nimitt\u00e4in k\u00f6yhien, sorrettujen ja syrj\u00e4ytettyjen kautta. Marginaaleista l\u00e4htev\u00e4 missio merkitsee, ett\u00e4 my\u00f6s kirkko itse kokee mission kautta k\u00e4\u00e4ntymyksen ja vain sit\u00e4 kautta Jumalan oikeudenmukaisuus voi alkaa vallata t\u00e4t\u00e4 maailmaa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on viesti, joka kaikuu vahvana ekumeenisessa teologiassa. Kuulemmeko sen?<\/p>\n\n\n\n<\/a> <\/a>