{"id":1655,"date":"2017-12-04T18:14:47","date_gmt":"2017-12-04T16:14:47","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/?p=1655"},"modified":"2017-12-04T18:14:47","modified_gmt":"2017-12-04T16:14:47","slug":"satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/","title":{"rendered":"Satavuotias Suomi on moniuskontoinen tasavalta"},"content":{"rendered":"\n<p>Onko luterilainen Suomi tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen? Ainakin itse olin mukana sellaista vihjailemassa viime vuosikymmenell\u00e4. Olin mukana silloin toimittamassa ja kirjoittamassa kirjaa, jolla oli pessimistiselt\u00e4 kalskahtava otsikko: <em>Luterilaisen Suomen loppu?<\/em> (Edita, 2009). Otsikossa oli huomionarvoisesti kysymysmerkki.<\/p>\n\n\n\n<p>Milt\u00e4 tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4in muutama vuosi my\u00f6hemmin? Onko kysymysmerkille en\u00e4\u00e4 tarvetta?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmeist\u00e4 on, ett\u00e4 luterilaisuudella ei ole mink\u00e4\u00e4n valtakunnan katsomuksellista monopolia Suomessa. Jopa oma kalenterini viime viikon osalta kertoo kuvaavasti t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Maanantaina istuin koko iltap\u00e4iv\u00e4n uskontojen kohtaamisen toimikunnassa, joka on uusi mutta tuiki tarpeellinen toimielin kirkon hallinnossa. Piispainkokous nimesi sen vuosi sitten seuraamaan ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n uskontojen kohtaamista.<\/li>\n<li>Torstaina osallistuin USKOT-foorumin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n kutsuseminaariin, johon kokoontui kristittyj\u00e4, muslimeita, juutalaisia, mormoneja, bahai-uskoisia, buddhalaisia ja hinduja. <a href=\"http:\/\/www.uskot-resa.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">\u201dUskontojen yhteisty\u00f6 Suomessa \u2013 USKOT-foorumi ry\u201d<\/a> perustettiin 2011 uskontojen yhteisty\u00f6elimeksi. Yksi perustajaj\u00e4senist\u00e4 oli Suomen evankelis-luterilainen kirkko. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 foorumi tuo yhteen ns. Aabrahamin uskonnot eli juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin, mutta keskeinen tulevaisuuden kysymys on laajeneminen muihin uskontoperinteisiin.<\/li>\n<li>Perjantai-iltana suuntasin tutkimusmieless\u00e4 Arena Center Myllypuroon, jossa oli \u00c4iti Amman tilaisuus. Etel\u00e4intialainen Amma eli Sri Amritanandamayi on hindulainen guru, joka ottaa palvojansa vastaan halaamalla. Kyseess\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n jaksuhali, vaan kaikki tapahtuu vahvassa hindulaisessa ritualistisessa kontekstissa. Amman ymp\u00e4rille on Suomessakin muodostunut <a href=\"http:\/\/www.amma.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">yhteis\u00f6<\/a>, jonka uushindulainen sanoma leikkaa sujuvasti halki uskonnollisen kent\u00e4n: varsinaista tilastodataa ei ole ker\u00e4tty, mutta moni Amman darshnaniin osallistuvista kuuluu ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 luterilaiseen kirkkoon.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Vaikka mennyt viikko oli poikkeuksellinen, kalenterini l\u00e4pi kulkee helminauhana tematiikka, joka liittyy uskontojen kohtaamiseen. Luterilaisena teologina saan olla mukana sellaisilla rajapinnoilla, jollaisia omasta sukupuustani l\u00f6ytyv\u00e4t kaksi pappia tuskin osasivat kuvitella vuonna 1917 \u2013 he hoitivat itsen\u00e4istymisen aikana virkaansa kovin erilaisessa maailmassa. Erityisesti \u00c4iti Amman tilaisuus alleviivaa siit\u00e4, ett\u00e4 uskontojen kohtaaminen ei tapahdu vain kirkon \u201dulkopuolella\u201d, vaan kirkon j\u00e4senist\u00f6ss\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n el\u00e4\u00e4 monia erilaisia uskonnollisia ajatustapoja ja el\u00e4m\u00e4nmuotoja.<\/p>\n\n\n\n<p>**<\/p>\n\n\n\n<p>Samaan aikaan kun on syyt\u00e4 korostaa uskonnollisen kent\u00e4n radikaalia muutosta pakkoluterilaisesta Suomesta j\u00e4lkiluterilaiseen, pluralistiseen Suomeen, tulee huomata kaksi suorasukaisen arvion kannalta poikkipuolista asiaa. Kysymysmerkill\u00e4 on siksi paikkansa, jos puhutaan luterilaisen Suomen lopusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensinn\u00e4kin Suomi ei satavuotisen itsen\u00e4isyytens\u00e4 aikana ole ollut vain luterilainen, vaikka suomalaiskansallinen projekti ammensikin inspiraatiota suomalaisesta luterilaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Havahduin t\u00e4h\u00e4n uudella intensiteetill\u00e4, kun osallistuin alkuvuonna <a href=\"http:\/\/sakasti.evl.fi\/julkaisut.nsf\/2AA37D11FA0613ACC22580B20038D68B\/$FILE\/Kirkkohallitus_MUKS%20julkaisu_verkkojulkaisu_17_04_24_B.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><em>Monien uskontojen ja katsomusten Suomi <\/em><\/a>-kirjan (2017) julkaisuseminaariin. Pohjoismaiset luennoitsijat kiinnittiv\u00e4t huomiota siihen, miten Suomi eroaa naapureistaan. Odotin, ett\u00e4 pohjoismaiset vieraat puhuisivat huomattavasti monikulttuurisemmasta kontekstista k\u00e4sin \u2013 mutta ei, viesti olikin se, ett\u00e4 Suomella on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 moniuskontoisuuden historia verrattuna l\u00e4ntisiin naapureihinsa.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa on asunut juutalaisia ja tataarimuslimeja jo Ven\u00e4j\u00e4n vallan ajasta asti. N\u00e4m\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6t keskittyiv\u00e4t isoihin kaupunkeihin \u2013 Helsinkiin, Turkuun ja Viipuriin \u2013, mutta heid\u00e4n pitk\u00e4n historiansa voi n\u00e4hd\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ankkurina monikulttuuriselle ja -uskontoiselle Suomelle. Sama p\u00e4tee maassamme v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 vaikuttaneisiin kristillisiin kirkkokuntiin, joista ortodoksisuus tuli saamaan toisen kansankirkon aseman.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomi oli siis jo itsen\u00e4istyess\u00e4\u00e4n muutakin kuin luterilainen Suomi, joten sata vuotta eiv\u00e4t ole sittenk\u00e4\u00e4n tuoneet mit\u00e4\u00e4n periaatteellisesti uutta!<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen huomionarvoinen seikka on, ett\u00e4 pluralistinen Suomi on valtakulttuuriltaan ja ennen kaikkea eetokseltaan yh\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin luterilainen. Kirkon Tutkimuskeskus julkaisi vuosi sitten t\u00e4rke\u00e4n ja uraauurtavan tutkimusraportin <a href=\"http:\/\/sakasti.evl.fi\/sakasti.nsf\/0\/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E\/$FILE\/Kirkon%20nelivuotiskertomus_II%20osa_Osallistuva%20luterilaisuus_netti.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><em>Osallistuva luterilaisuus, Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012\u20132015: Tutkimus kirkosta ja suomalaisista <\/em><\/a>(2016). Sen keskeinen tulos oli, ett\u00e4 luterilaisuus vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan syv\u00e4rakenteessa \u2013 siin\u00e4 eetoksessa, miten keskim\u00e4\u00e4rin kansalaiset hahmottavat maailmaa ja suhtautuvat yhteiskuntaan. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>**<\/p>\n\n\n\n<p>Suomi on siis sanan kahdessa merkityksess\u00e4 \u201dj\u00e4lkiluterilainen\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>On yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Suomi ei en\u00e4\u00e4 ole luterilainen, kuten joskus p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 oli, vaan el\u00e4mme luterilaisen Suomen j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa. Toisaalta voidaan laittaa paino yhdyssanan j\u00e4lkimm\u00e4iselle osalle ja todeta, ett\u00e4 luterilaisuus on j\u00e4tt\u00e4nyt pysyv\u00e4n j\u00e4ljen Suomeen. Tilastollisestikin katsoen pluralistinen Suomi on moniuskontoinen varsin vahvalla luterilaisella virityksell\u00e4, kun yh\u00e4 noin 70 % kansalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun vietet\u00e4\u00e4n Suomen 100-vuotisen itsen\u00e4isyyden juhlaa (osuvasti heti reformaation 500-vuotismerkkivuoden j\u00e4lkeen ja samana vuonna kuin Suomen Ekumeenisen Neuvoston 100-vuotisjuhla), olennaista on pohtia, mit\u00e4 moniuskontoisuus merkitsee Suomelle ja miten Suomessa \u201dhallinnoidaan\u201d uskontojen moninaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00f6in on t\u00e4rke\u00e4 huomata, ett\u00e4 meill\u00e4 on jo hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdat pluralistisen Suomen rakentamiseksi \u2013 vahva positiivinen uskonnonvapaus, jonka yksi kulmakivi on mahdollisuus oman uskonnon opetukseen kouluissa. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on sekin, ett\u00e4 enemmist\u00f6asemassa oleva Suomen evankelis-luterilainen kirkko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyvin ekumenian sek\u00e4 uskontodialogin merkityksen.<\/p>\n\n\n\n<p>Toivoa vain sopii, ett\u00e4 kansalaiskeskustelussa ja poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa sek\u00e4 ruohonjuuritason toimintakulttuurissa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 uskonnolliset traditiot (monikossa) voivat antaa my\u00f6nteisen panoksen demokraattisen yhteiskunnan eetokseen. Siksi Suomen itsen\u00e4isyyden toisella vuosisadalla saavat entist\u00e4kin kirkkaammin kaikua uudet laulut Suvivirren ja Enkeli taivaan rinnalla ja kalenteria rytmitt\u00e4\u00e4 kristillisten pyhien lis\u00e4ksi uudet juhlat Id al-Fitrist\u00e4 Diwaliin.<\/p>\n\n\n\n<p>Luterilainen Suomi perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt historiaan, mutta se my\u00f6nteinen merkitys, joka luterilaisuudella parhaimmillaan oli Suomen rakentamisessa, voi saada jatkokertomuksen uskontojen ja kirkkojen yhteistoiminnassa. Kristittyj\u00e4 motivoi t\u00e4h\u00e4n sanat juutalaisillekin pyhist\u00e4 heprealaisista kirjoituksista: &#8221;Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon min\u00e4 olen teid\u00e4t siirt\u00e4nyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sill\u00e4 sen menestys on teid\u00e4nkin menestyksenne.&#8221; (Jer. 29:7)<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4, luterilaisuudesta v\u00e4rittynyt monien uskontojen Suomi!<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Onko luterilainen Suomi tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen? Ainakin itse olin mukana sellaista vihjailemassa viime vuosikymmenell\u00e4. Olin mukana silloin toimittamassa ja kirjoittamassa kirjaa, jolla oli pessimistiselt\u00e4 kalskahtava otsikko: Luterilaisen Suomen loppu? (Edita, 2009).<br \/>\nOtsik&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":1127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1655","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-rajalla"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v26.4 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Satavuotias Suomi on moniuskontoinen tasavalta - Rajalla<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Satavuotias Suomi on moniuskontoinen tasavalta - Rajalla\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Onko luterilainen Suomi tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen? Ainakin itse olin mukana sellaista vihjailemassa viime vuosikymmenell\u00e4. Olin mukana silloin toimittamassa ja kirjoittamassa kirjaa, jolla oli pessimistiselt\u00e4 kalskahtava otsikko: Luterilaisen Suomen loppu? (Edita, 2009). Otsik&hellip;\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Rajalla\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100014671998903\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2017-12-04T16:14:47+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jyri Komulainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@https:\/\/twitter.com\/JyriKomulainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jyri Komulainen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/\",\"name\":\"Satavuotias Suomi on moniuskontoinen tasavalta - Rajalla\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/#website\"},\"datePublished\":\"2017-12-04T16:14:47+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/#\/schema\/person\/19b9198b3d4b1989cd0611231f6d4df4\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Satavuotias Suomi on moniuskontoinen tasavalta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/#website\",\"url\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/\",\"name\":\"Rajalla\",\"description\":\"Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/#\/schema\/person\/19b9198b3d4b1989cd0611231f6d4df4\",\"name\":\"Jyri Komulainen\",\"description\":\"Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen p\u00e4\u00e4sihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100014671998903\",\"https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/JyriKomulainen\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Satavuotias Suomi on moniuskontoinen tasavalta - Rajalla","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Satavuotias Suomi on moniuskontoinen tasavalta - Rajalla","og_description":"Onko luterilainen Suomi tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen? Ainakin itse olin mukana sellaista vihjailemassa viime vuosikymmenell\u00e4. Olin mukana silloin toimittamassa ja kirjoittamassa kirjaa, jolla oli pessimistiselt\u00e4 kalskahtava otsikko: Luterilaisen Suomen loppu? (Edita, 2009). Otsik&hellip;","og_url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/","og_site_name":"Rajalla","article_author":"https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100014671998903","article_published_time":"2017-12-04T16:14:47+00:00","author":"Jyri Komulainen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@https:\/\/twitter.com\/JyriKomulainen","twitter_misc":{"Written by":"Jyri Komulainen","Est. reading time":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/","name":"Satavuotias Suomi on moniuskontoinen tasavalta - Rajalla","isPartOf":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/#website"},"datePublished":"2017-12-04T16:14:47+00:00","author":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/#\/schema\/person\/19b9198b3d4b1989cd0611231f6d4df4"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/2017\/12\/04\/satavuotias-suomi-moniuskontoinen-tasavalta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Satavuotias Suomi on moniuskontoinen tasavalta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/#website","url":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/","name":"Rajalla","description":"Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/haku\/?q={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/#\/schema\/person\/19b9198b3d4b1989cd0611231f6d4df4","name":"Jyri Komulainen","description":"Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen p\u00e4\u00e4sihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.","sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/profile.php?id=100014671998903","https:\/\/x.com\/https:\/\/twitter.com\/JyriKomulainen"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1655","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1655"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1655\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1662,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1655\/revisions\/1662"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1655"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1655"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1655"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}