Jutussa \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4see Pekka Yrj\u00e4n\u00e4 Hiltunen, joka teki vuosia kirkkohallituksessa pioneerity\u00f6t\u00e4 uushenkisyyden asiantuntijana. Artikkelia somistaa kuva, jossa pitk\u00e4partainen luterilainen pastori Ole Skjerb\u00e6k Madsen istuu valkoisiin pukeutuneena Mystikon universumi -messuilla K\u00f6\u00f6penhaminassa ja keskustelee uushenkisyydest\u00e4 kiinnostuneiden naisten kanssa. Madsen on perustanut j\u00e4rjest\u00f6n nimelt\u00e4 Mesterens Lys<\/em> eli \u201dMestarin valo\u201d. Tanskalainen pastori tarjoaa kristillist\u00e4 esirukouspalvelua, tulkitsee kristillisi\u00e4 tarot-kortteja ja opettaa Kristuksen l\u00e4sn\u00e4olon meditaatiota.<\/p>\n\n\n\n Sosiaalisen median reaktio oli l\u00e4hinn\u00e4 tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4. Ilmeisesti artikkelissa astuttiin ulos mukavuusalueelta. Aivan kuten Jeesus vaati seuraajiaan tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Kysymys kristillisist\u00e4 tarot-korteista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varsin erilaiselta, jos asiaa tarkastelee kirkon mission n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 kristityt kun ovat alusta asti omaksuneet rohkeasti aineksia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 kulttuurista, jotta evankeliumi olisi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 kulttuurissa. (Toki kirkon historia todistaa liian usein my\u00f6s p\u00e4invastaisesta, siit\u00e4, ett\u00e4 kirkko tarrautuu isilt\u00e4 perittyihin muotoihin, kun maailma ymp\u00e4rill\u00e4 muuttuu.)<\/p>\n\n\n\n Kleemens Aleksandrialainen opasti toisella vuosisadalla ottamaan markkinoilta kirkon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sellaisia pakanallisia symboleja, jotka olivat yhdistett\u00e4viss\u00e4 kristilliseen uskoon. Ajan muotivirtausten omaksumisesta on todisteita Rooman katakombeissa: niist\u00e4 l\u00f6ytyy maalauksia, joissa sis\u00e4lt\u00f6 on Raamatusta mutta taiteellinen muotokieli noudattelee roomalaista tyyli\u00e4.<\/p>\n\n\n\n (Ehk\u00e4 on tarpeen korostaa vanhan kristillisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n eroavan kulttuurisesta omimisesta, jollainen nousi syyst\u00e4kin kritiikin kohteeksi, kun kauneuskilpailussa kilpailijat poseerasivat \u201dintiaanip\u00e4\u00e4hineet\u201d p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Nyt kyse on kuitenkin kristittyjen oman kulttuurin<\/em> k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 uskon ilmaisemisen v\u00e4lineen\u00e4 eik\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisesta imperialismista.)<\/p>\n\n\n\n Ikivanha kulttuurisen kontekstualisaation periaate on ymm\u00e4rretty uudella voimalla vaikkapa aasialaisessa teologiassa. Loistavasti t\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi tekstist\u00e4, jota olen usein luennoillani lainannut. Se l\u00f6ytyy japanilaisen Thaimaan l\u00e4hetin Kosuke Koyaman kirjasta Water Buffalo Theology<\/em> (1974):<\/p>\n\n\n\n Matkatessani kyl\u00e4n kirkkoon en voinut olla n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 vesipuhvelilaumaa mutaisella pellolla. N\u00e4ky inspiroi minua. Miksi? Koska se muistutti minua, ett\u00e4 ihmiset, joille vien evankeliumia Kristuksesta, viett\u00e4v\u00e4t suurimman osan ajastaan riisipelloilla n\u00e4iden vesipuhveleiden kanssa. Vesipuhvelit kertoivat minulle, ett\u00e4 minun pit\u00e4\u00e4 saarnata n\u00e4ille maaty\u00f6l\u00e4isille yksinkertaisimmilla mahdollisilla lauserakenteilla ja ajatuskuluilla. Ne muistuttivat, ett\u00e4 minun tulee j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois kaikki abstraktit ideat ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vain konkreettisia ilmi\u00f6it\u00e4. \u201dTahmea riisi\u201d, \u201dbanaani\u201d, \u201dpippuri\u201d, \u201dkoira\u201d, \u201dkissa\u201d, \u201dpolkupy\u00f6r\u00e4\u201d, \u201dsadekausi\u201d, \u201dvuotava talo\u201d, \u201dkalastaminen\u201d, \u201dkukkotappelu\u201d, \u201darpajaiset\u201d, \u201dvatsakipu\u201d \u2013 n\u00e4m\u00e4 ovat merkityksellisi\u00e4 sanoja heille. T\u00e4n\u00e4 aamuna sanon itselleni: \u201dAion ilmaista evankeliumin kukkotappelun v\u00e4lityksell\u00e4\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n Kukkotappelu on varmasti ollut hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta evankelioimiselle Thaimaan maaseudulla. Mutta se ei toimisi kovin hyvin Helsingiss\u00e4 ainakaan vuonna 2017, sill\u00e4 useimmat suomalaiset eiv\u00e4t ole ikin\u00e4 n\u00e4hneet kukkotappelua. Sen sijaan tarot-kortit ovat tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 hyvinkin tuttuja. Eiv\u00e4t suomalaisten enemmist\u00f6lle, mutta monille niist\u00e4, jotka k\u00e4yv\u00e4t Hengen ja tiedon -messuilla ja hakevat vastauksia uushenkisyyden piirist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Oman aikamme Suomessa, ainakin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, vallitsee my\u00f6h\u00e4iskapitalistinen moninaisuus, jossa on rinnakkain erilaisia el\u00e4mistodellisuuksia ja jossa ihmiset ovat tottuneet tekem\u00e4\u00e4n itsen\u00e4 n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvalintoja. Siksi kirkon tulee ilmaista uskoa erilaisten alakulttuurien ehdoilla.<\/p>\n\n\n Tarot-kortit ovat vain yksi ulottuvuus uushenkisyyden kent\u00e4ss\u00e4, enk\u00e4 itse niit\u00e4 juuri lainkaan tunne. Tied\u00e4n silti esimerkiksi australialaisten evankelikaalien hy\u00f6dynt\u00e4neen perinteisi\u00e4 tarot-kortteja keskusteluissa uushenkisyyden harjoittajien kanssa. Korttien arkkityyppisist\u00e4 kuvista avautui yhtym\u00e4kohtia Kristukseen.<\/p>\n\n\n\n Paavali sanoi olleensa \u201dkaikille kaikkea\u201d, jotta h\u00e4n pelastaisi edes muutamia (1 Kor. 9:22). Kun t\u00e4m\u00e4n ajatuksen yhdist\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 kristityt ovat aina k\u00e4ytt\u00e4neet olemassa olevia symboleja ja ilmaisutapoja, eteemme piirtyy tulevaisuus hengellisesti monimuotoisena ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4kin kirkkona. Sellaisessa kirkossa harjoitetaan Jeesus-joogaa<\/a> sek\u00e4 kristillist\u00e4 mindfulnessia, ja kirkko on l\u00e4sn\u00e4 uushenkisill\u00e4 messuilla. (T\u00e4llaisesta on jo onneksi esimerkkej\u00e4, mutta asenteen pit\u00e4isi kirkossa valtavirtaistua.) Kaiken taustalla on kirkon missio, jotta uushenkisess\u00e4kin kent\u00e4ss\u00e4 tultaisiin entist\u00e4 paremmin tuntemaan \u201dJumalan salaisuus, Kristus, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat k\u00e4tkettyin\u00e4\u201d (Kol 2: 2-3).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuntuu kummalliselta, ett\u00e4 1970-80 -luvuilla s\u00e4hk\u00f6inen gospel-musiikki sai aikaan aikamoista vastusta ja kohua. Sittemmin s\u00e4hk\u00f6kitara on vakiintunut yhten\u00e4 Jumalan ylist\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4. Kirkossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n jopa metallimessuja. Ehk\u00e4 uushenkisell\u00e4 klangilla ilmaistu Jeesus-usko ja it\u00e4maisten tekniikoiden v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4 kristillinen meditaatio ovat vuosikymmenen parin p\u00e4\u00e4st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Uskontososiologinen muutos on nopeaa ja pysyv\u00e4\u00e4. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 rohkeita avauksia tarvitaan, jotta evankeliumi puhuttelisi muitakin kuin kirkon sis\u00e4piirin v\u00e4ke\u00e4 ja perinnehakuisia seurakuntalaisia. Kirkolla on teht\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 Jeesus kehottaa seuraajiaan menem\u00e4\u00e4n teille ja aitovierille. Niihinkin nurkkauksiin, joissa suitsukkeet palavat ja kristillikivet antavat voimaa.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/rajalla\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2017\/10\/geneve-new-age-169x300.jpg\")
<\/a>