Kannatti kysyä! Säätiö antoi vaalirahaa kaikille pyytäjille: Tehtävä työtä ruotsinkielisten terveyspalveluiden puolesta

Ennakkoilmoitusten perusteella budjettikuningas on 78-vuotias entinen kansanedustaja, joka maksaa vaalikulut kokonaan omasta taskustaan.

aluevaalit 2022
Teksti
Jukka Heinonen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Aluevaaliehdokkaiden suurin puoluekentän ulkopuolinen tukija näyttää olevan kaksikielisyyttä edistävä säätiö Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland.

Asia kävi ilmi, kun Suomen Kuvalehti selvitti suurimmat ehdokkaiden viranomaisille ilmoittamat vaalituet. Vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen rahoituksestaan on tehnyt lähes neljäsosa 10 584 ehdokkaasta.

Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland on toistaiseksi ainoa tukija, jonka tiedetään jakaneen ehdokkaille lain sallimia enimmäissummia. Tällaiset 6 000 euron tukipotit on ilmoittanut saaneensa kaksi henkilöä, molemmat Rkp:n edustajia. Tätä suurempia tukia ehdokas saa ottaa vastaan vain puolueelta tai puolueyhdistykseltä.

Tähän mennessä vasta 20 aluevaaliehdokasta on ilmoittanut saaneensa yksittäiseltä tukijalta vähintään 2 000 euroa. Näistä tuista kahdeksan on tullut juuri Tvåspråkiga-säätiöltä.

Aluevaaleissa vaikuttaa liikkuvan vähemmän rahaa kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa. Ehdokkaiden tähän mennessä ilmoittamat kampanjabudjetit ovat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, kun kuntavaalien ennakkoilmoitusten yhteissumma oli 3,1 miljoonaa euroa.

Ennakkoilmoitukset antavat suuntaa ehdokkaiden rahoituksen vaihtelusta eri vaaleissa, olkoonkin, että enemmistö jättää ilmoituksen tekemättä.

Vaalit pidetään ensi sunnuntaina 23. tammikuuta. Ennakkoilmoituksia voi tehdä lauantaihin puoleen yöhön asti, joten tilanne elää vielä. Kuitenkin jo nyt voidaan tehdä päätelmiä vaalien rahoituksesta tarkastelemalla yksittäisten ehdokkaiden keskimääräisiä kampanjabudjetteja.

Ennakkoilmoitusten perusteella yksi ehdokas käyttää aluevaaleihin keskimäärin 703 euroa, kun kuntavaaleissa vastaava lukema oli 880 euroa.

Ehdokkaat rahoittavat kampanjansa pääosin itse, mutta myös tukijoiden kiinnostus näyttää nuupahtaneen. Aluevaalien ehdokkaat ovat ilmoittaneet keskimäärin 205 euron tuesta, kun kuntavaaleissa ennakkoon raportoitu tuki oli 285 euroa keskimäärin ilmoittajaa kohden.

Alavireisyys koskee myös puolueita. Niiden julkistamien aluevaalibudjettien kokonaissumma alittaa Helsingin Sanomien mukaan kuntavaaleihin käytetyn rahamäärän.

Maltillinen panostus aluevaaleihin on merkille pantavaa siksi, että aluevaltuustot ovat pääsääntöisesti selvästi suurempia vallankäyttäjiä kuin kunnanvaltuustot. Aluevaltuutettujen päätettäväksi siirtyy noin 20 miljardin arvosta kunnille kuuluneita tehtäviä.

Säätiö haluaa ehdokkaiden edistävän sitä, että ruotsinkielinen potilas löytää ruotsinkielisen lääkärin.

Kaikille aluevaalit eivät ole välivaalit. Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland kertoo SK:lle rahoittavansa ehdokkaita yli 300 000 eurolla eli jokseenkin samalla summalla kuin vuotta aiemmin kunnanvaltuustoihin pyrkineitä.

”Vähän päälle 140 ehdokasta haki tukea. Näissä vaaleissa jokainen hakija myös sai tukea”, sanoo säätiön asiamies Ted Urho.

Tvåspråkigalta vaalitukea saaneiden ehdokkaiden puolueiden kirjo on laaja: kristillisdemokraatit, kokoomus, keskusta, vihreät, Sdp ja vasemmistoliitto. Sekä tietysti Rkp, jonka ehdokkaat ovat saaneet 72,5 prosenttia tukirahoista.

Säätiö on perustettu vaalirahoituksen jakamista varten. Sen merkittäviä rahoittajia ovat Svenska kulturfonden, Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder ja Svenska folkskolans vänner. Nämä suomenruotsalaiset säätiöt ja yhdistykset antavat Tvåspråkigalle rahoitusta yleensä vaali kerrallaan.

Tukea saavien ehdokkaiden on täytettävä yksi vaatimus.

”Säätiön säännöissä lukee, että heidän tulee tehdä työtä kaksikielisen Suomen puolesta”, Urho sanoo.

”Aluevaltuustojen työssä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sen turvaamista, että ruotsinkielinen potilas löytää ruotsinkielisen lääkärin. Jos ei muuten, niin vaikkapa etäyhteyden tai palvelusetelin avulla.”

Urhon mukaan säätiöön tulleissa suomenkielisten ehdokkaiden tukihakemuksissa heijastui heidän ymmärryksensä Suomen kaksikielisyydestä. Rahapyynnöt oli kirjoitettu järjestään ruotsiksi ja ehdokkaat lupasivat kampanjoida myös ruotsiksi.

Säätiön tukemia muita kuin Rkp:n ehdokkaita ovat muun muassa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (3 000 euroa), vasemmistoliiton Jaakko Lindfors (3 000 euroa) ja vihreiden Saara Hyrkkö (2 000 euroa).

”Hömppahankkeista pitää luopua”, linjaa ennakkoilmoitusten budjettikuningas.

Aluevaalien ylivoimaisesti suurin julkistettu henkilökohtainen kampanjabudjetti on Jarmo Laivorannalla (kesk), joka pyrkii Varsinais-Suomen aluevaltuustoon. Entinen kansanedustaja ja pitkän linjan kunnallisvaikuttaja kampanjoi 23 000 eurolla.

Ero on selvä budjettikisan kakkoseen, kokoomuksen Antti Ahoseen, joka tavoittelee paikkaa Kanta-Hämeen aluevaltuustossa 14 200 euron turvin. Kymmenenneksi suurin tähän mennessä ilmoitettu vaalibudjetti on vain 8 900 euroa.

Rakennusalan yrittäjä Laivoranta, 78, sanoo, ettei hänen pitänyt alun perin lähteä vaaleihin ollenkaan.

”Kun porukka sitten pyysi, päätin, että lähdetään sitten tosissaan.”

Hän maksaa koko kampanjan omasta taskustaan.

”Olen lähtenyt köyhästä 12-lapsisesta torpasta tyhjätaskuna maailmalle, mutta saanut kotoa myönteisen elämänkatsomuksen.”

”Minulla on mennyt hyvin. Olen mukana antamisen ilosta.”

Jos Laivoranta äänestetään aluevaltuustoon, hän lupaa edistää siellä keinoja, joilla hyvinvointipalvelut turvataan.

”Niitä ovat tiedolla johtaminen, työntekijöiden viisauden hyödyntäminen ja tarkka talousseuranta. Erilaisista hömppähankkeista pitää luopua.”

Attendo antanut rahaa aluevaalien ehdokkaille – Kokoomuksen Kauma: Jäävään itseni tarvittaessa