Hallitus välttelee yhteistä päätöstä al-Holista, koska poliittista yhteisymmärrystä ei ole – viranomaisten on pakko varautua

Ulkoministeri Pekka Haavisto selvittää asiaa keskustan ja sosiaalidemokrattien eduskuntaryhmille ja ”poliittinen linja” voi selkiintyä välikysymyksen yhteydessä.

al-Hol
Teksti
Heikki Vento Mikko Niemelä Karoliina Paananen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Al-Holin pakolaisleirillä olevien suomalaisten kotiuttamisesta tuli pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ensimmäinen ongelma. Hallituspuolueet eivät ole pystyneet tai halunneet tehdä valtioneuvostossa päätöstä al-Holin leirin suomalaisten auttamisesta.

Hallituksen toiminnalle on kaksi syytä: puolueiden erimielisyydet ja mahdollisen kotiuttamisoperaation varmistaminen. Tämä on johtanut siihen, että korkein vastuu toiminnasta on jäänyt ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr).

Näkyvimmin vastakkain ovat olleet keskusta ja vihreät. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni vahvisti Yleisradiolle puolueensa linjan. Keskusta auttaisi vain leirin suomalaislapsia.

”Lapsia täytyy auttaa, mutta aikuisia ei. Äitejä, jotka ovat menneet sinne itse osallistuakseen terroristiseen toimintaan, ei minusta pidä auttaa”, hän sanoi.

Leirillä on noin 40 suomalaista, joista aikuisia naisia kymmenkunta. Heistä jotkut ovat saattaneet osallistua terroristiseen toimintaan.

 

Vihreiden mielestä kaikki pitäisi kotiuttaa. Haavisto on korostanut, ettei hallitus voisi kertoa lasten noutamisesta ilman äitejään. Sellainen ilmoitus saattaisi hänen mukaansa johtaa lapsien kätkemiseen.

Keskustan ja vihreiden julkiset kannanotot ovat niin kaukana toisistaan, että hallitus on vältellyt yhteistä kannanottoa. Vihreissä luotetaan silti, että hallituksen on mahdollista löytää yhteinen ratkaisu tilanteeseen.

Asia on hankala myös sosiaalidemokraateille, jotka ovat pysyneet toistaiseksi vaiti, eikä asiaa ole juurikaan käsitelty puolueen eduskuntaryhmässä.

Pääministeri Marin on muistuttanut, että al-Holin ongelmat ovat olleet esillä hallituksen iltakoulussa. Silloin Haaviston toimille annettiin ”hiljainen hyväksyntä”. Huomionarvoista on se, että keskustelu käytiin pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksessa, eikä iltakoulussa tehdä virallisia päätöksiä.

Haaviston on tarkoitus selvittää al-Holin tilannetta sosiaalidemokraattien ja keskustan eduskuntaryhmille tänään 12. joulukuuta. Ryhmäkokousten jälkeen Haavisto ja hallitus saattavat joutua kyselytunnilla vastaamaan kotiuttamista koskeviin kysymyksiin.

Seuraavan kerran al-Hol nousee poliittisen väittelyn kohteeksi 17. joulukuuta, kun hallitus vastaa eduskunnassa opposition yhteiseen välikysymykseen. Kulmunin mukaan hallituksen on tarkoitus vastauksessa kertoa linjastaan.

Ennen välikysymyksen eduskuntakäsittelyä hallitus joutuu käsittelemään al-Holin tilannetta, koska vastaus hyväksytään valtioneuvostossa.

 

Al-Holin tapaus on poliitikoille vaikea paikka, sillä lopulta kyse on suomalaisten lasten ja myös lasten äitien oikeuksista.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta tiivisti asian 11. joulukuuta Ylen A-studiossa. Suomen lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiinkin sisältyy lapsen edun ensisijaisuutta koskeva periaate.

Joukko oikeustieteilijöitä kirjoitti asiasta jo kesäkuussa 2019 yhteisen kannanoton, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa. Oikeusoppineiden mukaan valtiolla on velvollisuus avustaa lapsien sekä heidän huoltajiensa tuomista Suomeen.

Viranomaiset ovat lain mukaan siis velvoitettuja noudattamaan lakia, ja lapsen oikeudet ovat ensisijaisia. Tämän vuoksi poliisi, lastensuojelu-, ja terveysviranomaiset varautuvat siihen, että jollakin aikavälillä Suomeen tuodaan al-Holin telttaleiriltä Koillis-Syyriasta lapsia, mahdollisesti myös äitejä.

Viranomaisten on varauduttava, vaikka Suomen hallituksella ei olisi mitään virallista ”poliittista päätöstä” asiassa. Jos viranomaiset eivät varautuisi, ne rikkoisivat virkavelvollisuuttaan ja kansainvälisiä lakeja.

Tilannetta mutkistaa lisäksi eri viranomaisten roolit. Suojelupoliisin tehtävä on kartoittaa terroriuhkaa ja tehdä riskianalyysejä. Kymmenen Isis-äitiä nostaa Supon analyysissä terrorismiriskiä. Tätä tuskin kukaan kiistää.

Supon riskianalyysista huolimatta ulkoministeriön ja lastensuojelun on varauduttava lasten ja äitien paluuseen, sillä nämä ovat lain silmissä Suomen kansalaisia, ja lasten etu menee riskianalyysien edelle.

Lastensuojelun näkökulmasta tilanne on myös erityisen vaikea, sillä viranomaisten pitää tehdä tapauskohtaisesti päätökset siitä, otetaanko lapsi huostaan.

Nyt lastensuojeluviranomaiset eivät voi tätä selvitystä tehdä, sillä lapset ja äidit ovat suljetulla leirillä. Osa äideistä on mediatietojen mukaan jopa ilmoittanut, etteivät he halua palata Suomeen.

Helsingin Sanomien mukaan Suomella ja Koillis-Syyrian epävirallisella hallinnolla ei ole sopimusta suomalaisten kotiuttamiseksi. Ulkoministeriön virkamiehet käyvät asiasta jatkuvia neuvotteluita Koillis-Syyrian epävirallisen hallinnon ja poliittisen johdon kanssa.

 

Suomalaisen median rooli asiassa on ollut merkittävä. Media on uutisoinut epävirallisista, virallisista ja salaisista asiakirjoista. Ne ovat tuoneet tipoittain uutta tietoa siitä, kuinka poliittisesti monimutkaisesta asiasta on kyse, kun huomioidaan Suomea velvoittavat lapsen etua korostavat kotimaiset ja kansainväliset lait.

Etenkin salaiset asiakirjat ovat saaneet hallituksen ja viranomaistoiminnan näyttämään kiertelyltä ja kaartelulta, jopa harhaanjohtamiselta.

Esimerkiksi Poliisihallituksen ylijohtaja Seppo Kolehmainen on sanonut, ettei hän tiedä, että suomalaisia oltaisiin mahdollisesti kotiuttamassa al-Holin leiriltä jo tällä viikolla. Kolehmainen kiisti nähneensä palautussuunnitelmasta riviäkään.

Ylen ja Helsingin Sanomien uutisoimista salaisista asiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että poliisi on varautunut siihen, että al-Holin leiriltä saapuisi ihmisiä Suomeen. Varautumissuunnittelua on tehty useamman kuukauden ajan. Poliisin tehtävänä on ollut puuttua palaamisesta mahdollisesti aiheutuviin turvallisuusuhkiin.

Suunnitelman oli allekirjoittanut poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Kyseessä on salassa pidettävä poliisin omaan varautumiseen liittyvä suunnitelma”, Kolehmainen selvitti tietämättömyyttään ja lausuntoa Poliisihallituksen tiedotteessa Ylen ja Helsingin Sanomien uutisten jälkeen.

Salainen asiakirjan vuotaminen medialle osoittaa, kuinka vaikeasta asiasta on kyse. Edes poliisiylijohtaja ei voi kertoa lapsien ja äitien mahdolliseen palautukseen liittyvistä ”suunnitelmista”, ”varautumissuunnitelmista” tai eri ”skenaarioista”, sillä kyse on salaiseksi luokitelluista tiedoista.

Viranomaiset eivät todennäköisesti voi ottaa sitä riskiä, että heidän palautussuunnitelmansa kiirisivät Isis-äitien tietoon. Tällöin äidit voisivat piilottaa lapsiaan ja lasten turvallisuus voisi vaarantua entisestään.

 

Juttua korjattu kello 13.39: terrorismiriskiä käsittelevästä kohdasta korjattu naisten määräksi kymmeneksi.