Analyysi: F-35-hävittäjien hintalappu uhkaa kasvaa merkittävästi

Inflaatiota yritetään suitsia korkoja nostamalla, mikä lisää valtion ottaman velan kustannuksia. Hävittäjät ostetaan lainarahalla.

HX-hanke
Teksti
Jyri Raivio

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

267 878 981,0 Yhdysvaltain dollaria.

Tämän suuruinen oli ensimmäinen, viime helmikuussa Yhdysvaltain liittovaltiolle siirretty maksuerä Suomen jättimäisestä HX-kaupasta, jolla hankitaan 64 Lockheed Martin F-35A-hävittäjää, niiden aseet ja oheispalvelut. Euroja tähän etumaksuun tarvittiin 235 417 290,78. Euron dollarikurssi oli tuolloin 1,138.

Viimeinen erä pulitetaan maksusuunnitelman mukaisesti vuonna 2030. Vasta sen jälkeen voidaan sanoa, mitä F-35-hankinta on tullut maksamaan.

Prosessin eri vaiheissa on useaan otteeseen ja usealla suulla sanottu, että koneen 30 vuoden käyttökustannuksiin liittyy suuria epävarmuuksia. Käyttökustannukset ovat toinen osa elinkaarikustannuksista. Toinen on hankinnan hinta.

Myös hankintahintaan liittyy vallitsevissa oloissa suuria epävarmuuksia. Niitä aiheuttavat ennen muuta koneiden indekseillä korjattu hinta, dollarin ja euron välinen kurssi ja uutena tekijänä velalla rahoitettavan kaupan pääomakustannukset.

Niistä kaikista vastaa ostaja eli Suomen valtio. Hävittäjähankinnan taustamuistiossa todetaan yksikantaan, ettei myyjä eli Yhdysvaltain liittovaltio sitoudu hintoihin eikä toimitusaikatauluihin. Viivytyksistä ei koidu sanktioita ja ostaja sitoutuu maksamaan, vaikka hinta-arvio ylittyisi.

 

Juuri nyt näyttää erittäin todennäköiseltä, että kymmenen miljardin euron arvio ylittyy ja selvästi ylittyykin. Syyt löytyvät makrotalouden puolelta. Kaikkien kolmen tekijän eli inflaation, valuuttakurssien ja pääomakustannusten suhteen tilanne näyttää ostajan kannalta huonolta.

Inflaatio mateli pitkään lähes nollassa, mutta on nyt lyhyessä ajassa kiihtynyt erittäin voimakkaasti. Viimeisin Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksin muutos julkaistiin tiistaina. Se kertoi hintojen nousseen maaliskuussa 8,5 prosentin vauhtia eli nopeimmin neljään vuosikymmeneen. Kallistuminen on vain kiihtynyt helmikuusta.

Euroopassa ollaan lähes samassa vauhdissa, mutta täällä asiantuntijat jaksavat vielä uskoa tai ainakin toivoa nousupiikin jäävän lyhytaikaiseksi. Näitä ennusteita on vaikea uskoa semminkin, kun samoilla asiantuntijoilla ei vielä pari vuotta sitten ollut aavistustakaan pitkään uinuneen inflaatiopeikon heräämisestä.

Yhdysvalloissa hintojen kallistuminen entisestään on Eurooppaa todennäköisempää, koska myös palkat ovat kovassa nousussa. Siellä on jo alkanut klassinen hinta-palkka-kierre, jonka kesyttäminen on erittäin vaikeaa. Presidentti Joe Bidenin ensi vuoden budjettiesityksessä esimerkiksi sotaväen palveluksessa olevien palkkaan esitetään 4,6 prosentin korotusta.

 

Seuraavat vajaat kymmenen vuotta inflaatio vaikuttaa suoraan hävittäjäkaupan lopulliseen hintaan. Suomi neuvotteli valintavaiheessa indeksikatosta, joka olisi jakanut riskiä myyjän ja ostajan välille. Näitä keskusteluja käytiin kuitenkin vain eurooppalaisten tarjoajien kanssa. Alusta saakka oli selvää, että yhdysvaltalaisten hävittäjien ostaja joutuu kantamaan inflaatioriskin yksinään.

F35-kaupoissa myyjä ei ole Yhdysvaltain aseteollisuus vaan puolustusministeriö Pentagon. Kauppa tehdään niin sanotun FMS-järjestelmän mukaan (Foreign Military Sales). Pentagon ostaa kaiken tavaran omilta valmistajiltaan ja myy sen edelleen Suomeen samaan hintaan, jonka on itsekin siitä maksanut. Päälle lisätään vain indeksiin sidottu hallinnointipalkkio, joka on 3,2 prosenttia hankintasummasta. Inflaatioriskiä ei siis sälytetä amerikkalaisten veronmaksajien harteille.

Riski on kuitenkin vahvasti mukana Suomen F-35-kaupassa, vaikka hävittäjäpäätöksen taustamuistiossa jostakin syystä rauhoitellaan, että ”indeksien kehitys ei aiheuta lähtökohtaisesti taloudellista riskiä hankintapäätöksen perusteella solmittaviin sopimuksiin”. Siitä huolimatta taustamuistio pursuaa äärimmäisen yksityiskohtaisia, eurosentin tarkkuudella laskettuja laskelmia inflaation ja sen kompensoimiseksi käytettävän indeksin vaikutuksesta kauppahintaan.

Helmikuussa allekirjoitettu päähankintasopimus kattaa 64 konetta, niihin liittyvät oheislaitteet ja palvelut sekä järjestelmän ylläpidon ja huollon vuosina 2025–2030. Sopimuksen kokonaishinta on 7 623 595 412,14 euroa. Siitä indeksin osuus on 1 265 317 588,02 euroa, eli vajaat 17 prosenttia.

Summa on laskettu indeksikorilla, jossa vuotuiseksi, kumulatiiviseksi kustannusnousuksi on arvioitu 2 prosenttia. Korissa on hankkeen taustamuistion mukaan 11 eri muuttujaa, esimerkiksi Air Force Military Personnel- sekä Operations and Maintenance Navy, Purchase –indeksit. Hävittäjähankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen ei kerro, mitä muut korissa olevat indeksit ovat eikä kerro sitäkään, mikä tämän kori-indeksin nykyarvo on.

”USG (Yhdysvaltain hallinto) ei ole indikoinut Suomelle kustannusnousua, joka muuttaisi hankintapäätöksen indeksit sisältävän sopimuksen hintaa”, Puranen kirjoittaa sähköpostiviestissä.

Tilanne tulee kuitenkin varmasti muuttumaan. Washingtonissa käydään parhaillaan pitkiksi venähtäneitä neuvotteluja seuraavien 400:n F-35-koneen hinnasta. Tähän tuotantoerään sopivat myös ensimmäiset suomalaiskoneet, joita alkaa valmistua Fort Worthin tuotantolinjalta vuodesta 2025 alkaen.

 

Kustannusnousut myös lentokoneteollisuudessa pakottavat valmistajan eli Lockheed Martinin hakemaan selvästi aiempaa korkeampaa hintaa. Pentagon haraa vastaan. Suomi ei osallistu näihin keskusteluihin, vaikka niissä lopulta sovittava hinta on se, jonka Suomikin maksaa lisättynä hallinnointimaksulla. Yhdysvaltain puolustusministeriön johtokin on myöntänyt, että koneen perushinta tulee varmasti nousemaan.

Se vaikuttaa heti Suomen maksuihin. Alun perin sovittiin kuukausittaisista, vakuudettomista ennakkomaksuista, mutta Yhdysvaltain hallinto pyysi tähän muutosta. Ensimmäisten koneiden valmistumiseen saakka rahaa lähtee Purasen mukaan Amerikkaan kolmen kuukauden välein.

Ensimmäinen vuosi on vielä helppo. Kuluvan vuoden puolustusbudjetissa varauduttiin 1,5 miljardin euron F-35-maksuihin. Maksusuunnitelman mukaan ne jäävät alle kolmasosaan siitä.

Purasen mukaan syynä on HX-hankkeen ajoitus: budjetti tehtiin kaikille viidelle kandidaatille sopivaksi ennen konehankintapäätöstä. F-35A maksut tasataan lisätalousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa.

Lisäbudjetissa joudutaan ottamaan kantaa myös kotimaisen inflaation vaikutuksiin hävittäjähankkeessa. Noin 9,4 miljardin euron dollareilla maksettavan tilausvaltuuden lisäksi eduskunta on myöntänyt 579 miljoonan euron siirtomäärärahan, joka käytetään pääosin infrarakentamiseen kotimaassa.

Sen suhteen on varauduttu 1,5 prosentin vuosittaiseen, ennakolliseen ostovoimakorjaukseen, joka perustuu Tilastokeskuksen kahden indeksin yhdistelmään. Rakennuskustannusindeksin paino on 70 prosenttia ja palvelujen tuottajahintaindeksin 30 prosenttia.

Puolentoista prosentin arvio näyttää jäävän pahasti alakanttiin. Tilastokeskuksen uusimmat luvut ovat rakennuskustannusindeksille 7,5 prosenttia ja palvelujen tuottajahintaindeksille 2,6 prosenttia.

 

Inflaatio tulee siis tekemään pahaa jälkeä hävittäjähankinnan kustannuksille mutta saattaa myös jäädä lyhytaikaiseksi. Siihen talouspolitiikan päättäjät ainakin tiukasti pyrkivät. Heidän keinonsa on nostaa korkoja.

Se taas tuo hävittäjähankintaan uuden kustannustekijän, josta taustamuistioissa ei puhuta mitään. Koko kymmenen miljardin kauppa maksetaan velkarahalla. Viimeisten muutaman vuoden aikana valtio on saanut velkaa ilmaiseksi, jopa miinuskorolla, mutta tämäkin tilanne on muuttumassa.

Purasen mukaan hankkeen valmistelun yhteydessä nousi esille, ettei hanketta punnittaessa voida tyytyä oletukseen alhaisen korkotason jatkumisesta pitkällä aikavälillä. Puranen kertoo, että valtiovarainministeriö olettaa pitkän aikavälin koroksi neljä prosenttia. Kymmenestä miljardista se tekee 400 miljoonaa vuodessa.

 

Perustelumuistion mukaan hankinnan merkittävin taloudellinen riski liittyy valuuttakursseihin. Pentagon lähettää aluksi kolmen kuukauden välein ja myöhemmin kerran kuussa dollarimääräisen laskun. Jos euro heikentyy dollariin verrattuna, laskun maksamiseen tarvitaan koko ajan enemmän euroja.

Hankinnan laskelmat perustuvat valuuttakurssiin lopullisen tarjouspyynnön jättämispäivänä eli 29.1.2021. Silloin yhdellä eurolla sai 1,2136 dollaria. Maanantaina kurssi oli 1,09 dollaria. Euro on siis heikentynyt melko tasan kymmenen prosenttia. Dollareissa maksettavassa 9,3 miljardin hinnassa se merkitsee 930 miljoonaa euroa.

Tätä kurssiriskiä vastaan ei suojauduta millään tavalla. Perustelumuistion mukaan ainoan suojauksen antaa pitkä ajallinen hajautus. Kun laskuja maksetaan lähes kymmenen vuoden ajan, kurssi voi liikkua toiseenkin suuntaan, jolloin päästään kirjaamaan kurssivoittoa.

Maailman tilanne vaikuttaa kuitenkin juuri nyt sellaiselta, että vahvistuva euro on epätodennäköinen vaihtoehto. Raju inflaatio ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ovat aiheuttaneet maailmantalouteen epävarmuuden tilan, jossa turvaa lähes aina haetaan dollarista. Sen vahvistuminen ainakin lähivuosina on hyvin todennäköistä.

Suomen puolustusvoimilla on kolmen vuosikymmenen ajalta runsaasti kokemusta FMS-kaupankäynnistä Yhdysvaltain kanssa. Ylivoimaisesti suurin FMS-kauppa on ollut Hornet-hävittäjien hankinta.

Hornet-kaupoissa indeksit nostivat perushintaa 19,3 prosenttia ja valuuttakurssimuutokset 11,2 prosenttia. Yhdysvaltain inflaatio oli Hornetien maksuaikaan 1990-luvulla kuitenkin melko tasainen, noin kolmen prosentin luokkaa. Nyt uhkaava, huomattavasti korkeampi inflaatio voi tuoda F-35-laskuun miljardien lisäyksen.