Paluu Impivaaraan

ilmastokriisi

Ulkokehälle joutuneet perussuomalaiset ovat kokeneet ekologisen herätyksen.

Teksti
Aurora Rämö
Kuvitus
Anja Reponen

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

 

Teemu Torssonen oli ehtinyt lähettää lehdistötiedotteen maahanmuuttovastaiselle keskustelupalstalle Hommaforumille ennen kuin sitä oli oikoluettu.

Suomeen perustetaan uusi eläin- ja luonnonsuojeluyhdistys, siinä kirjoitettiin.

Isänmaallisia ja kansallismielisiä henkilöitä ei aina välttämättä hyväksytä useissa järjestöissä, joten KELSU:ssa jokainen isänmaallinen ja kansallismielinen voi olla oma itsensä myös siltä osin.

Kansallismielisen eläin- ja luonnonsuojeluyhdistyksen – Kelsun – mustavalkoisen ympyrälogon keskellä seisoi karhu kuusikon keskellä. Se näytti vähän Suomen luonnonsuojeluliiton alkuperäiseltä kotkatunnukselta.

Vastaanotto oli myötämielinen.

”Hyvä idea. Vihreät ja muut punikit ovat paskoneet luonnonsuojelun niin tämmöiselle on tilausta.”

Moni ilmoitti harkitsevansa liittymistä.

”Tälle yhdistykselle joko on tilausta tai tälle täytyy raivata tilaa vieraslajeja kitkemällä isänmaan kamarasta ja kamaralta kansallislajien suojelemiseksi.

Torssonen lähetti tiedotteen kaverilleen luettavaksi, Homma-viestiä seuranneena päivänä elokuussa 2017. Kaveri oli korjaillut kirjoitelmia aiemminkin.

Torssonen istui Jyväskylän kunnanvaltuustossa, tekstejä täytyi tuottaa paljon.

Miehet olivat tavanneet Jyväskylän perussuomalaisten kokouksissa, tai ehkä Hommaforumin tapaamisissa, kumpikaan ei enää myöhemmin muistanut ensikohtaamista.

Kaveri kuului tukiryhmään. Se kannatti Torssosta perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokaslistoille vuoden 2019 vaaleihin.

Kaveri vastasi puolessa tunnissa.

”Poistin tuosta sen ’kantasuomalaiset’ jne. koska se oli ehkä hieman liian runollista lehdistötiedotteeseen. Kuikan kanssa jne.”

 

Samoihin aikoihin, kun Keski-Suomessa rekisteröitiin yhdistystä, luonnonsuojelu löydettiin keskustelupalstoilla.

Internetin etusivu, niin Reddit-palvelu itseään kutsuu. Sen alalangassa – nimeltään DebateFascism, keskustelua fasismista –vaihdettiin näkemyksiä ekofasismista.

Viestejä ei ollut montaakaan, joitain kymmeniä, mutta jonkinlainen ryhmä vaikutti löytäneen toisensa.

Lanka on nyttemmin poistettu sääntöjen vastaisena ja väkivaltaisena.

Twitter-profiileissa alkoi näkyä yhä useammin kuusen muotoisia emojeita ja riimukirjaimia.

Samoja, joita on versioitu Suomessa kielletyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lipussa.

Netti-ideologit kirjoittivat ihailevansa natsipuolueen maatalousministerin Richard Walther Darrén ajattelua; viljelivät iskusanoja kuten Blunt und Boden ja Lebensraum.

Rotuoppia ja norjalaista mytologiaa – ja Linkolaa. Lainattiin satunnaisia sitaatteja, suoraan englanninkielisestä Wikipediasta, perusteltiin niillä valkoista kansallisvaltiota.

”Kuten Pentti Linkola sanoo, elämän pahin vihollinen on liikaa elämää: liikaa ihmiselämää”, yksi kirjoitti.

Maahanmuutto lisää väestönkasvua länsimaissa, palstalla selitettiin. Se lisää luonnon kuormitusta ja aiheuttaa planeetan tuhon.

Kaikki ne saasteet ja jätteet.

Osa perussuomalaisten kannattajista kiistää ilmastonmuutoksen. Se on Hännikäisestä ”vähän rasittavaa”.

Vielä kymmenisen vuotta sitten Timo Hännikäinen oli luontoarvojensa kanssa melko yksin.

Hän on esseisti, kirjailija ja, no, traditionalistinen yksityisajattelija.

Tuttu salamurhaaja Eugen Schaumanin muistotilaisuudessa poseeraamisesta, tuttu porttikiellosta Kirjamessuille. Vuonna 2015 uutisoitiin valtakunnallisesti, että Hännikäinen oli kirjoitellut humalassa erilaisten järjestöjen Facebook-seinille muun muassa ”hevosen kyrpä”.

Hännikäinen tuntee linkolansa paremmin.

”Linkolaa on aina arvostettu kansallismielisten keskuudessa.”

”Se on varmaan ihan ymmärrettävää, vaikka Linkola ei ollut itse varsinaisesti nationalisti. Hän ei nähnyt kansallisvaltiolla arvoa sinänsä.”

Hännikäinen selitti ajatteluaan Image-lehden haastattelussa vuonna 2014. Hän sanoi vastustavansa rotuhierarkioita ja etnistä eriarvoisuutta, pitävänsä imperialismia länsimaiden suurimpana virheenä, mutta suomalaista kulttuuria säilyttämisen arvoisena.

Hän lainasi esseisti Matti Mäkelää: suomalaisuudessa yhdistyvät metsän ja sivilisaation rajapinta.

Hännikäinen piti Seitsemää veljestä Suomen kansalliseepoksena.

”Veljesten tyyli on ihanteellinen. He eivät torju ulkopuolelta tulevia vaikutteita mutta suostuvat ottamaan ne vastaan vain omalla tavallaan”, Hännikäinen sanoi lehdelle.

Enää Hännikäinen ei ole ainoa. Viime vuosina hänen päätoimittamaansa verkkolehti Sarastukseen on alkanut tulla juttutarjouksia, jotka käsittelevät luonnonsuojelua ja ekologisia kysymyksiä.

Hännikäinen ei kuulu mihinkään puolueeseen, mutta tuntee paljon varsinkin perussuomalaisia.

”Yksityisissä keskusteluissa kuulee paljon selkeämpiäkin ekologisia näkemyksiä kuin mitä tähän mennessä on julkisuuteen tuotu. Se on pikkuisen pinnanalaista, mutta alkaa näkyä selvemmin, mitä pidän toki myönteisenä kehityksenä”, hän kertoo puhelimessa.

Perussuomalaiset ei ole profiloitunut ympäristöpuolueena. Se haluaa laskea bensan hintaa, vastustaa hallituksen ilmastotoimia ja nostaa äläkän koulujen kasvisruokapäivästä.

Ekologiset arvot ovat niin etäällä julkikuvasta, että mediassa ihmetellään, miten autoilevan lihansyöjäpuolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho pyöräilee ja varapuheenjohtaja Riikka Purra syö vihanneksia.

Perussuomalaisten kannattajissa on eniten niitä, jotka kieltävät koko ilmastonmuutoksen olemassaolon.

”Se on vähän rasittavaa”, Hännikäinen sanoo.

”Sitä esiintyy erityisesti vanhemmassa polvessa ja se liittyy yleiseen vastahankaisuuteen. Kun ollaan oppositiossa virallista linjaa vastaan, ruvetaan helposti ajattelemaan, että kaikki, mitä valtamediassa nostetaan isoiksi ongelmiksi, olisikin huijausta. Tulee tällainen antagonistinen, jopa paranoidi katsomus.”

Nuorempi polvi ajattelee Hännikäisen havaintojen mukaan eri tavalla.

”Ehkä ajatellaan, että palataan luonnonsuojelun juurille.”

 

© anja reponen

Perustamiskokous pidettiin toukokuun lopulla vuonna 1938. Kutsu oli julkaistu Helsingin Sanomissa:

Suomessa on jo kauan kaivattu yhdistystä, jolla olisi erikoistehtävänä luonnonsuojeluaatteen ja sen isänmaallisten tarkoitusperien tunnetuksi tekeminen.

Kasvitieteen professori Kaarlo Linkola, 5-vuotiaan Pentin isä, avasi kokouksen ohjelmapuheella.

Luonnonsuojelun tuli olla kaikkien kansallispiirien aate ja harraste. Oli kansallinen velvollisuus – kotiseuturakkautta ja isänmaanrakkautta – varjella luontoa vaurioilta, jotka eivät olleet aivan välttämättömiä.

Suomen ensimmäisen luonnonsuojelujärjestön, Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen, johtokuntaan valittiin kaksitoista akateemista miestä.

Heidän joukossaan oli esimerkiksi Helsingin yliopiston metsänhoitaja Martti Tertti. Maan merkittävimpiä metsäntutkijoita.

Tertti oli Akateemisen Karjala-Seuran jäsen, moni hänen oppilaistaankin oli. AKS harjoitti kansallisidentiteetin ja Suur-Suomen rakentamista.

”Mikä minulle on pyhää ja kallista, uhraavani työni ja elämäni Isänmaalleni, Suomen kansallisen herättämisen, Karjalan ja Inkerin, Suuren Suomen puolesta”, lausuttiin seuran lippuvalassa.

Metsänhoitajista ja muista maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista 22 prosenttia kuului AKS:ään.

Se lakkautettiin vuonna 1944 neuvostovastaisena ja fasistisena järjestönä.

Suomen luonnonsuojeluyhdistys on nykyään nimeltään Suomen luonnonsuojeluliitto. AKS-yhteyksistä ei mainita sanallakaan järjestön yli 300-sivuisessa historiikissa.

 

Teemu Torssosen perustama Kansallismielinen eläin- ja luonnonsuojeluyhdistys Kelsu keräsi alle vuodessa noin sata jäsentä. Niin järjestö itse ilmoitti.

Muutkin, kuten Suomen Sisu -järjestö ja Kansalainen-lehti, olivat alkaneet nostaa ympäristöasioita esille.

Kelsu oli ainoa selkeästi niihin keskittynyt yhdistys. Se ilmaisi huolensa kansallisista vesivaroista ja järjesti linnunpönttötalkoita.

Torssonen, joka oli toiminut kalastuksenvalvojana, kävi liimailemassa keskisuomalaisiin satamiin lappuja, joissa kerrottiin kalojen tuntevan kärsimystä ja kipua, vaikka ne eivät osaa sitä sanoin ilmasta.

Kelsu teki valvontaretken Säynätsalon Eläkkeensaajien pilkkikisoihin. Se päättyi käsirysyyn ja poliisiselkkaukseen.

Torssosen kaveri hahmotteli neljän pallon graafin. Sen oli tarkoitus kuvata Torssosen poliittista linjaa eduskuntavaaliehdokkuutta varten.

Uusikansallismielinen politiikka – integroitu malli.

Isoin pallo vastusti monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa ja ajoi suomalaiseurooppalaisen identiteetin ”uudelleensynnyttämistä”. Toinen korosti eroa Euroopan unionista, kolmas liikunnan ja hyvinvoinnin merkitystä.

Neljännessä linjattiin ympäristöstä ja ekologisuudesta. Kansallismielinen luontosuhde, eettinen kuluttajakäyttäytyminen, ekologinen ja kulttuurillinen biodiversiteetti.

Sisältöä avattiin Kelsun nettisivuilla. Siellä kirjoitettiin, miten monikulttuurisuus ja vieraat kulttuurivaikutteet aiheuttavat ”suorasti ja epäsuorasti” uhkan eläinsuojelulle ja luonnonsuojelulle.

”Esimerkiksi islamisaation kautta.”

Miten, ei kerrottu.

Torssosen kaveri teki brittiläiselle alt-right-sivustolle videon, jossa luonnehdittiin järjestön toimintaa englanniksi.

Klassisen musiikin maisemaan oli leikattu kuvaa ikimetsästä, kansallispuistoista, pelloista, karhunpennuista. Tuntureista ja järvistä auringonlaskussa.

Videossa kaverin nimen alle oli merkitty kotipaikka: Impivaara.

El Pason ampuja paheksui manifestissaan massa- kulutuksen aiheuttamaa taakkaa seuraaville sukupolville.

Yhdysvalloissa Reddit-palvelun keskusteluketjut alkoivat herättää huomiota.

Elokuussa 2019 parikymppinen mies marssi El Pasossa supermarkettiin ja ampui 23 ihmistä kuoliaaksi.

Ampuja oli jättänyt 8chan-nimiselle keskustelupalstalle manifestin.

Otsikko: Epämiellyttävä totuus. Sama kuin demokraattien presidenttiehdokkaan Al Goren ilmastonmuutoksesta kertovalla dokumentilla.

Siinä kirjoitettiin, miten ympäristön tuhoutuminen oli massakulutuksen ja resurssien ylikäytön syytä ja aiheutti valtavan taakan seuraaville sukupolville. Maapallon kestävyysvajetta saattoi paikata vain hankkiutumalla eroon tarpeeksi monista ihmisistä. Tarkoitus oli massamurhata meksikolaisia siirtolaisia.

El Pason ampuja kirjoitti inspiroituneensa Christchurchin moskeija-ampumisesta. Valkoisen ylivallan kannattaja oli ampunut puoli vuotta aiemmin uusiseelantilaisessa moskeijassa 51 ihmistä.

Ampuja oli kuvannut itseään ekofasistiksi. Amerikkalaislehdet selittivät ideologiaa lainaamalla Pentti Linkolaa.

 

© anja reponen

Suomessa ympäristökysymysten julkinen korostaminen vaikuttaa olevan sitä todennäköisempää, mitä näyttävämmin on tullut erotetuksi perussuomalaisesta puolueesta.

Tai sen nuorisojärjestöstä.

Rovaniemeläinen Tuukka Kuru sai potkut kolme vuotta sitten, huhtikuussa 2018.

Kuru, joka oli aktiivinen myös Suomen Sisussa, pyrki viemään PS-nuoria radikaalimpaan, niin sanottuun etnonationalistiseen suuntaan. Emopuolueen johto joutui selvittelemään nuorten jatkuvia riitoja.

Halla-ahon mukaan järjestön hiljainen enemmistö oli ”jäänyt panttivangiksi muutamalle öyhöttäjälle”.

Kuru perusti vastikään oman järjestön. Se on ”radikaali, traditionalistinen ja suomenmielinen”.

Sinimusta liike sai luvan kerätä kannattajakortteja ja yrittää rekisteröityä puolueeksi kahden kuukauden prosessin jälkeen, huhtikuun lopussa. Oikeusministeriö oli ensin vaatinut karsimaan ohjelmasta ihmisoikeusvastaisimmat kohdat.

Etnistä valkoisuutta ajavassa liikkeessä painotetaan antikapitalismia, luonnon ja ihmisen tasapainoa ja kestävää kehitystä.

”Nihkeys ympäristöasiaa kohtaan on johtunut pitkälti siitä, että vihreät ja vasemmistoliitto ovat niin voimakkaasti osanneet brändätä sen itselleen”, Kuru sanoo.

Hän kannatti aiemmin talousoikeistoa, ehkä vuoteen 2015 tai 2016 saakka, kunnes löysi Ranskan uuden oikeiston. Erityisesti valkoista nationalismia ajavan Tomislav Sunićin ajatukset.

Kuru alkoi yhdistellä näkemyksiä eri liikkeistä. Vihreät arvot eivät edellyttäneetkään vihreisiin kuulumista.

”Se, miksi suhtautuminen ympäristöasioihin on ollut aiemmin toissijainen juttu, on perustunut pitkälti siihen, että kansallismielisyys on ymmärretty perussuomalaisten kautta”, Kuru sanoo.

”Näkisin, että perussuomalaisten ulkopuolelle on nyt muodostunut äänekkäämpi kansallismielisten joukko, jota ei sido perussuomalaisten peruskannattajakunta.”

Sinimustan liikkeen toinen perustaja on Tampereen entinen varavaltuutettu Terhi Kiemunki. Hän on myös islaminvastaisen Kansallismielisen liittouman puheenjohtaja.

”Terhi, vähän vanhemman ikäluokan edustaja, huomasi, minkälaiset rajat ukkopuolueen parlamentaarisessa kansallismielisessä toiminnassa on, ja minä huomasin saman nuorten puolella”, Kuru sanoo.

Se on melko kauniisti muotoiltu.

Kiemunki erotettiin perussuomalaisista vuonna 2017. Hän oli kirjoitellut vuosia rasistisia päivityksiä, saanut varoituksen eduskunnan kansliasta ja tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Sinimusta liike vaati ohjelmassaan kaiken Suomen kansallisvaltion vastaisen mediasisällön kriminalisoimista – oikeusministeriö käski poistamaan kohdan –, mutta ei pitänyt esimerkiksi ilmastonmuutoksesta kertomista sellaisena.

Toisin kuin perussuomalaisten reunamilla, liikkeessä ei ajatella, etteikö ilmastonmuutos olisi todellinen asia.

Globalisaation vastustaminen aiheuttaa tosin ylitsepääsemättömän ongelman: miten ratkaista ympäristöongelmat, jotka ylittävät kansallisvaltioiden rajat?

Kuru vastaa ympäripyöreästi jotain Pariisin ilmastosopimuksen ehdoista. Ne ovat epäreilut kehittyneille maille, mutta ei hän sinänsä valtioiden välisiä sopimuksia vastusta.

Tarkoitus on muutenkin pyrkiä vaikuttamaan parlamentaarisesti, puolueena – siitäkin huolimatta, että juuri parlamentarismin rajat tulivat perussuomalaisessa puolueessa vastaan.

Kuru puhuu aatteellisuudesta.

”Vähitenhän Suomen luontoa rasittaisi se, että täällä ei asuisi yhtäkään ihmistä, mutta en minä ihan sellaista johtopäätöstä haluaisi tehdä.”

 

Teemu Torssonen ei päässyt perussuomalaisten ehdokaslistalle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Keski-Suomen piiri torppasi osallistumisen. Järjestössä Torssosta pidettiin arvaamattomana ja äkkivääränä. Toukokuussa 2019 hänet erotettiin perussuomalaisesta puolueesta.

Myöhemmin Torssosta epäiltiin piirin puheenjohtajan Pekka Katajan murhan yrityksestä.

Kaksi miestä tunkeutui heinäkuussa 2020 Katajan kotiin ja pahoinpiteli tätä metallisella esineellä. 21 iskua päähän. Kataja selviytyi täpärästi hengissä.

Torssosen sormenjäljet löytyivät paketista, jonka varjolla Katajan kotiin oli päästy. Näyttö ei riittänyt rikossyytteisiin.

Syyttäjä nosti rikossyytteen kaveria vastaan. Sitä samaa, joka oli oikolukenut Torssosen kirjoittamia lehdistötiedotteita ja ollut mukana perustamassa Kelsu-yhdistystä. Hänenkin sormestaan oli jäänyt jälki Katajalle toimitettuun pakettiin.

Käräjäoikeus hylkäsi tämänkin syytteen maaliskuussa 2021.

Poliisikuulusteluissa Torssonen teki eroa äärioikeistoon: ”Kuvailisin itseäni moderniksi kansallismieliseksi, en natsiksi tai uuskansallissosialistiksi.”

Kelsu ry kieltäytyi haastattelusta, koska ”kommentit saattaisivat olla väärässä asiayhteydessä”.