Herra seurassa
Pankkiiri Ari Lahti sijoittaa kaikenlaiseen kivaan, kuten kuopiolaiseen jalkapalloon.
Nurmi vihertää jo. Ainakin jalkapallonurmi, joksi tekonurmea stadioneilla kutsutaan.
Kotimaisen jalkapallon pääsarjan Veikkausliigan kausi käynnistyy huhtikuun alussa.
Luultavimmin Helsingin Jalkapalloklubi rimpuilee kärkipaikalla ja Kuopion Palloseura taistelee välittömässä läheisyydessä toisena. Kahtena edellisenä kautena eroa on kauden loputtua ollut vain yksi piste.
Paljonko rahaa tarvitaan, että puuttuva piste saadaan? Luulisi, että 25 vuotta seuraa omistanut Ari Lahti tietäisi.
”Viime kaudella tappiota tuli kaksi miljoonaa euroa”, Lahti kertoo.
Edellisellä kaudella, vuonna 2021, KuPSin tappio oli puoli miljoonaa euroa pienempi.
Rahan kylvämisen sijaan pitäisi olla osaavampi.
”HJK:n käytettävissä olevat taloudelliset resurssit karkaavat, emmekä voi enää heitä voittaa rahalla.”
Finanssialalla vaurastunut Lahti on KuPsin suurin omistaja. Hän on joutunut kuittaamaan omasta pussistaan mestaruuden tavoitteluun käytetyt varat, kaikkinensa jo yli 10 miljoonan verran.
Rahalla Lahti kertoo saaneensa ylittämättömiä tuskan, pettymyksen ja riemun hetkiä.
Onko Lahdella kenties pallonmuotoinen sydän?
”Jos keskityn, pystyn tuntemaan, kuinka se pompahtelee. Mutta kyllä siinä sydämessä on myös tärkeää se väri – Savon mustakeltaiset värit.”
Sijoittajana Lahti on suomalaisittain erikoisuus. Salkku kun koostuu kaikenlaisesta kivasta. Tuottoa ei ole optimoitu. Lahti on pääomistajana muun muassa kuopiolaisessa miesten vaatteita valmistavassa Turossa.
Ja se näkyy. Yllä on puku, joka on valmistettu maailman parhaimpiin kuuluvan valmistajan Loro Pianan kankaista. Hihanapeista yksi on auki, mikä viestittää, että puku on se parempi työvaate. Henkarilla on päällystakki, jonka kangas on kamelinvasikan karvaa. Molemmissa on Turon etiketit. Lahti kertoo, että ne ovat mittapukumallistosta, ja kaikkien ostettavissa.
”Kun aloitin Turon hallituksen puheenjohtajana, toivoin, että Turon pitää tehdä jatkossa sellaisia pukuja, joihin myös minä voin pukeutua. Nykyisin näin on.”
Ennen Turon omistajuutta Lahti pukeutui usein Brioniin. Brioni on yksi maailman noin viidestä parhaimmasta pukujenvalmistajasta.
”Aloitin pukeutumisharrastuksen nuorena pankkiirina. Olin kanta-asiakas Nicolas-nimisessä helsinkiläisessä putiikissa.”
Se, miten Lahti päätyi Turon omistajaksi, on hänelle tyypillistä. Kuopiolainen yritys oli ajautunut CapManin omistuksessa 2010-luvun alussa ahdinkoon. Lahti näki tilaisuutensa – puhelu toimitusjohtajalle ja tarjoutuminen omistajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. Vastaava puhelu käytiin KuPSin kanssa, samoin monen muun. Lahti on ollut vetämässä Helsingin Guggenheim-museohanketta ja keräämässä rahaa Uuteen lastensairaalaan.
Lahden puheluihin vastataan ilmeisen mieluusti.
”Sitä en tiedä, mutta olen ollut kyllä monessa mukana. Pohjimmiltaan kyse on omasta uteliaisuudestani.”
Lahti syntyi työläisperheeseen Sorsakoskella, Pohjois-Savossa. Isä oli tehtaalla töissä, äiti puhelunvälittäjänä.
Lahti aloitti lukion Kuopiossa, mutta viimeisteli sen stipendiaattina Walesissa: Atlantic Collegen vuosia hän pitää uransa merkityksellisimpänä ajanjaksona. Lahti kertoo tulleensa lukion jälkeen vuonna 1983 rinkka selässä Helsinkiin – siinä oli kaikki omaisuus.
Lahti haaveili nuorena myös diplomaatin tehtävistä. Ajatus sai kuitenkin tylyn päätöksen, kun hän työskenteli tarjoilijana Japanin suurlähetystössä; kokkareilla pyöriminen ei tuntunut järkevältä ajankäytöltä.
”Olin hyvä matematiikassa, ja kansantaloustiede siihen yhdistettynä tuntui selittävän maailman parhaiten.”
Työura käynnistyi Suomen Pankissa, josta hän siirtyi finanssitalo Protokseen. Siellä Vattenfallin toimeksiannosta Lahti yritti vallata Savon Voima -energiayhtiötä. Kahden vuoden ajan hän kiersi maakuntaa, ja rakkaus syventyi.
Mutta ei Savossakaan kaikki ole parhain päin. Maakunnassa on tyypillistä liioitella kärsimyksen määrää ja anella kovaan ääneen muita auttamaan. Ilmiöstä tuntuvat puhuvan monet Savosta maailmalle lähteneet. Myös Lahti.
”Se on myös aika kateellista seutua. Ennakkoluuloja on paljon. Mutta kun laskeudun Kuopion lentokentälle, huomaan, miten ilma on raikkaampaa. Askeleen tahti on hitaampaa, syke laskee”, Lahti sanoo.
”Tunnistan Savon kodikseni.”
Ja kateutta on myös muualla, Lahti epäilee.
Kun Mandatum osti Protoksen, oli Lahden aika rakentaa omaa. Hän perusti pankkiiriliike Icecapitalin vuonna 1999.
Lahti edustaa amerikkalaista kulttuuria, jossa hyväntekeväisyys kuuluu olennaisena osana omistajuuteen.
”Yhteisölleen merkityksellinen” on arvo, jota tavoitellaan. Lahti on monessa vetämässään hankkeessa törmännyt outoon vastustukseen. Yksityistä rahaa ei olekaan toivotettu sydämellisesti tervetulleeksi.
”Suomessa lahjoittamisen kulttuuria ei ole. Itse olen maksanut onnellisena kaikki verot, enkä ole ajatellut muuttaa ulkomaille. Minut on kasvatettu tässä yhteiskunnassa ja koen iloa, että voin antaa takaisin.”
Monet yksityisrahoitteiset hankkeet tyssäävät kunnallispolitiikkaan.
”Guggenheim olisi ollut hyvä hanke ympäröivälle liike-elämälle, ja sen kaataminen oli vastuutonta ja tyhmä päätös. Uusi lastensairaala koettiin tärkeäksi, mutta sitä ei saatu rahoitettua yhteiskunnan varoista. Uskomatonta töhöilyä.”
Pääkaupunkiin verrattuna Tampere ajaa ohituskaistaa. Lahden mukaan se on Helsingin oma vika: ”Sitä saa, mitä kylvää.”
”Ilmeisesti Suomessa ei mene vielä tarpeeksi huonosti. Vielä julkinen raha on riittänyt, mutta pian on toisin. Julkisen ja yksityisen sektorin tehtävien jako tulee väistämättä keskusteltavaksi.”
Lahti kertoo yrittävänsä olla yksityissijoituksissaan välillä myös järkevä. Tuhlaaminen ei ole se juttu.
”Mutta pitää muistaa, että täällä eletään vain kerran – pitää tehdä niitä asioita, jotka tuntuvat hyvältä. Sijoituskohteiden pitää olla mieluisia.”
Suomessa vain harvat yrityselämän edustajat ovat pitäneet tarpeellisena osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nuorena Lahti jakoi kommentteja ahkerasti. Kun omin ala, kansallinen valuuttapolitiikka, katosi euron myötä, hän on ottanut roolia viihteen ja vapaa-ajan vaikuttajana.
Ensin Lahti valittiin Veikkausliigan hallituksen puheenjohtajaksi, ja vuodesta 2018 hän on ollut Palloliiton puheenjohtaja.
”Jos vihreä siirtymä on globaali haaste, liikkumattomuus on sitä kansallisesti. Palloliiton puheenjohtajana minulla pitää olla sananvaltaa, mitä tulee liikkumisen edistämiseen yhteiskunnassa.”
Huhtikuussa Lahti on ehdolla jalkapallon kansainvälisen kattojärjestön Fifan varapuheenjohtajaksi. Vastaehdokkaana on jatkokautta mielivä unkarilainen pankkiiri Sándor Csányi. Lahti on Suomen vauraimpia ihmisiä, kilpailija on sitä maailman mittakaavassa.
Lahti ei usko menestykseen vielä ensimmäisellä kerralla. Tavoite on tulla valituksi neljän vuoden päästä. Henkilökohtainen vaalibudjetti on maltillinen, vain joitain kymmeniätuhansia euroja.
”Ne menevät lähinnä matkustuskuluihin.”
Fifa ja olympialiike ovat saaneet viime vuosina toistuvasti kolhuja. Korruptioepäilyt, hähmäiset mieskerhot ja niiden törkyvaatimukset arvokilpailuiden hakijamaille ovat pysytelleet jatkuvasti otsikoissa. Myös Lahti sai osansa, kun vieraili laajalti kritisoidussa jalkapallon MM-turnauksessa Qatarissa.
”Koen vahvasti, että turha on huudella sivusta, jos et edes yritä vaikuttaa.”
”Se, että Suomella olisi Fifan johdossa edustus, voisi tuoda meille erilaisia tapahtumia ja auttaa toisaalta osaajiemme pääsyä kansainvälisiin virkoihin.”
Maaliskuun puolivälissä Lahti ja KuPs juhlivat peräkkäisinä päivinä tasavuosia. Toinen täyttää 60 ja toinen 100 vuotta. Enää Lahti ei kuvittele saavansa seuraan sijoittamiaan rahoja koskaan takaisin.
Suomalainen jalkapalloseura ei voi käytännössä menestyä ilman Lahden kaltaista mesenaattia.
”Erityisesti se on ongelma seurojen jatkuvuuden kannalta. Jos toiminta ei ole kannattavaa ja omistaja syystä tai toisesta joutuu vetäytymään, tilalle ei ole tulijaa ja toiminta on pakko ajaa alas”, Lahti kertoo.
Suomalaisen jalkapallon ongelmat tiivistyvät Veikkausliigassa. Pelaajien palkat ovat pieniä, ja nuoret lahjakkuudet lopettavat usein liian aikaisin. Pelien tasoa väheksytään, katsomot ovat tyhjiä eivätkä yhteistyökumppanuudet nouse merkittäviin summiin.
”Myös kansainvälisesti Veikkausliiga koetaan niin heikkotasoiseksi, että siirtokorvauksia maksetaan vaatimattomasti jopa hyvistä pelaajista”, Lahti sanoo.
Lahden mukaan kansallisen pääsarjan heikko tila on yksi keskeisistä syistä siihen, miksi maajoukkue on pärjännyt historiallisesti niin vaatimattomasti.
”Lanseerasin Sukupolvien unelma -termin kuvaamaan Huuhkajien arvokisoihin pääsyä. Sama utopia toimisi Veikkausliigan kiinnostuksen kasvattamiseen.”
Lahden oma palkkapäivä koetti vuonna 2019, kun KuPS voitti Suomen mestaruuden. Ratkaiseva ottelu pelattiin Turussa. Huuma Kuopiossa oli yltynyt kyyneliin asti, kun Lahti ehti pelin jälkeen yksityiskoneellaan kaupunkiin. Pomo on toki pomo – joukkue tuli bussilla myöhemmin perässä.
”Kuten liike-elämässä aina, mitä enemmän sijoitat, sitä enemmän saat.”
Kun Lahti käy ystäviensä kanssa lounaalla, kellojen ja autojen jälkeen seuraavana puheenaiheena ovat nähdyt jalkapallo-ottelut.
”Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että jalkapallo ei ole täällä ykköslaji. Mutta se tulee sitä olemaan.”
”Myös Veikkausliiga tulee nousemaan suurimmaksi kotimaiseksi ammattilaissarjaksi. Mutta näin ei valitettavasti ehdi käymään vielä minun puheenjohtajakaudellani.”
Lahti ehtii puuhaamisen ohessa harrastaa itse vain rajoitetusti. Mutta kirjoja hän lukee, noin 30 nidettä vuodessa.
”En todellakaan jaksa lukea yhtään yrityselämää käsittelevää kirjaa.”
Viimeisin suuren vaikutuksen tehnyt kirja oli senegalilaisen Mohamed Sarrin Miesten syvimmät salaisuudet, joka muun muassa tutkailee kolonialismin, maailmansotien ja juutalaisvainojen jättämiä railoja.
”Minulle kirjallisuus on yleensä viihdettä, dekkareita ja jännäreitä. Miesten syvimmät salaisuudet on erilainen, sillä minulla piti olla kynä ja paperia lukiessani sitä – että pysyin henkilöhahmoista ja aikajanasta selvillä.”
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa