Ei niin reilua kauppaa

Osuuspankki myi Pieksämäellä liiketilojaan muutamilla kympeillä tai satasilla ulosottovelkaisille. He jättivät vastikkeensa maksamatta. Kustannukset lankesivat kiinteistöjen asukkaille ja muille osakkaille.

OP-ryhmä
Teksti
Matti Rämö
Kuvat
Hanna-Kaisa Hämäläinen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1982 osoitteeseen Kaakinmäenkatu 5–7. Matkaa Pieksämäen keskustaan on 850 metriä.

Nelikerroksisessa hissitalossa on 25 asuntoa, sen edessä olevassa yksikerroksisessa rakennuksessa noin 300 neliötä liiketilaa. Ne kuuluvat samaan asunto-osakeyhtiöön.

Liiketila on autio. Viimeisenä vuokralaisena lopettaneen apteekin ikkunaan on teipattu OP-ryhmän kiinteistönvälityspalvelun OP Kodin myynti-ilmoitus.

Suur-Savon Osuuspankki omisti rakennuksesta pitkään toisen liikehuoneiston ja piti siinä sivukonttoria.

Kun se lopetettiin, pankki vuokrasi huoneiston vuonna 1992 Raha-automaattiyhdistykselle. Se käytti tilaa muutaman vuoden peliautomaattien huoltohallina.

Se jälkeen uusia vuokralaisia ei löytynyt. Vanha konttori seisoi tyhjillään yli 20 vuotta.

Toukokuun 10. päivänä 2021 tiloille löytyi viimein uusi haltija. Vuonna 1994 syntynyt nainen osti entisen pankkisalin Suur-Savon Osuuspankilta. Kauppasumma: 100 euroa.

Asunto-osakeyhtiö Kaakinportin yhtiöjärjestyksessä on määritelty, että liiketilan neliöstä maksetaan hoitovastiketta kaksi kertaa enemmän kuin asuinhuoneiston neliöstä.

Entisen pankkikonttorin 195 neliön tilasta piti maksaa hoito- ja rahoitusvastiketta yhteensä 1 584 euroa kuukaudessa. Tilat ostanut nainen ei maksanut vastikkeita kertaakaan.

Kun velka kasvoi, asunto-osakeyhtiö otti liiketilan haltuunsa ja laittoi vastikerästit perintään. Nainen maksoi yhteensä 1 507 euroa, mutta velkaantui jatkuvasti lisää. Syyskuussa 2022 yhtiö perii naiselta jo 23 911 euroa maksamattomia vastikkeita sekä korko- ja perintäkuluja.

Asunto-osakeyhtiöissä, joiden neliöistä puolet on asuinkäytössä, tiloja voidaan ottaa haltuun maksamattomien vastikkeiden takia yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä. Ennen päätöstä asunto-osakeyhtiön hallituksen pitää todistetusti antaa osakkaalle varoitus.

Haltuunoton voi tehdä kerrallaan korkeintaan kolmeksi vuodeksi.

Jos osakkaalta ei saada perittyä vastikkeita, ne joudutaan kattamaan muilta osakkailta perittävillä vastikkeilla. Kaakinmäenkatu 5–7:ssä asukkaiden hoitovastiketta on nostettu 25 prosenttia.

Suomen Kuvalehden keräämien tietojen mukaan Suur-Savon Osuuspankki on myynyt Pieksämäellä ulosottovelkaisille ostajille muitakin liiketiloja huomattavan halvalla. Ostajat ovat jättäneet kiinteistöjen vastikkeita maksamatta. Tiloja on otettu haltuun, ja kiinteistöjen muut osakkaat ovat joutuneet maksamaan kuluja.

Kivijaloissa kauppa kävi vielä 1970- ja 80-luvulla ja liiketiloista oli asunto-osakeyhtiöille hyötyä. Niissä toimiville yrittäjille oli tapana sälyttää suurempia hoitovastikkeita kuin asukkaille.

”Tilastoja vastikkeiden jakautumisesta ei ole. Tuntumalla voi sanoa, että liikehuoneistojen haltijat maksoivat usein enemmän kuin asukkaat”, Kiinteistöliiton neuvonta­lakimies Tapio Haltia sanoo.

Yhtiövastiketta maksetaan usein neliöiden tai osakkeiden lukumäärän mukaan. Liikehuoneistojen neliöiden vastikemaksu saattoi olla jopa kolminkertainen asuntoihin nähden. Näin yrittäjät maksoivat osan asukkaiden kuluista.

”Korkeampi kerroin saattoi koskea vain juokseviin kuluihin käytettyä hoitovastiketta tai myös remontteihin käytettäviä korjaus- ja rahoitusvastikkeita.”

Maksuperusteet kirjattiin kiinteistön yhtiöjärjestykseen. Vastikkeiden muuttamiseen vaaditaan niiden osakkaiden suostumus, joiden maksuosuutta lisätään. Liiketilojen vastikkeiden laskeminen nostaa asuntojen vastikeosuuksia.

Kun kivijalkakauppa alkoi näivettyä, liiketiloihin on ollut vaikea saada vuokralaisia. Suuret vastikkeet pahentavat omistajien ahdinkoa.

”Jos vastikkeet ylittävät vuokran, jonka tilasta voi saada, ongelma on valmis.”

Vastikekulut ja kiinteistöihin mahdollisesti tulevat remontit ovat saaneet omistajia luopumaan liiketiloista lähes ilmaiseksi myös muissa pienissä taajamissa.

Sastamalassa sijaitsevassa Kiikan hallitalossa Aito Säästöpankki myi elokuussa 2019 entisen konttorinsa 50 sentillä. Tilan vastikkeet maksoivat vuodessa 14 000 euroa.

Ostaja oli todettu ulosotossa useaan kertaan maksukyvyttömäksi ennen kauppoja. Kaupan jälkeen hän jätti vastikkeensa kokonaan maksamatta. Lopulta kiinteistöosakeyhtiö otti liiketilan haltuunsa.

Marraskuussa 2020 Sastamalan kaupunki myi samassa rakennuksessa sijaitsevan uimahallinsa sadalla eurolla. Heikkoon kuntoon päästettyä hallia odottivat mittavat remontit.

Myös hallin uusi omistaja oli monta kertaa todettu ulosotossa varattomaksi ennen kaupantekoa. Hän on saanut maksamattomiin velkoihin liittyviä tuomioita useissa käräjäoikeuksissa. Kiikan hallitalolle hän jäi velkaa 12 500 euroa, ennen kuin kiinteistöosakeyhtiö otti tilat haltuunsa.

Yhtiö on tehnyt molemmista ostajista rikosilmoituksen velallisen törkeästä epärehellisyydestä.

”Kumpikaan ostaja ei maksanut ensimmäistäkään vastiketta”, hallintalon asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Risto Tuori sanoo.

Yhtiö jätti heinäkuussa 2022 Sastamalan kaupungille korvausvaatimuksen hallikaupan aiheuttamista vahingoista kiinteistön muille osakkaille.

”Varsinkin kaupungilla olisi ollut syytä epäillä ostajan maksukykyä. Se on menetellyt vähintään tuottamuksellisesti ottamatta huomioon ostajan maksukyvyn merkitystä kiinteistöyhtiön ja muiden osakkeenomistajien asemaan.”

Jos sopuun ei päästä, kiinteistöosakeyhtiö harkitsee siviilikanteen nostamista kaupunkia vastaan.

Pieksämäen Kaakinmäenkadun vanhan pankkikonttorin vastikerästit eivät olleet odottamattomia.

Luottotietoja saa luovuttaa luottotietorekisteristä vain määrätyissä tapauksissa, esimerkiksi lainaa myönnettäessä tai asuntoa vuokrattaessa. Sen sijaan ulosottotiedot ovat julkisia kahdelta edelliseltä vuodelta.

Kaakinmäenkadun liiketilan ostaneen naisen tuoreimmissa ulosottotiedoissa on velkaa yhteensä yli 130 000 euroa.

Noin puolet summasta nainen on velkaa asunto-osakeyhtiöille: Riihimäellä, Saarijärvellä, Nakkilassa, Kauniaisissa. Hänellä on myös useita maksamattomiin velkoihin liittyviä tuomioita.

Tuomiot antaneiden käräjäoikeuksien määrän ja velkojien osoitteiden perusteella nainen vaihtaa usein paikkakuntaa. Häntä koskevia viranomaispäätöksiä on tehty ympäri Suomen.

Suur-Savon Osuuspankin liiketilakauppa suututtaa Pieksämäellä.

”Maksukyvyttömälle myyminen on osuuspankilta törkeä temppu”, Asunto-osakeyhtiö Kaakinportin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Keituri sanoo.

Vielä erikoisemmaksi vanhan konttoritilan kaupan tekee sen mukana siirtynyt velkaosuus. Ostaja otti vastuulleen liikehuoneiston osuuden taloyhtiön lainasta: 14 226 euroa.

Velan saaja on Suur-Savon Osuuspankki. Se siis myi omia saataviaan pilkkahintaan pahasti velkaantuneelle ostajalle.

Pankille kauppa ei kuitenkaan ollut riski. Jos tilan uusi omistaja ei maksa lainaa, se jää asunto-osakeyhtiön vastuulle. Yhtiö on taannut lainan ja joutuu maksamaan sen kokonaan, vaikka osa osakkaista luistaisi maksuistaan.

Asunto-osakeyhtiö voi laittaa lainarästit perintään tai nostaa velkomuskanteen käräjäoikeudessa.

Jos rahaa ei tule, muut osakkaat joutuvat maksamaan myös lainan, jonka osuuspankki myi pahasti velkaantuneelle naiselle.

Jos pankki olisi maksanut liiketilansa lainaosuuden itse, se olisi käytännössä sijoittanut asunto-osakeyhtiöön. Nyt velka muuttuu saatavaksi, jonka Kaakinmäenkadun muut asukkaat maksavat pankille.

Keiturista toiminta on moraalitonta.

”Olen itsekin osuuspankin asiakas.”

Kaakinmäenkadulla entinen osuuspankkisali vaihtoi omistajaa 100 eurolla.

Pieksämäellä Keskuskatu 63–65:ssä kampaamo toimi vuosikausia vuokralaisena osuuspankin omistamassa liiketilassa. Kesäkuussa 2021 kampaaja sai uuden vuokranantajan.

Osuuspankki oli myynyt kiinteistön 400 eurolla vuonna 1962 syntyneelle miehelle, joka omistaa useita liikehuoneistoja. Tälläkin hetkellä hän tarjoaa Tori.fi-palvelussa vuokralle kahtatoista liiketilaa. Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Kanta-Häme, Pohjois-Karjala, Lappi… Vuokra on yleensä kahdeksan euroa neliöltä.

Mies on jättänyt kiinteistöjen kuluja maksamatta. Hänen julkisissa ulosottotiedoissaan velkaa on parhaillaan yhteensä yli 95 000 euroa.

Suurimmat velkojat ovat asunto-osakeyhtiöitä. Miehellä on myös useita maksamattomiin velkoihin liittyviä tuomioita.

Velkojien joukossa on Asunto Oy Keskuskatu 63–65, joka karhuaa 2 400 euron saataviaan. Mies on perinyt tiloissa toimivalta kampaajalta vuokraa, mutta jättänyt omat vastikkeensa maksamatta.

”Liiketila otettiin mieheltä taloyhtiön hallintaan, kun kolmen kuukauden vastikkeet jäivät maksamatta. Sen nopeammin hallintaan ottaminen ei käytännössä onnistu”, Keskuskadun taloyhtiön isännöitsijä Timo Lappalainen sanoo.

Haltuunoton jälkeen tiloista saatava vuokra ohjautuu taloyhtiölle.

Sama mies osti Suur-Savon Osuuspankilta liiketiloja myös Seunalantie 2:ssa sijaitsevasta Naarajärven palvelukeskuksesta.

Runsaan neljän kilometrin päässä Pieksämäen keskustasta sijaitsevassa ostoskeskuksessa toimivat esimerkiksi ruokakauppa, R-kioski ja kuntosali. Toukokuussa 2021 mies osti sieltä neljä liiketilaa, jotka oli lohkottu entisestä pankkisalista.

Hintataso oli huokea: 1 400 euroa. 300 euroa. 65 euroa. 35 euroa.

Mies maksoi aluksi osan tilojen vastikkeista. Nyt vastikevalat ovat yhteensä 7 000 euroa ja taloyhtiö on käynnistänyt haltuunottoprosessin.

Osuuspankkien OP Koti on itse merkittävä kiinteistönvälittäjä, myös Suur-Savon alueella. OP Kodin toimipiste sijaitsee Pieksämäen ytimessä, Kauppatorin laidalla.

Kaakinmäenkadun, Keskuskadun ja Seunalantien liiketilojen myymistä osuuspankki ei ole halunnut hoitaa oman talon välityspalvelussa. Kiinteistöt on myynyt yli 90 kilometrin päässä Ristiinassa toimiva kiinteistönvälitystoimisto AK-Asunnot LKV Emmika Oy.

OP Kodin rinnalla se on pieni toimija. Vuonna 2021 Emmika teki 111 000 euron liikevaihdolla 32 000 euroa voittoa. Se oli yritykselle hyvä vuosi.

Vuonna 2020 Emmika teki 62 000 euron liikevaihdolla 23 000 voittoa. Vuonna 2019 liikevaihto oli 42 000 ja tappiot 24 000 euroa.

Emmika Oy:n toimitusjohtaja Ari Korhonen sanoo tehneensä osuuspankin kanssa yhteistyötä parin vuoden ajan. Hän muistelee löytäneensä kaikille Pieksämäen kohteille ostajan Huutokaupat.com-verkkopalvelun kautta.

”Huutokauppajärjestelmä ei anna mahdollisuutta tarkastaa ostajia etukäteen”, Korhonen sanoo puhelimessa.

Hän kertoo myyneensä Savon alueella Huutokaupat.com-palvelun kautta kymmeniä liiketiloja.

”Se on halpa tapa myydä. Myyntikuluihin ei kannata käyttää enempää rahaa kuin kaupasta saa. Kaupat on tehty asuntokaupasta ja huutokaupasta säädettyjä lakeja noudattaen.”

Kiinteistönvälitysalalla toimitaan usein parin kolmen prosentin myyntikomissiolla. Korhonen ei kommentoi osuuspankilta saamiaan palkkioita lainkaan.

”Ne ovat minun ja toimeksiantajan välinen asia.”

Osuuspankit tunnetaan maakuntien pankkeina, ja konttoriverkosto ulottuu pienimpiinkin pitäjiin. OP-ryhmä pyörittää yhä neljää kymmenestä suomalaisesta pankkikonttorista.

Verkkopankkipalveluiden aikakaudella myös OP-ryhmä on karsinut konttoriverkostoaan. Asiakkaita palvelevia konttoreita on korvattu etäneuvottelutiloilla ja puhelinneuvojien työpisteillä. Toimipisteitä on suljettu.

Vuonna 2012 konttoreita oli 516. Nyt niitä on 304.

Ari Korhonen ymmärtää karsimistalkoita.

”Sinne tänne ripoteltuja tyhjiä kiinteistöjä on vaikea hallinnoida, ja niistä ei tule kuin kuluja.”

”Karkeasti sanottuna pankille on pääasia, että kiinteistöistä päästään jollain konstilla eroon. Siirtyvät pois rasittamasta tasetta.”

Halpoja liiketiloja ostavien motiiveja on vaikeampi päätellä.

Miksi ottaa vastuulleen kiinteistöjä, joihin on hankala löytää vuokralaisia ja joista koituu merkittäviä kustannuksia?

Osuuspankin tiloja Pieksämäellä ostanut vuonna 1962 syntynyt mies on hautaustoimistoyrittäjä. Liiketilojen haalimisen hän aloitti vuonna 2019.

”Enimmillään niitä on ollut 44 tai 45. Nyt 38”, hän kertoo puhelimessa.

Mies korostaa maksaneensa osan vastikkeistaan.

”Vaikka osassa tiloista on vuokralaisia, raha ei riitä läheskään kaikkiin kuluihin. Koetan vuorotella, mihin kiinteistöihin maksan vastikkeita. Ensin koronarajoitukset ja nyt energian hinnan nousu vaikeuttavat asioita entisestään.”

”Mistään huijaushommasta ei ole kyse. En osta mihinkään hintaan kiinteistöä, jota en usko saavani tuottamaan.”

Syrjäisten liiketilojen vuokraaminen vaikuttaa niin toivottomalta bisnekseltä, että se herättää epäilyksiä. Maksetaanko valmiiksi velkaantuneille ostajille siitä, että he ottavat kiinteistöjä vastuulleen?

Mies kiistää jyrkästi saaneensa osuuspankilta minkäänlaista palkkiota siitä, että hän oli ottanut vastuulleen pankin entisiä kiinteistöjä kuluineen.

”Ei ole tullut palkkioita. Vain riesaa.”

Tilojen vuokratulot mies kertoo saavansa omalle tililleen.

”Ulosotto perii tuloista joka kuukausi niin paljon kuin saa.”

Ulosottovelat eivät ole vaikeuttaneet kiinteistökauppojen tekemistä.

”Myyjälle on pääasia, että saa myytyä.”

Miehen mukaan hänen kiinteistöomaisuutensa on myös vakuuttanut myyjiä.

”Olen saanut Huutokaupat.comista asuntoja, vaikka en ole tehnyt korkeinta huutoa. Myyjä on silti päättänyt myydä minulle, kun eivät ole luottaneet korkeimman tarjouksen tekijään.”

Viranomaisten silmissä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden myyminen maksukyvyttömille on tuore ilmiö, jonka käsittelystä ei juuri ole kokemuksia.

Asuntokauppalaki ei velvoita myyjää varmistumaan ostajan kyvystä maksaa vastikkeitaan. Myöskään kiinteistönvälittäjällä ei ole asuntokaupassa velvoitetta valvoa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöiden etua, sillä ne eivät ole kaupan osapuolia.

Sen sijaan maksukyvytöntä osakkeiden ostajaa voi epäillä petoksesta tai törkeästä velallisen epärehellisyydestä.

Oikeus on ottanut kantaa tämänkaltaiseen asetelmaan golfosakkeiden myymistä koskevassa tapauksessa.

Vantaalainen mies hankki 77 golfosaketta. Ne antavat oikeuden pelata kentällä, mutta tuovat myös vastuun maksaa kentän ylläpidosta.

Viime vuosina golfosakkeiden hinnat ovat laskeneet. Kustannusvastuun takia varsinkin pienten kenttien osakkeista on ollut vaikea päästä eroon, edes ilmaiseksi.

Vantaalaismies otti golfosakkeita vastuulleen 250–300 euron ”järjestelypalkkioita” vastaan. Hän jätti vastikkeet maksamatta ja aiheutti 2,5 vuoden aikana golfkenttien muille osakkaille kaikkiaan yli 220 000 euron vahingon.

Vuonna 2018 Vantaan käräjäoikeus tuomitsi miehen vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja määräsi hänet korvaamaan vahingot korkoineen.

Mies valitti Helsingin hovioikeuteen, mutta tuomio pysyi ennallaan.

Miehen veivät oikeuteen velkojat. Asiaa käsiteltiin siviilikanteena. Tällöin kantajat ottavat riskin siitä, että he joutuvat vastaamaan oikeudenkäynnin kuluista.

Siviilikanteessa häviäjä velvoitetaan useimmiten maksamaan molempien osapuolten oikeuskulut.

Kynnys lähteä oikeudenkäyntiin omalla kustannuksella on korkea.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi maksukyvyttömälle myymistä yleisellä tasolla. Hän arvioi, ettei myyjän toiminta täytä rikoksen tunnusmerkkejä.

”Siviilikanteena nostetulla vahingonkorvauskanteella on edellytykset menestyä oikeudessa. Oleellista on osoittaa, onko ostaja erehdyttänyt myyjää vai onko myyjä voinut tietää tämän maksukyvyttömyydestä ja myynyt siitä huolimatta”, Tolvanen sanoo.

Pieksämäellä Keskuskatu 63–65:n ja Kaakinmäenkatu 5–7:n yhtiöistä vastaava isännöintitoimisto Kyösti Lappalainen Ky on yrittänyt selvittää osuuspankin vastuuta yhtiöille kalliiksi koituneista kiinteistökaupoista.

Lakimiehen avulla isännöitsijä laati viime vuonna tapauksista selvityspyynnön asuntokauppaa valvovalle aluehallintovirastolle ja rahoitusalaa seuraavalle Finanssivalvonnalle.

Kumpikaan viranomainen ei ole vielä ottanut asiaan selkeää kantaa.

Syyskuussa 2022 isännöitsijä teki vuonna 1962 syntyneestä miehestä rikosilmoituksen.

”Oman oikeustajuni mukaan tapaus muistuttaa petosta. Toivottavasti rikosilmoitus edes jarruttaa miehen toimintaa”, isännöitsijä Timo Lappalainen sanoo.

Kaakinmäenkadulta osuuspankin entisen konttorin ostaneesta vuonna 1994 syntyneestä naisesta hän teki rikosilmoituksen jo elokuussa 2021.

Tutkinta on yhä kesken. Tutkintaa johtava Itä-Suomen poliisin rikoskomisario Vesa Koponen ei ota kantaa edes siihen, onko poliisi tavoittanut naisen kuulusteluja varten.

”Yleisellä tasolla voin sanoa, että tutkintaa vaikeuttaa, jos muutetaan usein”, Koponen sanoo.

Seunalantie 2:sta myytiin neljä liiketilaa edullisesti: 1 400, 300, 65 ja 35 eurolla.

Vuonna 1994 syntynyt nainen vastaa puhelimeen 19. syyskuuta. Hän kertoo poliisin pysäyttäneen hänet edellisenä päivänä.

”Poliisi kertoi, että minusta on haku päällä”, nainen sanoo ja viittaa etsintäkuulutukseen.

Hän kertoo, ettei Kaakinmäenkadun maksamattomiin vastikkeisiin liittyviä kuulusteluja ole vielä tehty.

”Ne ovat vasta tulossa nyt, kun poliisi sai minut vasta tavoitettua.”

Oliko vastikkeita alun perinkään aikomus maksaa?

”Totta kai. Vuokralaisetkin oli valmiina.”

Naisen mukaan 20 vuotta tyhjillään ollutta entistä pankkisalia oli vuokraamassa yritys. Nimeä hän ei kerro.

”Niitten pääsy sitten viivästyi ja kun ei saatu avaimia ja ne ei sitten enää halunnutkaan sitä, kun niiden avaimien saaminen viivästyi.”

Nainen selittää yrityksistä saada avaimia kiinteistönvälittäjältä, taloyhtiöltä ja Suur-Savon Osuuspankin Pieksämäen konttorista.

”Me ei koskaan saatu niitä.”

Saitko osuuspankilta jonkinlaisen kor­vauksen tilojen ottamisesta omalle vastuullesi?

Nainen ehtii kieltää, mutta puhelimen ottaa mies, joka jatkaa: ”Ei missään nimessä, ei mitään tommoista.”

Hän esittäytyy naisen miesystäväksi, mutta ei halua kertoa nimeään. Mies puhuu liiketilojen hankkimisesta yhteisenä liiketoimintana. Hänen mukaansa tiloja on tarkoitus vuokrata eteenpäin.

”Korona sotki asioita.”

Mies kertoo, että kiinteistöt ostetaan naisen nimiin. Nainen kantaa yksin vastuun myös niihin liittyvistä veloista.

Miksi?

Nainen vastaa: ”Ei kai sillä niin väliä ole, kumman nimissä ne ovat.”

OP-ryhmä on Suomen suurin finanssialan toimija. Sillä yli neljä miljoonaa asiakasta.

Ryhmittymä koostuu alueillaan itsenäisesti toimivista osuuspankeista. Pieksämäen kiinteistökaupoista on päätetty Mikkelissä päämajaansa pitävässä Suur-Savon Osuuspankissa.

Kaakinmäenkadun, Keskuskadun ja Seunalantien liikehuoneistojen kauppakirjoja ovat allekirjoittaneet esimerkiksi pankin kiinteistöistä vastaava prokuristi Mika Korpela ja hallintojohtaja Niina Ihalainen.

Pankki pyytää osoittamaan kauppoja koskevat kysymykset hallintojohtajalle.

”Kiinteistösijoittaminen ei ole vuosiin kuulunut pankkien toimintaan. Olemme myyneet kymmeniä liiketiloja”, Ihalainen kertoo.

Se on Suur-Savon Osuuspankin kiinteistöstrategian mukainen päätös. ”Toimitusjohtaja Jari Himanen ja minä olemme sitä laatineet.”

Myymisen ulkoistamista Emmika Oy:lle Ihalainen selittää yrityksen erityisosaamisella.

”Se on erikoistunut pienten taajamien liiketilojen välittämiseen. OP Koti keskittyy asuntojen myymiseen eikä välitä liiketiloja Pieksämäellä.”

Pieksämäen OP Koti myy parhaillaan kahta liiketilaa ja vuokraa kahtatoista. Toinen myyntikohteista on Kaakinmäenkatu 5–7:ssä sijaitseva vanha apteekki. Hinta on yksi euro.

”Tuohon en osaa ottaa kantaa.”

Miksi kohteet myydään verkkohuutokaupassa?

”Niitä on yritetty myydä muillakin tavoilla. Jos ne eivät toimi, käytetään huutokauppaa.”

Pankki tuskin antaisi lainaa ulosottovelkaiselle hakijalle. Silti se voi käytännössä myydä tällaiselle ostajalle sadalla eurolla yli 14 000 euron lainan, kuten kävi Kaakinmäenkadun pankkikonttorin kohdalla.

Ihalainen pitää myymissään kiinteistöissä ilmenneitä maksuvaikeuksia harmillisina. Taloyhtiöiden kanssa voidaan hänen mukaansa neuvotella.

Mistä?

”Esimerkiksi maksuaikataulujen helpottamisesta.” 

Onko sinulla juttuvinkki, jota pitäisi selvittää? Ota yhteyttä: matti.ramo@otava.fi