Ryhm\u00e4 Euroopan etevimpi\u00e4 taloustutkijoita varoittaa, ett\u00e4 Eurooppaa uhkaa suuri lama, elleiv\u00e4t EU:n poliittiset johtajat ala heti ratkaista finanssikriisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n\n
Nurkanvaltaaja avaa tietokoneen ja ryhtyy kirjoittamaan rauhallisin mielin, normaalissa flegmaattisessa mielentilassaan.<\/p>\n\n\n\n
Finanssihurrikaani riehuu maailmalla, mutta Suomen laiva seilaa ellei my\u00f6t\u00e4tuulessa niin ainakin sivumy\u00f6t\u00e4isess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ministeri Tarja Cronberg<\/strong>muistutti<\/a> t\u00e4n\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 keskeiset ennustelaitokset povaavat ensi vuodeksi 1-2 prosentin kasvua. Jos kasvu pysyy n\u00e4in hyv\u00e4n\u00e4, my\u00f6s Suomen ty\u00f6llisyys pysyy nykyisell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Mutta mit\u00e4 tavallisen palkansaajan pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa, jossa ajat kuitenkin huononevat. Kuinka varautua tulevaan; mit\u00e4 tehd\u00e4 rahoilleen, jos niit\u00e4 sattuu olemaan?<\/p>\n\n\n\n Selvimm\u00e4t ja kansantajuisimmat ohjeet on toistaiseksi antanut ekonomisti Pasi Holm<\/strong>Ylen haastattelussa<\/a>. Holm on Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja.<\/p>\n\n\n\n Holm uskoi siihen, ett\u00e4 ty\u00f6llisyys ei merkitt\u00e4v\u00e4sti heikkene. H\u00e4n arvioi, ettei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suuri korkojen nousu ole todenn\u00e4k\u00f6inen.<\/p>\n\n\n\n Holmin neuvoissa huolestuneelle kansalaiselle on kolme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohtaa:<\/p>\n\n\n\n 1. Talletukset ovat turvassa, samoin el\u00e4kevarat.<\/p>\n\n\n\n 2. Suuria hankintojakin voi tehd\u00e4, jos ty\u00f6paikka on turvattu.<\/p>\n\n\n\n 3. Sijoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 kannattaa silti olla varovainen; erityisesti kahden asunnon loukkua pit\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jos saa tulkita sek\u00e4 viranomaisten (Cronberg) ett\u00e4 asiantuntijoiden (Holm) viesti\u00e4, niin se on t\u00e4m\u00e4: toistaiseksi ei syyt\u00e4 huoleen.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 Sitten s\u00e4hk\u00f6posti, tuo pirun keksint\u00f6, piippaa. Viesti tulee t\u00e4ll\u00e4 kertaa CEPR:st\u00e4. Lyhenteen takana on arvostettujen talouspolitiikan tutkijoiden kansainv\u00e4linen tutkijaverkosto, jonka p\u00e4\u00e4maja on Lontoossa.<\/p>\n\n\n\n Viime aikoina CEPR on kunnostautunut julkaisemalla artikkeleita<\/a>, jotka koskevat meneill\u00e4\u00e4n olevaa finanssikriisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Viesti h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 jopa vanhaa ja kyynist\u00e4 taloustoimittajaa.<\/p>\n\n\n\n Kysymyksess\u00e4 on eurooppalaisten huippututkijoiden avoin kirje<\/a> EU:n ja sen j\u00e4senmaiden johtajille.<\/p>\n\n\n\n Jo vetoomuksen otsikossa sanotaan, ett\u00e4 on yhdestoista hetki toimia.<\/p>\n\n\n\n ”T\u00e4llainen kriisi sattuu vain kerran ihmisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Luottamus rahoituslaitosten v\u00e4lill\u00e4 on katoamassa; pelko saattaa levit\u00e4”, kuuluu ensimm\u00e4inen lause.<\/p>\n\n\n\n Ja juttu jatkuu yht\u00e4 dramaattisena loppuun asti. Kirjoittajat varoittavat 1930-luvun laman kauhujen uusiutumisesta.<\/p>\n\n\n\n Heid\u00e4n mukaansa finanssikriisi on j\u00e4rjestelm\u00e4n tauti eik\u00e4 yksitt\u00e4isten pankkien, joten my\u00f6s l\u00e4\u00e4kityksen on vastaavasti tehottava koko rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Apokalyptist\u00e4 ”Kuohunta on pys\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ennen kuin se aiheuttaa surta tuhoa reaalitaloudelle. Miljoonien eurooppalaisten s\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti uhattuina. Jos sekasorto lamauttaa luottomarkkinat, ty\u00f6paikkoja ja yrityksi\u00e4 tuhoutuu valtavin m\u00e4\u00e4rin.”<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n tavanomaista ekonomistiteksti\u00e4, toisaalta-toisaalta -py\u00f6rittely\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on melkein kuin Ilmestyskirjasta<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Tosin tutkijat hieman rauhoittelevat lukijaa. He eiv\u00e4t v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4y, vaan heid\u00e4n viestins\u00e4 on tarkoitettu rakentavaksi, kannustamaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n\n\n\n Nykymeno eli yhden pankin pelastaminen kerrallaan ei heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n riit\u00e4, koska Euroopan pankkien keskin\u00e4inen riippuvuus – eli dominoefektin vaara – on niin suuri.<\/p>\n\n\n\n Ei riit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhden valtion tai pienen maaryhm\u00e4n toiminta. Itse asiassa kansalliset tai pankkikohtaiset osaratkaisut voivat haitata suurta eurooppalaista kokonaisuutta, koska niill\u00e4 voi olla ennustamattomia sivuvaikutuksia, jotka suorastaan horjuttavat muita maita.<\/p>\n\n\n\n Koko EU Tarvitaan siis koko Eurooppaa koskevia ratkaisuja, EU:n kaikkien keskuspankkien ja muiden kansallisten viranomaisten istumista samaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 ovat ekonomistien reseptit? Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n Euroopan suurten pankkien ydinongelma on oman p\u00e4\u00e4oman puute. ”Siksi EU:n toimien pit\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 pankkij\u00e4rjestelm\u00e4n p\u00e4\u00e4omittamiseen uudelleen”, he sanovat.<\/p>\n\n\n\n Yksi vaihtoehto on pumpata suoraan osakep\u00e4\u00e4omaa pankkeihin. P\u00e4\u00e4omasijoitukset olisi tutkijoiden mielest\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 EIP:n eli Euroopan investointipankin<\/a> kautta.<\/p>\n\n\n\n EIP on EU-maiden yhteinen pankki, joka rahoittaa esimerkiksi tie-, koulu-, ymp\u00e4rist\u00f6- ja terveydenhoitohankkeita eri maissa, muun muassa Suomessa. Sill\u00e4 ei ole koskaan ollut sellaista roolia, kuin tutkijat sille nyt kaavailevat.<\/p>\n\n\n\n Tutkijat vaativat my\u00f6s talletusvakuutusj\u00e4rjestelm\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4mist\u00e4. Nyt se on hyvin kirjava: esimerkiksi Suomi takaa yhden tallettajan enint\u00e4\u00e4n 25000 euron talletukset yhdess\u00e4 pankissa, toisisa maissa katto on korkeammalla, toisissa matalammalla.<\/p>\n\n\n\n He esitt\u00e4v\u00e4t Euroopan rahoitusmarkkinoiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n harmonisoimista eli yhten\u00e4ist\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n ”Ongelma ei ole se, ettei ymm\u00e4rrett\u00e4isi sit\u00e4, kuinka rahoituskriisit pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Ongelma on poliittisen tahdon puute.”<\/p>\n\n\n\n ”Elleiv\u00e4t Euroopan johtajat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti yhdist\u00e4 voimiaan ratkaistakseen kriisin ennen kuin se karkaa k\u00e4sist\u00e4, he voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 tilanteesta, jossa he tappelevat j\u00e4lkeenp\u00e4in siit\u00e4, miten parhaiten pelastetaan se, mik\u00e4 pelastettavissa on.”<\/p>\n\n\n\n
s\u00e4hk\u00f6posti<\/strong><\/p>\n\n\n\n
teksti\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n
samaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n\n\n\n