Tulee taantuma tai lama, joku voittaa aina p\u00f6rssiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n\n
Viimeksi kuluneiden kahdentoista kuukauden aikana Helsingin p\u00f6rssin osakekurssit<\/a> ovat pudonneet hiukan yli 50 prosenttia, jos mittarina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n OMX Helsinki -indeksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4trendi on siis selv\u00e4: laskeva. Silti samaan jaksoon sis\u00e4ltyy my\u00f6s jyrkki\u00e4 nousuja. Pari sellaista on n\u00e4hty my\u00f6s viime viikkoina.<\/p>\n\n\n\n Uutiset heiluttavat Mist\u00e4 kurssien sahaus on johtunut?<\/p>\n\n\n\n Viikkojen 40, 41 ja 42 vuoristorata selittyy finanssikriisin eri vaiheilla ja suhdanneuutisilla. Alam\u00e4ke\u00e4 viel\u00e4 jyrkensi se, ett\u00e4 tietyntyyppiset sijoitusinstituutiot joutuivat pakkomyynteihin.<\/p>\n\n\n\n Myyntipaniikki iski ainakin sellaisiin hedge fundeihin<\/em> eli eksoottisia riskisijoituksia tekeviinrahastoihin, jotka eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saaneet pankkilainaa rahapulaansa.<\/p>\n\n\n\n Myyntipakko oli my\u00f6s sellaisilla sijoitustoimintaa harjoittavilla yhti\u00f6ill\u00e4, joiden vakavaraisuus oli tullut h\u00e4lytysrajalle. Ne joutuivat kevent\u00e4m\u00e4\u00e4n riskipositioitaan p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen pinteest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Taloussanomien<\/a> mukaan my\u00f6s er\u00e4\u00e4t suomalaiset ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6t joutuivat viime viikolla myym\u00e4\u00e4n osakkeita, koska niiden vakavaraisuus oli laskenut l\u00e4helle kriisirajaa.<\/p>\n\n\n\n Siksi sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 joutui ilmoittamaan<\/a>, ett\u00e4 el\u00e4kelaitosten vakavaraisuuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 helpotetaan.<\/p>\n\n\n\n Sitten koitti Seuraava vaihe olikin viikon 42 alku. Euroryhm\u00e4n kokous<\/a> Pariisissa ja G 7 -maiden kokous Washingtonissa saivat aikaan uskottavia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 pankkien pelastamisesta, ja kurssit sy\u00f6ksyiv\u00e4t taas yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Ilo j\u00e4i kuitenkin lyhytaikaiseksi. Seuraavaksi sijoittajien tajuntaan iski monista viime viikkojen uutisista tiivistynyt oivallus, ett\u00e4 maailma on menossa kohti taantumaa ja osakkeiden hinnat alkoivat taas pudota.<\/p>\n\n\n\n Tosin perjantai-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 17. lokakuuta kuluneen viikon saldo oli ainakin Helsingin yleisindeksin mukaan pikkuisen plussalla.<\/p>\n\n\n\n Taantuma Taantuma merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 tuotannon kasvu putoaa nollaan tai miinukselle ja ty\u00f6tt\u00f6myys kasvaa.<\/p>\n\n\n\n Miksi reaalitalous – eli tuotanto ja ty\u00f6paikat – k\u00e4rsii p\u00f6rssist\u00e4, rahamarkkinoista ynn\u00e4 muista rahatalouden ilmi\u00f6ist\u00e4? Mit\u00e4 tekemist\u00e4 tavallisen meik\u00e4l\u00e4isen hiki p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 on joidenkin finanssinerojen aikaansaaman kuplan puhkeamisen kanssa?<\/p>\n\n\n\n Reaali- ja rahatalouden yhteys on moninainen. Ensinn\u00e4kin bisnes py\u00f6rii suureksi osaksi lainap\u00e4\u00e4omalla, ja pankkien kyky lainata rahaa yrityksille ja kuluttajille on nyt heikompi kuin aikaisemmin.<\/p>\n\n\n\n Se voi johtua esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 pankkien v\u00e4liset luottomarkkinat ovat jumissa, koska pankit eiv\u00e4t luota toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n Tai sitten pankkien omat p\u00e4\u00e4omat ovat pienentyneet finanssikriisin takia siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 niiden on pakko supistaa luotonantoaan.<\/p>\n\n\n\n Suomessa toimivat pankit ovat hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa; islantilaispankkien tyt\u00e4rpankit ja sivukonttorit ovat oma lukunsa, mutta niist\u00e4 ei nyt ole puhe.<\/p>\n\n\n\n Suomenkin pankit antavat kuitenkin lainaa hyvin varovaisesti. Ne varautuvat luottotappioihin, joilta ne ovat toistaiseksi v\u00e4lttyneet.<\/p>\n\n\n\n Toiseksi kuluttajien alttius kuluttaa ja asunnonostajien halu ostaa asuntoja perustuu osittain siihen, ett\u00e4 heid\u00e4n varallisuutensa kasvaa. Kun asuntojen hinnat ovat alkaneet pudota, t\u00e4t\u00e4 omaisuuden arvonnousun antamaa psykologista boostia ei en\u00e4\u00e4 ole. Sen k\u00e4\u00e4nteisilmi\u00f6 nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, nimitt\u00e4in s\u00e4\u00e4st\u00e4minen pahan p\u00e4iv\u00e4n varalle.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in ollen moni tavara j\u00e4\u00e4 ostamatta, moni kontti kuljettamatta ostajamaihin. Kun kauppa ei k\u00e4y, yritysten liiketoiminta hiljenee ja ty\u00f6voimaa on pakko lomauttaa, ty\u00f6tt\u00f6myys kasvaa, talouskasvu hidastuu, nollautuu tai menee miinukselle, osakekurssit ja asuntojen hinnat laskevat edelleen. Kierre on valmis.<\/p>\n\n\n\n Lukuja ei Moni Euroopan maa on jo nyt taantumassa tai taantuman porteilla.<\/p>\n\n\n\n Maailmassa on tuhansia ekonomisteja, jotka tekev\u00e4t ty\u00f6kseen suhdannearvioita. Ainakaan Nurkanvaltaaja ei ole n\u00e4hnyt sellaista. Niit\u00e4 ei voi edes olla, koska suhdanne-ekonomistilla pit\u00e4\u00e4 olla k\u00e4siss\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti dataa<\/em> eli tilastotietoa, jotta h\u00e4n voisi ennustaa.<\/p>\n\n\n\n Meille on tarjolla vain laadullisia arvioita. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman<\/strong>sanoo Talousel\u00e4m\u00e4-lehdess\u00e4:<\/a> ”Sallittakoon taantuman tulla.”<\/p>\n\n\n\n Korkman arvioi, ett\u00e4 edess\u00e4 on pari heikkoa vuotta. Suomella ei h\u00e4nen mukaansa ole silti h\u00e4t\u00e4\u00e4, koska valtiontalous on tarpeeksi hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa kest\u00e4\u00e4kseen pari huonompaa vuotta.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6 Varman sijoitusjohtaja Risto Murto,<\/strong> ekonomisti h\u00e4nkin, on paljolti samoilla linjoilla.<\/p>\n\n\n\n Murto arvioi 15. lokakuuta Helsingiss\u00e4, ett\u00e4 akuutin ep\u00e4luottamuksen tila on nyt ehk\u00e4 ohi, ja finanssikriisin makrotaloudelliset vaikutukset tulevat n\u00e4kyviin pikku hiljaa.<\/p>\n\n\n\n Murron mukaan on kolme p\u00e4\u00e4skenaariota: 2-3 vuoden taantuma tai lama, 5-10 vuoden hitaan kasvun periodi ja kolmantena se, ett\u00e4 kriisill\u00e4 ei olisikaan olennaista vaikutusta tai vain tilap\u00e4inen j\u00e4\u00e4hdytysefekti.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4n itse piti todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona sit\u00e4, ett\u00e4 tulossa on 2-3 vuoden taantuma.<\/p>\n\n\n\n Lyhyt positio Mutta palatkaamme osakekursseihin.<\/p>\n\n\n\n Finanssikriisi on ollut niin raju ja l\u00e4pitunkeva, ett\u00e4 se on koskenut itse asiassa kaikkia omaisuuslajeja. My\u00f6s korkopaperin, kuten bondien eli joukkovelkakirjalainojen, hinnat ovat laskeneet, samoin kiinteist\u00f6jen.<\/p>\n\n\n\n Varmoja sijoituskohteita ovat olleet vain hyv\u00e4maineisten valtioiden velkapaperit ja kulta.<\/p>\n\n\n\n On silti my\u00f6s osakesijoittajia, jotka pystyv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n voittoa laskevilla markkinoilla.<\/p>\n\n\n\n Sellaisia ovat viime aikoina olleet ”lyhyeksi myyj\u00e4t”, toisin sanoen sijoittajat, jotka myyv\u00e4t alasp\u00e4in sy\u00f6ksyvi\u00e4 osakkeita, mutta ostavat samat osakkeet takaisin my\u00f6hemmin alempaan hintaan – kenties myyd\u00e4kseen ne uudelleen viel\u00e4 moneen kertaan.<\/p>\n\n\n\n ”Lyhyeksi myynti” tulee englannin kielen sanasta short position<\/em>, lyhyt positio, joka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 myyj\u00e4 on itse asiassa myynyt osakkeita tai muita arvopapereita niin paljon, ett\u00e4 h\u00e4n joutuu ostamaan tai lainaamaan samoja arvopapereita markkinoilta, kun tilinteon hetki koittaa ja arvopaperit on luovutettava ostajalle.<\/p>\n\n\n\n Finanssikriisin aikana monissa p\u00f6rsseiss\u00e4 rajoitettiin lyhyeksi myymist\u00e4, koska se vauhditti p\u00f6rssilaskua.<\/p>\n\n\n\n Ep\u00e4ilyj\u00e4 vilpist\u00e4 Lokakuussa 1987 Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 keskusteltiin vilpist\u00e4, jota v\u00e4itettiin tehdyn silloisen p\u00f6rssiromahduksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Varsinkin er\u00e4\u00e4t piensijoittajat olivat vihaisia, koska he ep\u00e4iliv\u00e4t joidenkin p\u00f6rssiv\u00e4litt\u00e4jien moraalia ”Mustan tiistain” paniikkimyynneiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Siihen aikaan p\u00f6rssikauppa oli t\u00e4ysin erilaista kuin nyt. Kauppaa k\u00e4ytiin p\u00f6rssin lattialla, jonne meklarit kokoontuivat p\u00e4ivitt\u00e4in. Osakkeet olivat sananmukaisesti ”arvopapereita”.<\/p>\n\n\n\n Ep\u00e4ilyt liittyiv\u00e4t muun muassa siihen, oliko myyntitoimeksiantoja toteutettu ajallaan ja saapumisj\u00e4rjestyksess\u00e4. Myynnin ajoituksella meklari saattoi suosia tietty\u00e4 asiakasta ja sortaa toista, sill\u00e4 kaupan ajankohdalla on tietysti suuri merkitys, kun hinnat sy\u00f6ksyv\u00e4t alasp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4itteit\u00e4 esitettiin my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4t meklarit olisivat pelanneet omaan pussiinsa asiakkaiden kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n Nyt tilanne on erilainen. Suomi ei en\u00e4\u00e4 ole p\u00f6rssin ”villi it\u00e4”, kuten silloin oli tapana sanoa. Meill\u00e4 on ollut arvopaperimarkkinalaki jo l\u00e4hes 20 vuotta ja my\u00f6s p\u00f6rssin sis\u00e4inen s\u00e4\u00e4ntely on kehittynyt paljon.<\/p>\n\n\n\n Nurkanvaltaaja uskoo tai ainakin toivoo, ett\u00e4 piensijoittajan suoja on nyky\u00e4\u00e4n vahva siit\u00e4 riippumatta, miten rajusti kurssit heiluvat.<\/p>\n\n\n\n Haluatko l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Nurkanvaltaajalle kysymyksi\u00e4 finanssikriisist\u00e4? Linkki siihen l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n
p\u00f6rssikursseja<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Ensin markkinoilla vallitsi jyrkk\u00e4 pessimismi siit\u00e4, miten Yhdysvaltain ja Euroopan johtajat selvitt\u00e4v\u00e4t pankkikriisin. Se aiheutti maailmanlaajuisen kurssiromahduksen.<\/p>\n\n\n\n
nousun vuoro…<\/strong><\/p>\n\n\n\n
vai lama?<\/strong><\/p>\n\n\n\n
viel\u00e4 esitet\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harva taiteen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan tehty suhdannekatsaus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 toistaiseksi ennusteen, jonka mukaan ennustajan oma kansantalous tai maailmantalous sukeltaisi ensi vuonna niin ja niin paljon, vaikkapa -2 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n
maan perii<\/strong><\/p>\n\n\n\n
syksyll\u00e4 1987<\/strong><\/p>\n\n\n\n