Maailman ja Suomen talousn\u00e4kym\u00e4t heikkenev\u00e4t, joten my\u00f6s p\u00f6rssiss\u00e4 menee huonosti.<\/p>\n\n\n\n\n
Kun Suomi sukeltaa kohti taantumaa, tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 ekonomistien arvaukset laahaavat j\u00e4ljess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Itsekin t\u00e4ss\u00e4 olisi pystynyt lonkalta ennustamaan taloutta suunnilleen yht\u00e4 hyvin kuin alan ammattilaiset.<\/p>\n\n\n\n
Ekonomisteja pit\u00e4\u00e4 kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. He tarvitsevat aina ”dataa” eli historiatietoa ennusteisiinsa, ja esimerkiksi tilastojen valmistuminen kest\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti aikansa.<\/p>\n\n\n\n
Tavallisen meik\u00e4l\u00e4isen ennustev\u00e4line on nen\u00e4. Se haistaa joskus herk\u00e4sti yhteiskunnan tunnelmia, heikkojakin signaaleja. Parhaimmillaan ihmisten odotukset ja arvaukset mukautuvat nopeammin muutokseen kuin taiteen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan laaditut ennusteet.<\/p>\n\n\n\n
Yleens\u00e4 melko Nurkanvaltaaja itse kuitenkin seuraa ekonomistien arvioita ja suosittelee sit\u00e4 muillekin. Kysymys ei ole yksitt\u00e4isten numeroiden tarkkuudesta, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 ne perustuvat yleens\u00e4 j\u00e4rkeviin analyyseihin taloudesta.<\/p>\n\n\n\n Viimeksi Suomea koskevia talousennusteitaan ovat p\u00e4ivitt\u00e4neet 10. marraskuuta Sampo Pankki ja Nordea.<\/p>\n\n\n\n Sammon arvion mukaan<\/a> Suomen bruttokansantuotteen kasvu putoaa ensi vuonna 0,3 prosenttiin – vuoden 2007 vastaava luku oli muuten per\u00e4ti 4,5 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6tt\u00f6myys nousee 7,0 prosenttiin; t\u00e4lle vuodelle on ennustettu vain v\u00e4h\u00e4n yli kuuden prosentin ty\u00f6tt\u00f6myysastetta.<\/p>\n\n\n\n ”Mik\u00e4li vientin\u00e4kym\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n synkkenev\u00e4t, voi bkt hieman supistuakin”, kirjoittivat Sampo-pankin ekonomistit Lauri Uotila<\/strong> ja Pasi Kuoppam\u00e4ki<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Nordeakin oli pessimistisempi<\/a> kuin aikaisemmin. Se alensi ensi vuoden kasvuennusteensa 0,5 prosenttiin.<\/p>\n\n\n\n Arvioiden taustalla on maailmantalouden j\u00e4\u00e4htyminen. Euroalue, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat jo todenn\u00e4k\u00f6isesti taantumassa eli niiden kokonaistuotanto pienenee.<\/p>\n\n\n\n Ensi vuonna l\u00e4ntisten teollisuusmaiden talouskasvu j\u00e4\u00e4nee enint\u00e4\u00e4n nollaan prosenttiin. Sit\u00e4 ei est\u00e4 edes se, ett\u00e4 talouspolitiikka pyrkii elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvua, korot laskevat, euro heikkenee ja mahdollisesti \u00f6ljykin viel\u00e4 halpenee.<\/p>\n\n\n\n Vientikysynn\u00e4n heiketess\u00e4 ”lomautus” on Suomessa p\u00e4iv\u00e4n sana. Siksi my\u00f6s Suomen kuluttajien luottamus tulevaisuuteen hiipuu ja ostointo laantuu, vaikka kotitalouksien tilanne onkin varsin hyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 tapahtuu Helsingin p\u00f6rssikurssit ovat laskeneet kolmessa kuukaudessa kolmanneksen ja vuodessa yli puolet.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4lill\u00e4 kurssit pyr\u00e4ht\u00e4v\u00e4t muutaman p\u00e4iv\u00e4n nousuun niin Helsingiss\u00e4 kuin muuallakin. Siit\u00e4 ei valitettavasti koidu pitk\u00e4aikaista riemua. Muutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluttua hinnat alkavat taas pudota.<\/p>\n\n\n\n Sellaista on laskukauden normaali dynamiikka.<\/p>\n\n\n\n Valpas Arvopaperi<\/em>-lehti on kiitett\u00e4v\u00e4sti selostanut<\/a> koko finanssikriisin ajan kuuluisan amerikkalaisen talousanalyytikon Nouriel Roubinin<\/strong> arvioita. Roubini tunnetaan siksi, ett\u00e4 h\u00e4n on ennustanut parin vuoden ajan suunnilleen kaiken olennaisen oikein subprimekriisist\u00e4 alkaneen rahoituskriisin – loppujen lopuksi globaalin talouskriisin – kulussa.<\/p>\n\n\n\n Nyt Roubini arvioi, ett\u00e4 edess\u00e4 on taantuma ja ett\u00e4 kansainv\u00e4listen osakemarkkinoiden kurssilasku jatkuu. H\u00e4n puhuu 20-30 prosentin kurssipudotuksen uhasta.<\/p>\n\n\n\n Nurkanvaltaajan mielest\u00e4 Roubinin t\u00e4h\u00e4nastinen osumatarkkuus ei voi perustua pelkk\u00e4\u00e4n sattumaan. H\u00e4nen t\u00e4ytyy olla taitava. Silti talous on niin monimutkainen otus, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4nkin viel\u00e4 joskus erehtyy.<\/p>\n\n\n\n Oliko lokakuu ”Huhtikuu on kuukausista julmin”, kuuluu runoilija T. S. Eliotin<\/strong> paljon siteerattu s\u00e4e.<\/p>\n\n\n\n Moni t\u00e4m\u00e4n syksyn p\u00f6rssiromahdusta seurannut on varmaan eri mielt\u00e4 runoilijan kanssa. Syyskuu oli karmea kuukausi ja lokakuu melkein yht\u00e4 hirve\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Monen tarkkailijan mielest\u00e4 Helsingin p\u00f6rssi oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 tuhoutua syys-lokakuussa siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 osakkeiden hintoja uhkasi viel\u00e4 suurempi romahdus kuin toteutunut 30 prosentin pudotus.<\/p>\n\n\n\n Silt\u00e4 suomalaiset p\u00f6rssiyhti\u00f6t pelasti hallituksen esitys el\u00e4keyhti\u00f6iden tilanteen huojentamiseksi.<\/p>\n\n\n\n Nimitt\u00e4in Suomen ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6t olivat ajautuneet liev\u00e4sti sanoen hankalaan tilanteeseen. Tai ainakin osa niist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n P\u00f6rssikurssien lasku pakotti ty\u00f6el\u00e4kelaitokset osakemyynteihin<\/a>. Taustalla oli Suomen yritysten lakis\u00e4\u00e4teisen ty\u00f6el\u00e4kevakuutuksen vakavaraisuusj\u00e4rjestelm\u00e4: mit\u00e4 heikompi vakavaraisuus, sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4isempi voi olla osakkeiden osuus sijoitussalkussa.<\/p>\n\n\n\n Niinp\u00e4 hallituksen oli pakko antaa eduskunnalle lakiesitys<\/a> ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n vakavaraisuuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen uudistamisesta.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hes samaan saumaan sattui my\u00f6s se, ett\u00e4 el\u00e4keyhti\u00f6 Varma ryhtyi valtion bulvaaniksi<\/a> ja nappasi kymmenen prosentin potin Elisan<\/a> osakkeita kilpailijansa Ilmarisen ja teleyhti\u00f6 DNA:n nen\u00e4n edest\u00e4. Osakkeet taas olivat kaupan, koska islantilainen spekulantti Thor Bj\u00f6rgolfsson<\/strong> joutui myym\u00e4\u00e4n ne rahapulassaan.<\/p>\n\n\n\n Ulkomaiset Nurkanvaltaaja arvaa, ett\u00e4 hallituksen pelastusoperaatio ajoittui sik\u00e4li onnistuneesti, ett\u00e4 el\u00e4keyhti\u00f6iden ei tarvinnut myyd\u00e4 suomalaisia osakkeita pilkkahintaan. Sen sijaan el\u00e4keyhti\u00f6t ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti myyneet suunnilleen kaikki ulkomaiset osakkeensa.<\/p>\n\n\n\n Helsingin p\u00f6rssiyhti\u00f6iden omistustietojen perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4keyhti\u00f6t keikkuvat edelleen niiden osakkeenomistajien k\u00e4rkinimien joukossa.<\/p>\n\n\n\n On v\u00e4itetty, ett\u00e4 el\u00e4keyhti\u00f6t peesaavat p\u00f6rssiss\u00e4 toisiaan kuin sopulit konsanaan. Kun yksi ostaa jotakin yhti\u00f6t\u00e4, niin kohta toiset tulevat per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Uusimmat tiedot p\u00f6rssiyhti\u00f6iden omistusmuutoksista eiv\u00e4t tue t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4kesijoittajien odotuksissa p\u00f6rssiyhti\u00f6iden arvonnoususta oli ainakin lokakuussa suuri hajonta.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta my\u00f6s el\u00e4kesijoittajien mahdollisuudet sijoittaa osakkeisiin ovat kovin erilaiset, koska niiden vakavaraisuustilanteet vaihtelevat kovasti (ks. kirjoituksen lopussa oleva taulukko).<\/p>\n\n\n\n Millaisia eroja niiden sijoituspolitiikassa sitten n\u00e4kyy? Nurkanvaltaajan harkinnanvarainen otos k\u00e4sitti muutamia suuria p\u00f6rssiyhti\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ilmarinen myi Suurin el\u00e4keyhti\u00f6 Varma 8-kertaisti lokakuussa Elisa-omistuksensa edell\u00e4 mainitun valtiodiilin kautta.<\/p>\n\n\n\n Toiseksi suurin ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6 Ilmarinen taas kasvatti ensin Elisa-salkkuaan lokakuun alussa, mutta kuun 17. p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen se pienensi sit\u00e4 roimasti. Ilmarinen \u00e4\u00e4nesti jaloillaan, kun kerran valtio ja Varma eiv\u00e4t kaivanneet sen palveluja islantilaisten osakkeiden ostamiseksi. Samoin Etera myi Elisa-osakkeistaan l\u00e4hes puolet. My\u00f6s El\u00e4ke-Fennia pienensi Elisa-omistustaan.<\/p>\n\n\n\n Keskosta<\/a> Ilmarinen vankisti lokakuussa otettaan. Sen sijaan Etera puolitti K-salkkunsa ja El\u00e4ke-Fenniakin v\u00e4hensi omaansa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n vuoden alusta l\u00e4htien ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6t ovat keskim\u00e4\u00e4rin selv\u00e4sti lis\u00e4nneet Keskon painoa salkuissaan. Ajatus on luultavasti se, ett\u00e4 tuli taantuma tai vaikkapa lama, kuluttajien p\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppa jatkuu suunnilleen ennallaan, joten my\u00f6s Keskon osake s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 arvonsa suhteellisesti paremmin kuin esimerkiksi vientiyhti\u00f6iden.<\/p>\n\n\n\n Metsoa<\/a> osti Ilmarinen tuntuvasti lis\u00e4\u00e4 ja samoin teki Etera. W\u00e4rtsil\u00e4ss\u00e4<\/a> Ilmarinen kasvatti osuuttaan 40 prosenttia ja El\u00e4ke-Fennia hieman.<\/p>\n\n\n\n Neste Oilissa<\/a> Ilmarinen lis\u00e4si panoksiaan hiukan. Sen sijaan Etera myi Neste Oilin osakkeita. Orionissa<\/a> ei juuri tapahtunut omistusmuutoksia. Etera tosin pudotti osuuttaan nelj\u00e4nneksen.<\/p>\n\n\n\n UPM:ss\u00e4<\/a> Ilmarinen lis\u00e4si osuuttaan kun taas Varma ja El\u00e4ke-Fennia taas v\u00e4hensiv\u00e4t omistuksiaan.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4iden tietojen perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 lokakuussa Varman rahkeet eiv\u00e4t riitt\u00e4neet juuri muihin operaatioihin kuin Elisa-potin ostamiseen. Ainakaan edell\u00e4 mainituissa yhti\u00f6iss\u00e4 Varma ei sanottavasti lis\u00e4nnyt omistustaan.<\/p>\n\n\n\n Rautaruukki Nurkanvaltaajan otokseen sattuneista yhti\u00f6ist\u00e4 Rautaruukki<\/a> on kuitenkin poikkeus: siin\u00e4 Varma kasvatti omistusosuuttaan viidenneksen.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4keyhti\u00f6iden vedonly\u00f6nti Rautaruukista oli lokakuussa kovin ep\u00e4yhten\u00e4ist\u00e4. Ilmarinen pudotti Rautaruukki-salkustaan pois 40 prosenttia, Etera ja El\u00e4ke-Fennia hieman v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Kun el\u00e4keyhti\u00f6iden enemmist\u00f6 myi Rautaruukkia, jonkun oli tietysti ostettava sit\u00e4 vastaavasti. Rautaruukin suuriin ostajiin kuului muun muassa konepajansa myynnill\u00e4 rikastunut Jorma Lillbacka<\/strong>, joka nykyisin omistaa Alah\u00e4rm\u00e4ss\u00e4 sijaitsevan Power Park -huvipuiston.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4keyhti\u00f6iden sijoitustuotot Ensimm\u00e4inen luku on vakavaraisuus-% 30.9., toinen luku sijoitustuotto-% 1.1.-30.9.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4ke-Tapiola<\/a> 11,1, -5,6
j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 puhetta<\/strong><\/p>\n\n\n\n
maailman p\u00f6rsseiss\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n
kuukausista julmin?<\/strong><\/p>\n\n\n\n
osakkeet myytiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Elisan osakkeita<\/strong><\/p>\n\n\n\n
oli poikkeus<\/strong><\/p>\n\n\n\n
ja vakavaraisuus 2008<\/strong><\/p>\n\n\n\n
El\u00e4ke-Fennia<\/a> 10,2, -7,2
Varma<\/a> 15,4, -9,1
Ilmarinen<\/a> 15,5, -9,4
Etera<\/a> 15,4, -9,9<\/p>\n\n\n\n