Valtio ja EU elvytt\u00e4v\u00e4t. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi kuitenkin saada pankit antamaan luottoa. Se ei valitettavasti ole helppoa.<\/p>\n\n\n\n\n
Suomen hallitus elvytt\u00e4\u00e4 kansantaloutta kahden miljardin euron piristysruiskeella<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Ruiske koostuu veronalennuksista ja muun muassa erilaisista rakentamisen lis\u00e4\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 toimista. Kaksi miljardia on noin prosentin verran Suomen bruttokansantuotteesta.<\/p>\n\n\n\n EU-komissio puolestaan esitteli \u00e4sken 200 miljardin euron elvytyspaketi<\/a>n. 200 miljardia on 1,5 prosenttia EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.<\/p>\n\n\n\n EU:n osuus 200 miljardin summasta olisi 30 miljardia ja j\u00e4senmaiden 170 miljardia euroa. Lis\u00e4ksi komissio aikoo katsoa l\u00e4pi sormien j\u00e4senmaiden rahoitusvajeita, vaikka ne ylitt\u00e4isiv\u00e4t sallitun yl\u00e4rajan.<\/p>\n\n\n\n Hienoa, Hyv\u00e4 juttu, on Nurkanvaltaajan helpottunut ensi reaktio. T\u00e4m\u00e4 on kai juuri sit\u00e4 EU:n yhteist\u00e4 toimintaa, josta eurooppalaiset huippututkijat esittiv\u00e4t h\u00e4t\u00e4huutonsa<\/a> lokakuussa.<\/p>\n\n\n\n Valitettavasti asia ei ole kuitenkaan n\u00e4in yksinkertainen. Ensinn\u00e4kin Suomessakin elvytyseurot ovat pieni raha verrattuna siihen, mit\u00e4 tarvittaisiin talouden todelliseksi pirist\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n Ainakin Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliiton eroava puheenjohtaja, Koneen p\u00e4\u00e4johtaja Antti Herlin <\/strong>arvioi<\/a>, ett\u00e4 talouden syv\u00e4 ep\u00e4luottamus edellytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 uusia elvytystoimia, ja v\u00e4l\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nelikaistaisen moottoritien rakentamista Jyv\u00e4skyl\u00e4st\u00e4 Ouluun.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta EU-maat ovat kovin erimielisi\u00e4<\/a> siit\u00e4, miten taantumaa pit\u00e4isi torjua. Komission aloitetta aletaan nyt k\u00e4sitell\u00e4 pitkiss\u00e4 neuvotteluissa, joiden tulos on hyvin ep\u00e4varma.<\/p>\n\n\n\n Eri mailla on sit\u00e4 paitsi hyvin erilaiset voimavarat elvytt\u00e4\u00e4. Velkamailla, kuten Italialla, talous on muutenkin heikoissa kantimissa.<\/p>\n\n\n\n Elvytys Elvytyspolitiikkaa siis varmasti tulee, mutta on toinen asia, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 se. Taloutta nimitt\u00e4in painaa nyt taantumaan paha luottokriisi.<\/p>\n\n\n\n Pankit eiv\u00e4t luota toisiinsa eiv\u00e4tk\u00e4 lainaa toisilleen. Pankit eiv\u00e4t halua ottaa valtiontakauksia, koska ne rajoittaisivat pankinjohtajien bonuksia ja luultavasti my\u00f6s siksi, ett\u00e4 poliitikkojen sorvaamat takausehdot rajoittavat luotonannon kasvua.<\/p>\n\n\n\n Pankit – ainakin osa niist\u00e4 – pihtaavat luottoja ilmeisesti my\u00f6s siksi, ett\u00e4 ne varautuvat tuleviin luottotappioihin, jotka puolestaan heikent\u00e4v\u00e4t niiden vakavaraisuutta; vakavaraisuus taas s\u00e4\u00e4telee suoraan niiden luotonantokyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 muu kuin pankkirahoitus? Yritykset eiv\u00e4t saa helposti lyhytaikaista rahaa rahamarkkinoilta eiv\u00e4tk\u00e4 pitk\u00e4aikaista lainaa bondimarkkinoilta. Siksi niiden on joka tapauksessa pakko k\u00e4\u00e4nty\u00e4 n\u00f6yr\u00e4sti pankkien puoleen.<\/p>\n\n\n\n Takaisinlainaus Yritykset ovat palanneet my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6iden lainatiskeille. Kaikki luulivat, ett\u00e4 niin sanottu takaisinlainaus on jo kuollut ja kuopattu el\u00e4keyhti\u00f6iden sijoitusmuotona, mutta n\u00e4in ei olekaan asian laita.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 merkillinen ”takaisinlainaus” sitten on? Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yritys maksaa velkakirjalla el\u00e4kevakuutusmaksujaan ja vapauttaa siten n\u00e4m\u00e4 rahat muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Esimerkiksi UPM ilmoitti parantavansa maksuvalmiuttaan 540 miljoonan euron verran takaisinlainauksen kautta.<\/p>\n\n\n\n Keskin\u00e4ist\u00e4 T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa yritykset luonnollisesti syytt\u00e4v\u00e4t katkeraan s\u00e4vyyn pankkeja pihtaamisesta. Kuulemma varsinkin Nordea pit\u00e4\u00e4 superkorkeilla koroilla huolen siit\u00e4, ett\u00e4 lainaa pyyt\u00e4v\u00e4t asiakkaat eiv\u00e4t turhaan tuo hiekkaa yrityskonttorien lattioille.<\/p>\n\n\n\n Se voi olla Nordealta hyv\u00e4\u00e4 riskinhallintaa, mutta synnytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s spekulaatioita siit\u00e4, miksi pankki on niin korostetun varovainen. Luotonanto on sent\u00e4\u00e4n luottolaitoksen ydintoimintaa. Miksi Nordea s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelee luotonantoaan?<\/p>\n\n\n\n Yritysten kokemus ei kuitenkaan kuulemma pid\u00e4 paikkansa, mik\u00e4li on uskominen pankkeja. Ainakin pankit vakuuttavat, ett\u00e4 ne ovat jopa kasvattaneet luotonantoaan.<\/p>\n\n\n\n Finanssialan keskusliiton (FK) puheenjohtaja, OP-Pohjola -ryhm\u00e4n p\u00e4\u00e4johtaja Reijo Karhinen sanoo<\/a> rahoitusmarkkinatilastoihin vedoten, ett\u00e4 pankkien yritysluotot kasvoivat syyskuussa 2008 viidenneksen edelliseen syyskuuhun verrattuna.<\/p>\n\n\n\n Suurimman el\u00e4kevakuutusyhti\u00f6n Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria<\/strong> taas sanoo, ett\u00e4 takaisinlainauksen kysynn\u00e4n voimakas kasvu kertoo, ett\u00e4 pankkirahoitus ei toimi kunnolla.<\/p>\n\n\n\n ”Me olemme t\u00e4ss\u00e4kin tilanteessa valmiita toimimaan, mutta pankkeja emme voi korvata”, Vuoria sanoi<\/a>Yritt\u00e4j\u00e4sanomille<\/em>. Varmakin on FK:n j\u00e4sen. Finanssipiirien rivit eiv\u00e4t siis ole t\u00e4ysin yhten\u00e4iset.<\/p>\n\n\n\n Pankit Nurkanvaltaajalla ei ole resepti\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tilanteeseen. Ehk\u00e4 taloutta pit\u00e4isi elvytt\u00e4\u00e4 pudottamalla helikopterista seteleit\u00e4, mit\u00e4 joku vitsik\u00e4s ekonomisti on joskus v\u00e4l\u00e4ytt\u00e4nyt likviditeettiansan<\/a> ratkaisemiseksi.<\/p>\n\n\n\n Muuten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ole kohta j\u00e4ljell\u00e4 muita talouden ”toimijoita” kuin niit\u00e4, joilla on k\u00e4teist\u00e4 rahaa. Cash becomes king<\/em>, k\u00e4teisest\u00e4 tulee kuningas.<\/p>\n\n\n\n Vallitseva asetelma vahvistaa vanhan totuuden: pankit ovat t\u00e4rke\u00e4 instituutio koko yhteiskunnalle. Elleiv\u00e4t ne toimi, mik\u00e4\u00e4n ei toimi.<\/p>\n\n\n\n Syy on t\u00e4m\u00e4: ”Luotto on modernin talouden henki ja el\u00e4m\u00e4. Toimintakykyns\u00e4 menett\u00e4neet luottomarkkinat merkitsev\u00e4t rahattomia pankkeja ja lopulta rahattomia yrityksi\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n
vai mit\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n
ei riit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n
her\u00e4si henkiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n
syyttely\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n
ovat t\u00e4rkeit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n