Pienyrityksill\u00e4 alkaa olla tosi kysymyksess\u00e4. Rahoitus t\u00f6kkii pahasti.<\/p>\n\n\n\n\n
Nurkanvaltaaja on uutisnarkomaani, talousuutisten suurkuluttaja. Viime aikoina t\u00e4m\u00e4 pahe on alkanut tuottaa k\u00e4rsimyst\u00e4, sill\u00e4 Nurkanvaltaaja ei kuitenkaan ole masokisti.<\/p>\n\n\n\n
Suhdanne-ennustajatkin uskaltavat jo sanoa, ett\u00e4 bruttokansantuote laskee ja ty\u00f6tt\u00f6myys kasvaa 2009. Esimerkiksi Suomen Pankin mukaan bkt:n muutos on -0,5 prosenttia, mutta pankki korostaa, ett\u00e4 pudotus voi olla suurempikin.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 synkk\u00e4\u00e4 on yritysrahoituksen rintamalla. Pienyritysten mahdollisuus saada luottoa pankista heikkeni selv\u00e4sti jo loppukes\u00e4ll\u00e4 ja viime aikoina my\u00f6s suurten yritysten rahoitusongelmat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet.<\/p>\n\n\n\n
Ennen kaikkea rahoituksen ehdot ovat kiristyneet. Kyse on varsinkin korkomarginaalin nostoista. Se taas johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 pankkien markkinoilta hankkima rahoitus on kallistunut l\u00e4hes kaksi prosenttiyksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Esimerkiksi Nordea on korottanut Aamulehden mukaan parintuhannen yritysasiakkaan lainojen korkomarginaalia 0,2-1,0 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Korotus on riippunut asiakassuhteesta ja pankin yrityskohtaisesta riskiarviosta.<\/p>\n\n\n\n
Onneksi marginaali ei ole koko totuus lainan korosta. Viitekorko eli euribor on pudonnut selv\u00e4sti viime aikoina.<\/p>\n\n\n\n
Pankki vaatii Toisaalta pankit ovat my\u00f6s kirist\u00e4neet vakuusvaatimuksia. Se voi olla kohtalokasta monelle pienyritykselle.<\/p>\n\n\n\n Vakuus on yht\u00e4 kuin lainan pantti. Jos vakuutena on k\u00e4ytetty vaikkapa teollisuusrakennusta, jonka vakuusarvoksi on m\u00e4\u00e4ritetty miljoona euroa, niin pankki voi nyt ilmoittaa, ett\u00e4 pantti onkin en\u00e4\u00e4 vain puolen miljoonan v\u00e4\u00e4rti.<\/p>\n\n\n\n Mist\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4 saa puuttuvat puoli miljoonaa? Ellei niit\u00e4 l\u00f6ydy, lainaa ei uusita. Tuloksena voi olla maksuvalmiuskonkurssi.<\/p>\n\n\n\n Maksuvalmius- eli likviditeettikonkurssi voi johtua esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 yrityksen asiakas ei maksa laskuaan tai pitkitt\u00e4\u00e4 sen maksamista. Samaan aikaan tavaran myyj\u00e4n pit\u00e4isi maksaa omat laskunsa ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkat. Liemess\u00e4 ollaan, jos pankista ei saa p\u00e4\u00e4omaa.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4rjest\u00f6lobbarit T\u00e4llaisten seikkojen takia elinkeinoel\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6johtajilla on nyt kiire. He taivuttelevat ankarasti poliittisia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hallitus p\u00e4\u00e4tti jo marraskuun puoliv\u00e4lin tienoilla toimista vientikaupan rahoituksen, kotimarkkinayritysten maksuvalmiuden ja kasvuyritysten oman p\u00e4\u00e4oman saannin turvaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n Elinkeinoel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 – samoin ekonomisteissa – on kuitenkin monia, joiden mielest\u00e4 elvytys on toistaiseksi vaisua. He vetoavat siihen, ett\u00e4 nyt pit\u00e4isi pirist\u00e4\u00e4 taloutta tehokkaasti – siis k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtion varoja muun muassa uusiin investointeihin ja peruskorjauksiin.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t lobbaavat sen puolesta, ett\u00e4 valtio lis\u00e4isi rahoitusorganisaationsa Finnveran luotonanto- ja takausmahdollisuuksia. Esimerkiksi jos Finnveralla olisi oikeus taata yksin\u00e4\u00e4n yritysvelkoja, yritysten akuutti vakuusongelma lieventyisi olennaisesti.<\/p>\n\n\n\n Ei tavanomaista Nurkanvaltaaja on parantumaton ep\u00e4ilij\u00e4 ja pessimisti. H\u00e4n kysyy itselt\u00e4\u00e4n, onko t\u00e4m\u00e4 taas yrityslobbarien loputonta kyltym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 edunvalvontanarinaa. Haluavatko yritt\u00e4j\u00e4t ja yritysjohtajat, ett\u00e4 ne voisivat pist\u00e4\u00e4 tappionsa veronmaksajan avoimeen piikkiin?<\/p>\n\n\n\n Ei, t\u00e4ll\u00e4 kertaa se ei ole sellaista.<\/p>\n\n\n\n Miksei? Nurkanvaltaaja ajattelee n\u00e4in. Olemme siirtyneet finanssikriisin uuteen vaiheeseen, reaalitalouden kriisiin. Siin\u00e4 on nyt kaksi keskeist\u00e4 piirrett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vientiyritysten kysynt\u00e4 romahtaa. Sen n\u00e4kee esimerkiksi Helsingin p\u00f6rssin metalliyritysten \u00e4skeisist\u00e4 lomautus- ja irtisanomisilmoituksista. Tavara ei k\u00e4y kaupaksi ja tilauksia perutaan. Myynti putoaa kymmeni\u00e4 prosentteja.<\/p>\n\n\n\n Mutta isot vientiyritykset eiv\u00e4t mene helposti vararikkoon. Ne ovat liian isoja ja t\u00e4rkeit\u00e4 koko yhteiskunnalle, jotta niit\u00e4 voitaisiin noin vain p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 konkurssiin. Toisaalta: muistamme miten k\u00e4vi viime laman aikana W\u00e4rtsil\u00e4n Meriteollisuuden. ”Too big to fail” p\u00e4tee siis vain tiettyyn rajaan asti.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta kotimarkkinoilla on viel\u00e4 imua – ainakin kaupan luvut ovat kohtuullisen hyv\u00e4t. Mutta kuten edell\u00e4 n\u00e4htiin, rahoitus uhkaa menn\u00e4 monelta tukkoon.<\/p>\n\n\n\n
lis\u00e4vakuuksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n
liikkeell\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n
edunvalvontapuhetta<\/strong><\/p>\n\n\n\n