Kohtaamiset

ELOKUVA

Parasta Allenia

Blue Jasmine koskettaa monitasoisesti.

◼ Jasmine (Cate Blanchett) etsii paluureittiä luksuselämään.

Woody Allen, 77, on rakastetuimpia elokuvaohjaajia. Jokaisesta elokuvasta tunnistaa tyylin ja kuivan huumorin, mutta taso heittelee joskus rajusti. Imelää ja tyhjää matkailumainosta To Rome with Love seuraa Blue Jasmine, joka on aivan parasta Allenia.

Cate Blanchettin näyttelemä Jasmine on vaihtanut nimensä, koska Jeanette oli liian proosallinen. Makea elämä Bernie Madoffia muistuttavan sijoitusgurun (Alec Baldwin) edustusvaimona loppui miljonäärimiehen paljastuttua häikäilemättömäksi huijariksi, joka petti vaimonsakin viimeistään tappamalla itsensä.

Jasmine jättää Manhattanin ja matkustaa siskonsa Gingerin (Sally Hawkins) luo arkisempaan San Franciscoon. Yksinäisen lesken pitäisi kohdata todellisuus ja miettiä tulevaisuutta, mutta hän vajoaa syvemmälle itsepetokseen. Elokuva alkaa Jasminen henkilökuvana. Kun hän saa ylpeästi työväenluokkaisen Gingerinkin hetkeksi unelmamaailmaansa, kuoriutuu esiin moraliteetti.

KUN ALLEN ON JULMA tarinansa hahmoille, ihmiset muuttuvat usein ohuiksi arkkityypeiksi, jotka kohtalo moukaroi kasaan.

Nyt niin ei käy. Näyttelijät saavat tilaa elävöittää hahmonsa ja tekevät sen huolella. Sivurooleista Hawkinsin ohella mieleen jäävät koomikko Andrew Dice Clay Gingerin ex-miehenä ja Peter Sarsgaard nousukasvirkamiehenä, jossa Jasmine näkee mahdollisuuden palata luksuselämään.

Blue Jasmine on humanistinen. Pitkästä aikaa neurootikko-ohjaaja näyttää myös poikkeuksellista taitoaan kirjoittaa syvällisiä naisrooleja. Blanchett tekee huipputyötä, jolle varmasti suodaan elokuvamaailman tärkeitä palkintoehdokkuuksia. Rauhoittavia lääkkeitä popsivasta, ylpeästä ja kaikille valehtelevasta Jasminesta on vaikea pitää mutta mahdoton olla välittämättä. Eikä vika ole Jasminessa, vaan arvoissa, jotka hän on juurettomana omaksunut. Elokuvan yhteiskunta-analyysi on asian ytimessä.▪

Kalle Kinnunen

Blue Jasmine elokuvateattereissa 30. elokuuta alkaen.

kirja

Hyvä pappi

Dietrich Bonhoeffer uskalsi vastustaa Hitleriä.

Eric Metaxas:
Bonhoeffer, pastori, marttyyri, näkijä, vakooja. Suom. Merja Pitkä­nen ja Marja Sevón. 633 s. Päivä.

Saksalainen pastori Dietrich Bonhoeffer oli oppinut teologi, kirkon ekumeeninen uudistaja, poliittinen taistelija ja Hitlerin salamurhaa suunnitelleen ryhmän jäsen. Hänen sukunsa oli ikivanhaa yläluokkaa ja kotinsa akateeminen, yhtä aikaa liberaali ajatuksiltaan ja konservatiivi perinteiltään. Orjuudenvastainen Setä Tuomon tupa ja klassiset runot olivat pikkupojan lukemistoa. Hän soitti pianoa ja lauloi koko perheen kanssa. Hänestä tuli eräänlainen ihmiskunnan valioyksilö, jota voisi verrata Nelson Mandelaan, Martin Luther Kingiin tai Äiti Teresaan.

Bonhoefferin laatu ihmisenä punnittiin nousevan natsi-Saksan ilmapiirissä, jossa edes Saksan kirkko ei kyennyt asettumaan Johtajan pirullista taikavoimaa vastaan. Bonhoeffer kykeni ja hänestä tuli keskeinen hahmo Tunnustuskirkossa, joka ei koskaan taipunut natsien hallintaan.

Yksi syy irrottautumiseen olivat Bonhoefferin jo nuorena luomat kansainväliset yhteydet. Hän näki Roomassa erirotuisten seurakunnan ja papiston, ja tutustui Yhdysvalloissa mustien negrospirituaaleihin, joita hän toi levyllä mukanaan Saksaan.

Bonhoeffer oli oppinut mies, mutta eli käytännön arkea eräänlaisessa kommuunissa Finkenwaldessa. Täältä hänen vaikutuksensa ulottui Saksan korkeimpiin piireihin.

Bonhoeffer maksoi rohkeudestaan kaikkein korkeimman hinnan. Hänet teloitettiin vain vähän ennen sodan loppumista Flossenbergin keskitysleirissä.▪

Tapani Ruokanen

KUVAT © SCANBOX ENTERTAINMENT FINLAND OY