Varusmiesten poliittisia oikeuksia pitää parantaa

Nykyinen vaalilaki rajoittaa mahdollisuutta äänestää varuskunnissa.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Anu Juvonen Eleonoora M. Hilska
Suomen Kuvalehti

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Nuorten poliittisten oikeuksien toteutuminen ja alhainen äänestysaktiivisuus herättävät huolta. Erityisen vaikeassa asemassa ovat varusmiehet ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset.

Edustuksellisen demokratian kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että jokaisella äänioikeutetulla on yhdenvertainen mahdollisuus käyttää perustuslaillista oikeuttaan äänestää sekä toimia poliittisissa luottamustehtävissä.

Nuorille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen myös varusmiespalveluksen aikana. Varusmiesikäisten miesten äänestysaktiivisuus vaaleissa on huomattavasti yleistä äänestysaktiivisuutta matalampaa ja selvästi matalampaa kuin samanikäisten naisten.

Sukupuolten välinen ero äänestysaktiivisuudessa on suurimmillaan ikähaarukassa, johon varusmiespalveluksen suorittaminen tavallisimmin osuu. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 19–20-vuotiaiden miesten äänestysaktiivisuus oli noin 12 prosenttiyksikköä alempi kuin samanikäisten naisten.

 

Nuorten ja erityisesti varusmiesikäisten nuorten miesten äänestysaktiivisuuden lisääminen edellyttää äänestämisen helpottamista varusmiesaikana. Varusmiespalvelus hankaloittaa varusmiesten äänestysmahdollisuuksia erityisesti silloin kun varusmies on palveluksessa varsinaisena vaalipäivänä.

Äänioikeuden käyttämistä vaikeuttavat pitkät etäisyydet ennakkoäänestyspaikoille sekä lyhyet ilta- ja viikonloppuvapaat. Äänestämisen tulisikin olla mahdollista myös varuskunnissa. Ennakkoäänestyksen mahdollistaminen niissä saa kannatusta sekä varusmiehiltä että puolustusvoimilta.

Nykyinen vaalilaki rajoittaa mahdollisuutta äänestää varuskunnissa, sillä äänestyspaikka voidaan järjestää vain, kun sotilaskoti sijaitsee varsinaisen varuskunnan ulkopuolella. Ratkaisu voisi olla varuskuntien lisääminen vaalilain 9. pykälässä eriteltyjen laitosten listaan, jolloin ennakkoäänestyspaikkoja tai varsinaisia äänestyspaikkoja voitaisiin perustaa myös varuskuntiin. Nykyisin sallittuja laitoksia ovat sairaalat, ympärivuorokautiset sosiaalihuollon yksiköt sekä vankilat.

 

on myös syytä selkeyttää varusmiesten oikeuksia poliittisiin luottamustoimiin ja ehdokkaaksi ryhtymiseen.

Varusmiespalvelus vaikeuttaa äänestämisen lisäksi toimimista poliittisissa luottamustehtävissä. Joukko-osastojen välillä on myös huomattavia eroja siinä, miten poliittisesti aktiivisia nuoria kohdellaan. Erityisesti vapaiden myöntäminen luottamustoimen vuoksi vaihtelee joukko-osastojen välillä paljon.

Äänestyspaikkojen tuominen lähelle varusmiehiä on konkreettinen ja toimiva tapa tukea varusmiesten poliittisia oikeuksia ja vahvistaa heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan. Varusmiesten poliittisten oikeuksien toteutuminen edellyttää myös selkeämpää ja yhtenäisempää linjausta luottamustoimessa olevien varusmiesten kohtelusta. On äärimmäisen tärkeää, että nuorille taataan yhdenvertainen mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallistumiseen – myös varusmiespalveluksen aikana.

Juvonen on Demo Finland – Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry:n toiminnanjohtaja ja Hilska Varusmiesliiton pääsihteeri.