Algoritmit rajoittavat tutkijoiden sananvapautta

Abortti, saamelaiskäräjälaki, ­talouskuri, energiapolitiikka, ­rakenteellinen syrjintä ja yleistajuinen tiedejulkaiseminen. Näihin liittyviä tekstejä yleistajuinen tiedejulkaisu Tutkitusti ei saanut kevään aikana mainostaa Facebookissa.

Informaation välitys ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat paljolti siirtyneet sosiaaliseen mediaan. Yhteiskunnallinen osallistuminen lähes edellyttää sosiaalisen median käyttöä. Kaikenlaiset toimijat joutuvat mukautumaan sosiaalisen median algoritmeihin.

Vastuuta keskustelun ylläpidosta on julkisessa keskustelussa sälytetty sosiaalisen median jäteille. Niiden tarjoamat ratkaisut ovat kuitenkin lähinnä teknologisia. Vas- taukseksi algoritmien ongelmiin on kehitetty lisää algoritmia.

Ihmisten osuus sosiaalisen median toimittamisessa pienenee. Esimerkiksi Elon Musk on viime kuukausina irtisanonut valtaosan Twitterin moderoinnista vastanneesta henkilöstöstä.

Algoritmit sääntelevät sananvapautta sekä yhteiskunnallista keskustelua. Lopputulema on karu.

Tutkitusti-hanke on seitsemäntoista yleistajuisen tiedejulkaisun yhteinen kanava, joka nostaa ajankohtaisia tutkitun tiedon sisältöjä esiin sosiaalisessa mediassa.

Suomen eduskuntavaalien alla yhä useampi Tutkitusti-sisältöpaketti joutui Facebookin sensuroimaksi. Myös eduskuntavaaliehdokkaat kertoivat kafkamaisista kokemuksista Facebook-mainonnassa.

Ongelman ydin piilee Facebookin sisällöistä päättävässä algoritmissa, joka näyttää pohjaavan ratkaisunsa tiettyjen avainsanojen esiintymiseen.

Kielimalleihin perustuvan ”tekoälyn”, kuten ChatGPT:n, nopea kehitys voi herättää kuvitelman, että ongelma on helppo ratkaista. Ajatus on virheellinen ja vaarallinen.

Kehittyvä tekoäly voi helpottaa esimerkiksi loukkaavien tekstien tai kuvien tunnistamista. Kielimallit kuitenkin toistavat erehdyksiä ja vinoumia, jotka sisältyvät niiden opetusmateriaaliin.

Ennen kaikkea algoritmeiltä ja tekoälyltä puuttuu kyky ymmärtää tekstiä sijoittamalla sitä kulttuuriseen sekä yhteiskunnalliseen kontekstiin. Ne eivät myöskään osaa verrata esitettyjä väitteitä luotettaviin lähteisiin tai ottaa selville tekstin taustoja ja sen kirjoittajia.

Ihmistoimittajat tekevät virheitä. Pääsääntöisesti niistä otetaan opiksi. Nyt erehtyminen on koneellista.

Sosiaalisen median toimituksellisten ratkaisujen kohteena on koko maailma. Kukaan ei kuitenkaan tunnu kantavan ratkaisuista vastuuta.

Maailma tarvitsee tutkittua tietoa. Sitä on vaikea tarjota, kun algoritmit estävät tutkimukseen pohjautuvaa keskustelua nimenomaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista.

Sananvapauden ja tutkitun tiedon saatavuuden takaaminen algoritmien aikakaudella on syytä ottaa seuraavan hallituksen strategioiden ytimeen. Muussa tapauksessa sama ongelma on jälleen edessä seuraavien vaalien alla. 

Henrik Rydenfelt on käytännöllisen filosofian ja viestinnän dosentti Helsingin yliopistossa ja Miia Halme-Tuomisaari ihmisoikeustutkimuksen lehtori Lundin yliopistossa sekä Tutkitusti-hankkeen johtaja.