Euroopan ja USA:n strateginen kumppanuus perustuu yhteisiin turvallisuusetuihin ja arvoihin

Venäjän arvaamaton kehitys uhkaa Euroopan yhtenäisyyttä, kirjoittavat kirjoittavat ex-puolustusministerit Jim Mattis ja Jussi Niinistö.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Jim Mattis Jussi Niinistö
Suomen Kuvalehti

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisen puolustusyhteistyön jatkuvuus sinetöitiin, kun sitä koskeva aiejulistus allekirjoitettiin Helsingissä viisi vuotta sitten. Asiakirja luo puitteet sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiselle ja tarjoaa mahdollisuudet poliittiseen vuoropuheluun yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Suomen toimintaympäristö kuvataan valtioneuvoston tuoreessa puolustusselonteossa. Sen arvioidaan säilyvän jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Selonteon linjaukset puolustuspolitiikasta ja puolustuskyvyn kehittämisestä ovat perusteltuja.

Suomi on sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan huolimatta rakentanut toimivan puolustusyhteistyöverkoston sekä monikansallisella että kahdenvälisellä tasolla. Se vahvistaa Suomen turvallisuutta luoden yhteistoimintakykyä mahdollisten kriisien varalta. Se myös vahvistaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä kyseenalaistamalla sotilaallisen voiman käytön Suomea vastaan.

 

Suomen puolustuksen tärkeimmät kumppanimaat ovat Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat. Suomi on valmis syventämään yhteistyötä näiden maiden kanssa muun muassa harjoitustoiminnassa, tilannekuvan muodostamisessa ja materiaalihankinnoissa. Huomattava osa näistä toiminnoista tapahtuu Naton puitteissa.

Yhdysvaltojen halu puolustusyhteistyöhön Suomen, Ruotsin ja Norjan kanssa perustuu sen turvallisuusetuihin. Pohjoismaiden geopoliittinen sijainti Pohjois-Atlantin meriyhteyksien, arktisen alueen ja Itämeren tuntumassa on strategisesti tärkeä. Alueen vakauden säilyttämiseksi Yhdysvaltojen kannattaa tiivistää yhteistoimintaa sille tärkeiden liittolais- ja kumppanimaiden kanssa.

Suomi on monien kansainvälisten arvioiden mukaan sotilaallisesti vahvin Pohjoismaa. Sotilaallisen suorituskykynsä vuoksi Suomi on haluttu yhteistyökumppani. Yhdysvallat on omista lähtökohdistaan valmis vapauttamaan Suomelle sellaistakin puolustusmateriaalia ja teknologista tietämystä, jota se on aiemmin antanut rajoitetusti vain Australian kaltaisille lähimmille liittolaisilleen. Huipputeknologian avulla Suomen puolustuksen uskottavuus on vahvistunut.

Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyötä on rakennettu pitkäjänteisesti vuosikymmeniä. Suhteet ovat syventyneet luottamuksellisiksi ja mutkattomiksi käytännön yhteistyössä. Tärkeimpänä askeleena voi pitää vuoden 1992 hävittäjähankintaa. Suomi hankki USA:sta 64 F-18 Hornet -hävittäjää. Yhteistyö on sittemmin monipuolistunut ja laajentunut käsittämään kansainvälisen kriisinhallinnan ja kaikkien puolustushaarojen yhteisharjoitukset.

Suurvaltakilpailussa Kiina on noussut Yhdysvaltojen ensisijaiseksi haastajaksi. Yhdysvallat on suuntaamassa sotilaallisen toimintansa painopistettä Kaakkois-Aasiaan ja Tyynellemerelle vahvistaen alueellisia liittolaisuuksiaan. Euroopan toivotaan kantavan suurempaa vastuuta puolustuksestaan. Venäjän arvaamaton kehitys uhkaa Euroopan yhtenäisyyttä. Transatlanttista vuoropuhelua tarvitaan näiden globaalien kysymysten hallinnassa.

Euroopan ja Yhdysvaltojen strategisen kumppanuuden perustana ovat yhteinen arvopohja ja yhteiset turvallisuusedut. Molempien merkitys näkyy vahvana Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristössä. Yhdysvallat on valmis jatkamaan ja tiivistämään puolustusyhteistyötä Suomen ja muiden Pohjoismaiden kanssa lujittaakseen alueen vakautta.

 

Jim Mattis, Jussi Niinistö

Mattis oli USA:n puolustusministeri 2017–2019 ja Niinistö Suomen puolustusministeri 2015–2019.