Poliittiset virkamiehet muodostavat Suomessa kalliin tuplahallinnon

Poliittiset virkamiehet muodostavat Suomessa kalliin tuplahallinnon, väittää Pirkko Ruohonen-Lerner (ps).

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Lukijoilta

Tuplahallinto voi Suomessa hyvin

Suurlähettiläs Mikko Hautala kirjoitti, kuinka Washington D.C. on ajatushautomoiden luvattu kaupunki (SK 27/2022). Hautomoissa ylläpidetään tuhansien poliittisin perustein valittujen joukkoa, joka menettää paikkansa aina hävittyjen vaalien jälkeen. Hautalan mukaan vastaavaan malliin ei Suomessa löytyisi resursseja.

Käsitykseni mukaan Suomessa elää ja voi hyvin kallis tuplahallinto. Meillä maan tapana ovat olleet poliittiset virkanimitykset. Niitä tehdään lukuisissa kunnissa, kunnallisissa yhtiöissä, yhdistyksissä, säätiöissä ja niin edelleen. Havaitsin vastaavan käytännön myös valtiolla, eduskunnassa, ministeriöissä, Sitrassa, Kuntaliitossa, Kevassa, Kelassa, Ylessä ja ”Veikkaus-perheessä”. Kalliiksi tulee, kun poliittinen pätevyys on tärkein valintakriteeri.

Hyvä käytännön esimerkki löytyi eduskunnasta, jossa osallistuin kansliatoimikunnan työskentelyyn 2007–2011. Konsulttiselvityksen mukaan eduskunnan tilitoimistossa ”työskenteli” tuolloin 13 henkilöä, vaikka työn mitoituksen mukaan kahdeksan olisi riittänyt. Pahimmillaan poliittinen virkamies on paikallaan kymmeniä vuosia. Vanhat valtapuolueet eivät ole osoittaneet kiinnostusta poliittisten virkanimitysten lopettamiseen. 

Pirkko Ruohonen-Lerner

Kaupunginvaltuutettu (ps), Helsinki