Mitä media ei kerro
Kun keskustan ministerit toistamiseen estivät saamelaiskäräjälain etenemisen eduskuntaan, Iltalehden Kreeta Karvala otsikoi pääkirjoituksensa: ”Laki joka aiheuttaa enemmän riitaa kuin rauhaa ei toimi.” Mielipidetekstin kannanotto voi kuulostaa rakentavalta, mutta tosiasiallisesti se edustaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden kyseenalaistamisen pitkää linjaa.
”Suomessa jo vuosikymmeniä riidelty siitä, ketkä ovat saamelaisia eli kuuluvat EU:n ainoaan alkuperäiskansaan”, Iltalehti kirjoitti. Myös Helsingin Sanomat taustoitti hallituksen kiistaa otsikolla ”Kuka saa olla saamelainen?” ja nimesi ”perimmäinen ongelmaksi” sen, että ”saamelaiset eivät itsekään ole löytäneet konsensusta siitä, kuka voi kuulua alkuperäiskansaan”.
Monissa uutisjutuissa viitataan saamelaissukujen pitkäaikaisiin valtakamppailuihin ja haastatellaan saamelaiskäräjillä vähemmistönäkemyksiä edustavia.
Kansallisen uutismedian katse saamelaiskäräjälakiin keskittyy saamelaisyhteisön sisäisiin näkemyseroihin. Uutisjutuista puuttuu historia ja konteksti – ja sitä myötä mahdollisuus ymmärtää, mistä kaikesta kiistelyssä on kysymys.
Lukijoille ei kerrota, että identiteettikamppailun keskeinen syyllinen on Suomen eduskunta, joka vuoden 1995 saamelaiskäräjälailla synnytti vastakkainasettelun kieltä ja elävää kulttuuria korostavien sekä historiallisiin verorekistereihin elinkeinonharjoittajiksi merkittyjen välille.
Kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus saamelaisten oikeuksien toteutumisesta kuvaa lakia osoitukseksi ”lainsäätäjän harkitsemattomuudesta”.
Lukijoille jää avaamatta, miten saamelaiskäräjälaki kietoutuu Lapin koko elinkeino- ja maankäyttöpolitiikkaan.
Uutisista ei välity, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja alkuperäiskansastatusta on kyseenalaistettu, hämmennetty ja vastustettu järjestäytyneesti 1990-luvulta alkaen. Lapin kuntapoliitikot, kansanedustajat ja lehdistö ovat pitkään kyseenalaistaneet saamelaiskäräjien asemaa ja nostaneet rinnalle vaihtoehtoisia saamelaisten edustajia.
Samaa jatkaa kansallinen uutismedia keskittymällä saamelaisuusmääritelmään identiteettikysymyksenä tässä ja nyt.