On paljon asioita, joista ihmiset eiv\u00e4t tied\u00e4 viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. On my\u00f6s paljon sellaista, mist\u00e4 luulemme tiet\u00e4v\u00e4mme, mutta joista todellisuus on kaukana. Lis\u00e4ksi on tietenkin sit\u00e4 faktaa, joka ei tule muuttumaan ehk\u00e4 koskaan. On vaikeaa kuitenkin erottaa tulvivasta tiedon merest\u00e4 se oikea, tosi tieto. Varsinkin kun itse tiedolle on niin monta teoriaa.<\/p>\n\n\n\n
Pragmaattinen totuusteoria, ”tosi on toimivuutta” eli tieto, josta on eniten hy\u00f6ty\u00e4 ja joka on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen ja toimiva, tuntuu olevan kovaa huutoa eri eliittien perustellessa vallitsevia tietoja ja soveltaessa niit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Keskeisen\u00e4 ongelmana on kuitenkin kysymys siit\u00e4, kuka tiedosta hy\u00f6tyy.<\/p>\n\n\n\n
Filosofian tunneilla pohditaan kaikkien tieteenalojen kulmakive\u00e4, totuutta. Filosofia kyseenalaistaa kaikki tuntemamme tieteen tosiasiat, ja siksi se saa opiskelinjansa turhautumaan. Turha kritisointi ja kyseenalaistaminen aiheuttaa liikaa p\u00e4\u00e4nvaivaa, joten arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4ksymme asioiden totuudenmukaisuuden yksinkertaisin perustein.<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on l\u00e4\u00e4keala. Yli 400 000 suomalaista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4 masennusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, joiden purkkien etiketeiss\u00e4 lukee selv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4, miten l\u00e4\u00e4ke toimii. Meille t\u00e4m\u00e4 teksti on tieteellinen tosiasia. Luotamme l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ohjeeseen, etiketin sanomaan ja siten my\u00f6s l\u00e4\u00e4kkeen toimivuuteen, eik\u00f6 niin? Miksik\u00e4s emme, tutkimuksethan osoittavat l\u00e4\u00e4kkeen todella toimivan. Todellisuudessa n\u00e4it\u00e4 toimivuutta perustelevia tutkimuksia on tehty parhaimmassa tapauksessa vain kaksi, ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rikin suosittelee l\u00e4\u00e4kett\u00e4 vain ty\u00f6ns\u00e4 nimiss\u00e4<\/a>. Harvemmin l\u00e4\u00e4k\u00e4riin menij\u00f6it\u00e4 k\u00e4\u00e4nnytet\u00e4\u00e4n kotiin ilman resepti\u00e4, masennustapauksissa terapiaankin p\u00e4\u00e4sy vaatii usein l\u00e4\u00e4kekuuripohjan. Masennusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tutkinut ja kansainv\u00e4list\u00e4 kohua tutkimuksillaan aiheuttanut psykologian professori Irving Kirsch<\/strong> on kuitenkin todistanut, ett\u00e4 placebo-vaikutukseen perustuvat lumel\u00e4\u00e4kkeet toimivat l\u00e4hes masennusl\u00e4\u00e4kkeiden tavoin. T\u00e4llainen tieteen kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 tutkimus kuitenkin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hyllytet\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto kaataisi suurilla rahoilla py\u00f6riv\u00e4n l\u00e4\u00e4kebisneksen. Lis\u00e4ksi se sorruttaisi l\u00e4\u00e4k\u00e4rien uskottavuutta, romahduttaisi laajalti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan hoitomekanismin ja sekoittaisi muutenkin ihmisten k\u00e4sityksi\u00e4 luotettaviin tahoihin. S\u00e4ilyt\u00e4mme siis mielummin teorian, josta on kaupallista hy\u00f6ty\u00e4 l\u00e4\u00e4kebisnekselle ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rien arvostettavuudelle, ja samalla haittaa ihmisten terveydelle ja etenkin kukkaroille. N\u00e4in ollen on helpompi sivuuttaa yksi tieteen kriteereist\u00e4, jotta v\u00e4ltt\u00e4isimme yhteiskunnallisen kaaoksen. T\u00e4m\u00e4 kriteeri on itse\u00e4\u00e4nkorjaavuus, joka viittaa tiedon t\u00e4ydent\u00e4miseen ja k\u00e4sitysten korjaamiseen sit\u00e4 mukaan, kun uusien tutkimusten kautta l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n uutta tietoa.<\/p>\n\n\n\n Aina ei ole kuitenkaan kyse l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4, esimerkiksi mediassa paljon py\u00f6rineess\u00e4 lis\u00e4ravinnekeskustelussa on sama ongelma. Ihmiset ovat popsineet lis\u00e4ravinteita tottumuksesta jo vuosia, mutta nyt kun niiden todettiinkin aiheuttavan hy\u00f6dyn sijasta haittaa<\/a>, kaaoksen ainekset ovat koossa. My\u00f6s median aiheuttama harha joditarpeestaamme Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden j\u00e4lkeen sai aikaan turhan h\u00e4ss\u00e4k\u00e4n, puhumattakaan huolella tutkimattomasta sikainfluenssarokotteesta. Se aiheutti narkolepsian 52 suomalaiselle lapselle, joiden tulevaisuus rajoittui mm. ajokortin, ammatinvalinnan ja ruokavalion suhteen. Korvaukset <\/a>tulivat kalliiksi.<\/p>\n\n\n\n Olen pohtinut my\u00f6s paljon luontaistuotebisnest\u00e4. Luontaistuotteet ovat kalleinta ruokaa, mit\u00e4 kaupasta l\u00f6ytyy. Niiden tuottaminen maksaa ja usein ne tulevatkin jostain Eurooppaa kauempaa, joten oletetusti rahaa kuluu enemm\u00e4n. Lis\u00e4ravinnekeskustelun ohella kuitenkin helposti kyseenalaistaa my\u00f6s luontaistuotteiden hy\u00f6dyllisyyden suhteutettuna hintaan. Halvemmalla ja puhtaammin saat torilta mustikoita suoraan l\u00e4himets\u00e4st\u00e4 poimittuna kuin gojimarjoja Mongoliasta useiden v\u00e4lik\u00e4sien kautta. Kyse on kuitenkin vain marjasta, terveellisyyden kannalta vertailukin on turhaa. Usein pid\u00e4mme eksoottisempia vaihtoehtoja helposti mielekk\u00e4\u00e4mpin\u00e4. Tarjonnan monipuolisuus on silti ehdottoman hyv\u00e4 asia, mutta ilmankin gojimarjoja ja kukkaron kiristyst\u00e4 sama terveellinen el\u00e4m\u00e4 on k\u00e4siemme ulottuvuudella.<\/p>\n\n\n\n Eri auktoriteeteill\u00e4 on my\u00f6s suuri vaikutus meihin. Pelottavankin suuri. Tietyt ammattikunnat ovat aina oikeassa, kuten esimerkiksi opettajat ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rit. Nyky-yhteiskunnassa my\u00f6s julkisuuden henkil\u00f6iden vaikutusvalta ihailijapiireiss\u00e4\u00e4n tuntuu kasvaneen. Lis\u00e4ksi kulttuurikohtaisesti jumalat ja valtiaat saattavat ohjata alaistensa ajatusmaailmaa ja sit\u00e4 kautta k\u00e4sityksi\u00e4 tiedosta, esim. lakeja s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan rajoittaa sananvapautta ja sit\u00e4 kautta mediaa, sek\u00e4 muita tiedonl\u00e4hteit\u00e4 haluttuun suuntaan. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s globaalin tason ongelma, sill\u00e4 nyky-yhteiskunta vaatii enemm\u00e4n yhtenev\u00e4isyytt\u00e4 tiedon ja ajatusmaailman suhteen, sill\u00e4 se pyrkii samanaikaiseen kehitykseen eri puolilla maailmaa.<\/p>\n\n\n\n Eniten minua j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 brasilialaisen tuttuni k\u00e4sitys ilmastonmuutoksesta. H\u00e4n vakuutti sen olevan eurooppalaisten keksint\u00f6, jotta muut nousevat talousmahdit hidastaisivat tahtiaan Euroopan saadessa koko ajan uusia kilpailijoita, menett\u00e4ess\u00e4\u00e4n kilpailukyky\u00e4 ja taistellessaan omaa eurokriisi\u00e4 vastaan. Kuulostaa sin\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihan mahdolliselta teorialta, mutta onhan ilmastonmuutoksesta konkreettisiakin todisteita; l\u00e4mp\u00f6tilan muutokset, j\u00e4\u00e4tik\u00f6n sulamiset ja hiilidioksidipitoisuuksien nousu. Heill\u00e4 Brasiliassa t\u00e4llaiset tutkimukset eiv\u00e4t ole esill\u00e4, vaan se tiedollinen tosiasia ignoorataan, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muutoksia huomata, puhumattakaan toimenpiteist\u00e4. Teoria eurooppalaisten juonittelusta on olennaisempi, nyt kun Brasilia on nopeasti teollistuvien maiden joukossa. Samaan aikaan se on yksi maailman nopeimmin sademetsi\u00e4\u00e4n tuhoavista maista. N\u00e4in siis tieto muokkautuu tarpeen mukaan, ja siihen tietoon my\u00f6s sokeasti uskotaan, mik\u00e4li todisteet ovat tarpeeksi uskottavia ja luotettavalta taholta per\u00e4isin. Esimerkiss\u00e4ni ilmastonmuutosteoria eurooppalaisten keksint\u00f6n\u00e4 oli peruskoulussa opittu, yleinen ajatusmalli.<\/p>\n\n\n\n Palatakseni Brasiliasta takaisin Suomeen, suuntaan ajatukset meid\u00e4n k\u00e4sityksiimme luotettavuudesta. Olen jokin aika sitten lukenut artikkelin, joka k\u00e4sitteli suomalaisten luottoa valtion eliitteihin. Suomalaisten luotto esimerkiksi virkavaltaan, pankkeihin ja l\u00e4\u00e4keteollisuuteen oli Euroopan k\u00e4rkiluokkaa. Kertooko t\u00e4m\u00e4 valtion luotettavuudesta vai ainoastaan kansalaisten sinisilm\u00e4isyydest\u00e4? Itsekin pid\u00e4n Suomea luotettavana maana, mediaa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kansan tiedottajana ja ammattikuntia osaavina. On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 kilpailutus on koventunut, motiivit kaupallistuneet ja kansainv\u00e4listymisen my\u00f6t\u00e4 tiedonv\u00e4litt\u00e4ji\u00e4 on matkan varrella useita.<\/p>\n\n\n\n Kriittinen ja avoin asennoituminen on siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tulkitessamme uutta tietoa, kun yrit\u00e4mme pysy\u00e4 ajan tasalla totuuksista ja niiden tuomasta hy\u00f6dyst\u00e4, sek\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 malliajattelua. Harhakuvien ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon v\u00e4ltt\u00e4minen on kuitenkin mahdottomuus onnistuneidenkin tutkimusten ohella, mutta siksi olisikin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata korjata asiat ja muuttaa ajattelumaailmaa tarpeen mukaan, my\u00f6nt\u00e4\u00e4 virheens\u00e4. Uutta tietoa tulee jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 ja vanhaa osoittautuu pakostakin v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Maailma todellakin muuttuu, se on fakta.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" On paljon asioita, joista ihmiset eiv\u00e4t tied\u00e4 viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. On my\u00f6s paljon sellaista, mist\u00e4 luulemme tiet\u00e4v\u00e4mme, mutta joista todellisuus on kaukana. Lis\u00e4ksi on tietenkin sit\u00e4 faktaa, joka ei tule muuttumaan ehk\u00e4 koskaan. On vaikeaa kuitenkin erottaa tulvivasta tiedon merest\u00e4 se oikea, tosi
\ntieto. Varsi…<\/p>\n","protected":false},"author":304,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[2,292,294,293,291],"class_list":["post-96","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-megafoni-kirjoitukset","tag-ilmastonmuutos","tag-kriittisyys","tag-laaketeollisuus","tag-luontaistuoteala","tag-tieto"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\n