Imperialismi, orjakauppa ja Ruandan kansanmurha. H\u00e4din tuskin t\u00e4m\u00e4n verran k\u00e4siteltiin lukion historian kursseilla Afrikkaa, sek\u00e4 pinta-alaltaan ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n toisiksi suurinta maanosaa. Luin viime syksyn\u00e4 ylioppilaskirjoituksia varten 1500 sivua historiaa, ja esimerkiksi abikirjassa Afrikan historia kuitattiin yhdell\u00e4 aukeamalla – siin\u00e4 miss\u00e4 Kiinan dynastiat ja antiikkiset pylv\u00e4styypit p\u00e4nt\u00e4ttiin ja tentattiin perusteellisesti.<\/p>\n\n\n\n
Hyvin usein keskustelua Afrikasta – sen energiavaroista, hallintoj\u00e4rjestelmist\u00e4, eri kulttuurien ominaispiirteist\u00e4 tai talouspolitiikasta – tuntuu leimaavan mustavalkoisesti joko glorifiointi tai vastenmielisyys. Tutkittuun tietoon tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes omaan kokemukseen perustuvaa argumentointia kuulee valitettavan harvoin, tai sitten faktoina esitet\u00e4\u00e4n joskus jopa kontekstistaan irrotettuja yksityiskohtia. Lis\u00e4ksi maanosan valtava kulttuurinen ja maantieteellinen monimuotoisuus tunnutaan unohtavan, kuten my\u00f6s se kaikki historiallinen tausta, johon ei liity eurooppalaisia.<\/p>\n\n\n\n
On monia syit\u00e4, miksi Suomen kouluissa tulisi opettaa enemm\u00e4n Afrikan historiaa.<\/p>\n\n\n\n
Ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n emme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asioita, joita emme tunne. Kuunnellessani bussikeskusteluja ja tehdess\u00e4ni ep\u00e4virallisia gallupeja olen kuullut sanottavan, ett\u00e4 Suomen katukuvassa n\u00e4kyy liikaa somalialaisia. Asiasta kysyess\u00e4ni vain v\u00e4hemmist\u00f6 on tiennyt, ett\u00e4 Somalia on k\u00e4rsinyt kenties historiansa pahimmasta n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4, ja ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 mahdollisesti 1,7 miljoonaa somalialaista el\u00e4\u00e4 kriisin keskell\u00e4 maassaan. Moni ottaa kantaa seurauksiin tuntematta syit\u00e4 edes pintatasolla.<\/p>\n\n\n\n
Toiseksi suoranaisen rasismin kanssa tanssivat vihapuheet ja halu k\u00e4perty\u00e4 kansallisvaltioiden helmaan suojaan ulkopuoliselta maailmalta vaikuttavat jo yleiseurooppalaisilta ilmi\u00f6ilt\u00e4. K\u00e4sill\u00e4 oleva talouskriisi luo j\u00e4nnitteit\u00e4 my\u00f6s kulttuurisesti ja maantieteellisesti samankaltaisten valtioiden v\u00e4lille, ja suurempi etninen tai kulttuurinen erilaisuus saatetaan n\u00e4hd\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 uhkana. Sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyminen on kuitenkin huonoin ratkaisu.<\/p>\n\n\n\n
Maailmanhistoriassa parhaiten ovat p\u00e4rj\u00e4nneet ne valtiot, kansakunnat, heimot ja yksil\u00f6t, jotka ovat pystyneet toisaalta verkostoitumaan parhaiten, toisaalta oppimaan eniten muilta. Nyt oman j\u00e4rjestelm\u00e4mme valuviat alkavat selvit\u00e4. Esimerkiksi kouluissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon energiaa Euroopan monin paikoin loisteliaan historian opiskeluun, mutta eik\u00f6 nyt olisi aika laajentaa n\u00e4kemyst\u00e4 ja ottaa oppia my\u00f6s muilta, uusilta tahoilta? Nykyisen kaltaiseen eurosentrismiin ei ole en\u00e4\u00e4 varaa.<\/p>\n\n\n\n
On totta, ett\u00e4 koulujen opetussuunnitelma kasaa paljon painetta historianopettajien niskaan: nelj\u00e4\u00e4n pakolliseen ja kahteen syvent\u00e4v\u00e4\u00e4n kurssiin tulisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 tiedot niin apinankaltaisten esi-isiemme ruokavaliosta kuin toisen maailmansodan sotastrategioistakin. Maailmanhistorian kurssi antaa hieman varaa valita aihesis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, mutta usein tunnutaan p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n Kiinaan, Japaniin tai Intiaan, sill\u00e4 niiden rooli globaalissa markkinataloudessa on keskeinen. Tied\u00e4n, ett\u00e4 monia opettajia t\u00e4m\u00e4 harmittaa, mutta aikataulu ei jousta. Aiheelle omistettuun kurssiin olisi lis\u00e4ksi vaikeaa valita oleellisemmat Afrikan eri osien ja aikakausien tapahtumista ja saavutuksista.<\/p>\n\n\n\n
En sano, ettei orjakaupasta tai kansanmurhista tulisi puhua koulussa, sill\u00e4 yht\u00e4 lailla puhumme nykyisten Euroopan valtioiden alueella tapahtuneesta maaorjuudesta tai vaikkapa holokaustista. Ne ovat kuitenkin vain murusia, jotka liian usein m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t koko ajattelutapamme.<\/p>\n\n\n\n
Ehdotan, ett\u00e4 seuraavan kerran kun peruskoulun ja lukion historian kurssien sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 uudistetaan, keskustellaan my\u00f6s syntyper\u00e4isten afrikkalaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Heill\u00e4 voisi olla rakentavaa sanottavaa siit\u00e4, millaisten asioiden painottaminen olisi mielekk\u00e4int\u00e4, jotta eurooppalaiset nuoret saisivat maanosasta monipuolisemman ja kenties v\u00e4hemm\u00e4n tunne- ja enemm\u00e4n asiapitoisen kuvan. Ainakin keskusteluun ja ja opetukseen saataisiin lis\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n\n\n\n
Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n maailmanhistoriaa ei tulisi opettaa siten, miten eurooppalaiset ovat vaikuttaneet muuhun maailmaan. Mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 olisi puhua siit\u00e4, miten maailman eri osat ovat vaikuttaneet – ja vaikuttavat – toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n