Py\u00f6r\u00e4ilin er\u00e4\u00e4n\u00e4 keskiviikkoaamuna kouluun l\u00e4nsihelsinkil\u00e4isten esikaupunkialueiden katuja ja polkuja pitkin. Kaduilla oli aamulla rauhallista, ei merkki\u00e4k\u00e4\u00e4n rikollisuudesta tai huomattavasta ilkivallasta. V\u00e4lill\u00e4 hiljaisuuden rikkoi linja-auto, joka kuljetti ty\u00f6- ja koulumatkalaisia.<\/p>\n\n\n\n
Kahdella ensimm\u00e4isell\u00e4 tunnilla oli matematiikkaa. Koulutettu matematiikanopettaja opetti meille toisen asteen yht\u00e4l\u00f6n ratkaisukaavaa. Teollistuneen hyvinvointivaltion vauraalla p\u00e4\u00e4kaupungilla oli matematiikan tuntien j\u00e4lkeen varaa tarjota runsaat m\u00e4\u00e4r\u00e4t keittoa sadoille nuorille, joista se odottaa tulevaisuuden veronmaksajia. Lis\u00e4ksi tarjolla oli erilaisia leip\u00e4vaihtoehtoja sek\u00e4 ruokajuomaksi vett\u00e4 ja maitoa. Ilmaista ruokaa saa p\u00e4ivitt\u00e4in hakea k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 niin paljon kuin haluaa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 tiivistyy hyvinvointivaltion olemus. Se on valtio, jossa kansalaiset maksavat tuloistaan ja kulutuksestaan paljon veroja, jotta verorahojen turvin olisi varaa kustantaa yhteiset julkiset palvelut, tulonsiirrot sek\u00e4 runsas m\u00e4\u00e4r\u00e4 muita yleisi\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4 – kyll\u00e4, Suomi on hyvinvointivaltio.<\/p>\n\n\n\n
\u00c4skeisest\u00e4 kuvauksesta ainakin tiet ja polut, joita pitkin py\u00f6r\u00e4ilin aamulla kouluun, palkatut opettajat, koulukirjat sek\u00e4 kouluruoka on kustannettu verovaroin. T\u00e4m\u00e4n rahoittavat p\u00e4\u00e4asiassa ty\u00f6tuloistaan veroa maksavat kansalaiset, mutta muutkin osallistuvat siihen maksamalla arvonlis\u00e4veroja.<\/p>\n\n\n\n
Runsas ty\u00f6llisyys takaa sen, ett\u00e4 hyvinvointi-Suomi saa paljon verotuloja oman turva- ja palveluverkkonsa rahoittamiseen. Kun vapaan ja demokraattisen valtiomuodon, toimivan oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n, runsaan ty\u00f6llisyyden, laadukkaat julkiset palvelut sek\u00e4 tulonsiirrot laskee yhteen, ei paljon muuta tarvitakaan, jotta hyvinvointivaltio on valmis.<\/p>\n\n\n\n
Ominaista on my\u00f6s se, ett\u00e4 verotus on lis\u00e4ksi rakennettu tuloeroja tasaavaksi, esimerkiksi progressiivisen ansiotuloveron kautta. Ty\u00f6ik\u00e4iset kannattelevat nuoria sek\u00e4 vanhoja maksamalla heid\u00e4n palvelunsa verotulojen muodossa. Hyvinvointivaltio on valtio, jossa pidet\u00e4\u00e4n heikommasta huolta.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista kannattaa hyvinvointivaltioj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Se on osoittautunut eritt\u00e4in toimivaksi, turvalliseksi, vakaaksi, rauhalliseksi ja helpoksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Hyvinvointivaltio vastaa suomalaisten arvomaailmaa. Lis\u00e4ksi hyvinvointivaltio on tuloksekas. Suomalaisnuorille kouluissa tehtyjen PISA-tutkimusten tulokset ovat maailman huippua. Hyvinvointivaltioj\u00e4rjestelm\u00e4 onkin toiminut Suomen lis\u00e4ksi hyvin my\u00f6s muualla. Ainakin Tanskassa ja Ruotsissa vallitsee Suomen hyvinvointivaltiota muistuttava talousj\u00e4rjestelm\u00e4 ja sen piirteit\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s monissa muissa Euroopan valtioissa.<\/p>\n\n\n\n
Hyvinvointivaltiolla on kuitenkin ongelma. Se ei ole kovin suosittu Euroopan ulkopuolella eik\u00e4 sen tulevaisuus n\u00e4yt\u00e4 kovin hyv\u00e4lt\u00e4. Kaikkia maailman maita ei voi kuitenkaan kutsua hyvinvointivaltioiksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilanne on huomattavan erilainen Suomeen verrattuna.<\/p>\n\n\n\n
Yhdysvaltain kokonaisveroaste, eli vuoden aikana maksettujen verojen ja muiden veroluonteisten maksujen prosentuaalinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 suhteessa bruttokansantuotteeseen, oli 2000-luvulla tehdyss\u00e4 vertailussa vain noin 28 prosenttia, kun se Suomessa on 44 prosenttia. Laaja palvelu- ja turvaverkko tarvitsee toimiakseen my\u00f6s verotuloja, eik\u00e4 alhaisilla veroprosenteilla sen luominen ole mahdollista.<\/p>\n\n\n\n
Yhdysvaltain julkisia palveluja tai sosiaaliturvaa ei yleisesti pidet\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kattavana kuin Suomessa. Yhdysvalloissa tuloerot ovat huomattavasti korkeammat ja se n\u00e4kyy muun muuassa syrj\u00e4ytyneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja k\u00f6yhien huonommissa yhteiskunnallisissa mahdollisuuksissa. Rapakon toisella puolella ilman ammattia ja kunnon tuloja on vaikeampi hankkia koulutusta ja sit\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00f6ihin ollenkaan. Seuraa syrj\u00e4ytymisen kierre, jonka katkaisemiseen tarvittaisiin – ainakin minun logiikallani – hyvinvointivaltion antamia mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n
Hyvinvointivaltion tulevaisuus ei n\u00e4yt\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4. Vaikka Suomi on vuonna 2012 viel\u00e4 selke\u00e4sti hyvinvointivaltio, ei Suomessakaan ole aihetta tuudittautua jo saavutettuihin etuihin. Teollisuusmaiden j\u00e4rjest\u00f6 OECD<\/a>:n mukaan Suomessa tuloerot ovat kasvaneet maailman kolmanneksi nopeiten vuosina 1985-2008. Neuvostoliiton romahtamisen sek\u00e4 kasinotalouden romahtamisen my\u00f6t\u00e4 seurannut 1990-luvun lama nosti suomalaisen ty\u00f6tt\u00f6myyden pysyv\u00e4sti ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6miin lukemiin. Lamasta selvittiin Suomessa leikkaamalla hyvinvointivaltion palvelu- ja turvaverkkoa ja alentamalla veroja, jolloin tuloerot sek\u00e4 syrj\u00e4ytyneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4htiv\u00e4t nousuun.<\/p>\n\n\n\n Hyvinvointivaltioj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on rapautettu Suomessakin. Ansiotuloveroprosenttia on itse asiassa alennettu Suomessa jatkuvasti jo noin 20 vuotta, mink\u00e4 vastapainoksi julkiseen palvelu- ja turvaverkkoon j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n rahaa. Samalla kuitenkin el\u00e4keik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 suhteessa ty\u00f6ik\u00e4isiin kasvaa ja t\u00e4m\u00e4 palvelu- ja turvaverkkoa tulisi rahoittaa yh\u00e4 enemm\u00e4n. Kuitenkin veronalennuslinjaa on jatkettu lamasta nousemisen j\u00e4lkeen nousukaudellakin, kun siihen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi ollut tarvetta. Suomi ei ole ainoa hyvinvointivaltio, jossa ansiotuloveroja on laskettu. Muutama vuosi sitten l\u00e4nsinaapurissa tehtiin suuri ansiotuloveroprosentin leikkaus, joka on kustannettu melko pitk\u00e4lti ty\u00f6tt\u00f6myyskorvauksia ja el\u00e4kkeit\u00e4 heikent\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suomi ei siis ole ainoa valtio, joka on laskenut veroprosenttejaan. Mielest\u00e4ni on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 alentaa veroprosentteja tai leikata julkisia menoja silloin, kun siihen on oikeaa tarvetta – esimerkiksi lama-aikaan keve\u00e4mpi verotus ruokkii talouskasvua ja auttaa taloutta l\u00e4htem\u00e4\u00e4n raiteilleen. My\u00f6s velkaantuneisuudesta t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 huolta, eiv\u00e4tk\u00e4 liian suuret julkiset menotkaan ole hyv\u00e4 asia. Kuitenkin monet valtiot ovat alkaneet yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kilpailemaan kesken\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mik\u00e4 niist\u00e4 verottaa yrityksi\u00e4 ja suuria p\u00e4\u00e4omia keveimmin. Kun minimaaliset veroprosentit houkuttelevat yrityksi\u00e4, p\u00e4\u00e4omia ja sijoittajia veroparatiiseihin, ne karkaavat Suomen kaltaisista hyvinvointivaltioista ja heikent\u00e4v\u00e4t hyvinvointivaltion edellytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Seurauksena on hallitsematon lumipalloilmi\u00f6, jossa eri valtiot alentavat kilpaa verotustaan saadakseen mahdollisimman paljon sijoittajia, yrityksi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4omia sijoittumaan kyseiseen valtioon. Kun veroprosentit pienenev\u00e4t, hyvinvointivaltion turva- ja palveluverkkolle j\u00e4\u00e4 entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n rahaa ja se johtaa kansalaisten sosiaaliturvan, el\u00e4kkeiden, palveluiden ja muun tarpeellisen leikkaamiseen. Mukaan joutuvat nekin valtiot, jotka eiv\u00e4t itse veronalennuskilpailuihin osallistu – kun suuryritys l\u00e4htee Ruotsista Monacoon, j\u00e4\u00e4 Ruotsille entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n verotuloja ja sen on pakostakin jouduttava leikkaamaan esimerkiksi maan nuorten kouluruoasta.<\/p>\n\n\n\n Minun mielest\u00e4ni valtiolliset veronalennuskilpailut ovat moraalisesti eritt\u00e4in vakava v\u00e4\u00e4ristym\u00e4. Valtioiden teht\u00e4v\u00e4 ei ole tuottaa voittoa – yritysten on. Jos valtio haluaa pit\u00e4\u00e4 huolta kaikista kansalaisistaan laajan turvaverkon avulla, joka vaatii paljon verotuloja, sen ei pit\u00e4isi joutua k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n siit\u00e4. Valtioiden tulisi olla ihmisi\u00e4, ei hallitsematonta kapitalismia varten.<\/p>\n\n\n\n \u00c4skeinen verojenkierto-ongelma on vasta alkua. Hyvinvointivaltion rakenteisiin kuulu talouden ohjaaminen ja s\u00e4\u00e4ntely, jota toteutetaan paitsi erilaisilla veroilla, my\u00f6s erilaisilla laeilla ja muilla s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tulee vaikea asia, joka on ainakin itselleni vaikea tajuta ja selitt\u00e4\u00e4. Niin sanotun tavanomaisen talouden, reaalitalouden, rinnalle on syntynyt siit\u00e4 irrallinen virtuaalitalous.<\/p>\n\n\n\n Reaalitalous tarkoittaa sellaista taloutta, jossa kulkevalla rahalla on jokin selke\u00e4sti k\u00e4sitett\u00e4viss\u00e4 oleva vastike. Esimerkiksi yhden opettajan kuukausipalkka on reaalitalouden kannalta k\u00e4sitett\u00e4viss\u00e4 olevaa rahaa, koska sen vastike on opettajan antama ty\u00f6panos. Reaalitalous on viel\u00e4 melko helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ihmisten taloutta. Virtuaalitalous<\/a> on taas t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, hallitsematonta, pime\u00e4\u00e4 ja mystist\u00e4. Siin\u00e4 pankit luovat rahaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n valtaisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 suhteessa siihen, mit\u00e4 reaalitalous tuottaa. Pankit tuottavat virtuaalirahaa muun muuassa myym\u00e4ll\u00e4 p\u00f6rssiss\u00e4 johdannaisia, esimerkiksi velkakirjoja, ja muuttamalla niit\u00e4 jollain tavalla rahaksi. Virtuaalitalous tuottaa jatkuvasti monta kertaa enemm\u00e4n rahaa kuin reaalitalous. Virtuaalitalouden omistaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksin 20-30 maailmalla toimivaa pankkia sek\u00e4 niiden johtajat. Kun reaalitaloutta voidaan ohjata eri suuntiin esimerkiksi verojen kautta, virtuaalitaloutta ei hallitse tai s\u00e4\u00e4ntele demokraattisella tavalla juuri kukaan.<\/p>\n\n\n\n