Ihminen on luonnostaan itsek\u00e4s el\u00e4in. K\u00f6yh\u00e4n k\u00f6yhyys on h\u00e4nen oma vikansa. Kyll\u00e4 yhteiskunnan pit\u00e4\u00e4 perustua kilpailuun – heikot sortuvat, vahvat j\u00e4\u00e4v\u00e4t – koska se on luonnonlaki. Ihminen nyt on vaan niin itsek\u00e4s luonnostaan.<\/p>\n\n\n\n
Ihmisen itsekkyyden luonnollisuuteen vetoaminen on helppo perustelu, jolla ihmisen on turvallisen l\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 perustella itselleen omaa, itsek\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n. Kun satutamme toisia ihmisi\u00e4, esimerkiksi omaa etua tavoitellessamme, ”mielemme alkaa kehitt\u00e4\u00e4 syit\u00e4, miksi niin on oikein, koska muuten emme kest\u00e4 itse\u00e4mme”, kirjoitti Anu Silfverberg<\/strong> kolumnissaan Sin\u00e4 olet natsi<\/a><\/em> (17.8.2012, Nyt-liite, HS<\/em>).<\/p>\n\n\n\n Ihminen on itsek\u00e4s el\u00e4in, koska sill\u00e4 on el\u00e4imelliset vaistot ja se joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n eloonj\u00e4\u00e4mistaistelua. Vastaava ajattelu kajahtaa individualismin hurraahuutona kapitalististen markkinatalouksien tuulissa jenkkilipun liehuessa taustalla. Jos palaamme samoille alkukantaisille savanneille, vuosituhansille ennen Kristusta, jonne edell\u00e4 mainittu argumenttikin kuuluu, ja mietimme ihmisen muinaisia selviytymiskeinoja ja laumak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, voimme samalla tavoin perustella, ett\u00e4 ihminen on luonnostaan yhteis\u00f6llinen el\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Ihminen on laumael\u00e4in. Laumassa on alun perinkin p\u00e4rj\u00e4tty paremmin kuin yksin. Ryhm\u00e4ss\u00e4 ei haittaa, jos ei osaa ihan kaikkea yksin\u00e4\u00e4n. Laumasta l\u00f6ytyy aina joku, jolla on joltakin toiselta puuttuva taito tai ominaisuus. Lauma sek\u00e4 tuo turvaa ett\u00e4 tukee kaikkia j\u00e4seni\u00e4\u00e4n selviytymisen ja eloonj\u00e4\u00e4misen tiell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sama p\u00e4tee yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n Siskoni kouluttautuu opettajaksi muun muassa siksi, ett\u00e4 koulu on pienoismalli yhteiskunnasta. Kun p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan koulumaailmaan, p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan yhteiskuntaankin. Samat lainalaisuudet ja periaatteet tuntuvat toimivan samoin kummassakin j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Ei yksil\u00f6iden ihmisyys muutu miksik\u00e4\u00e4n, vaikka yhteis\u00f6n koko kasvaa.<\/p>\n\n\n\n Tutkija Noora Ellonen<\/strong> on perehtynyt siihen, mill\u00e4 tavalla koulun yhteis\u00f6llisyys vaikuttaa nuorten masentumisriskiin<\/a>. Tutkimuksesta ilmenee, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llinen ilmapiiri on koulussa jokaisen nuoren kannalta. Sosiaalisesti tukeva ilmapiiri koulussa – eli opettajien ja oppilaiden v\u00e4linen yhteis\u00f6llisyys – v\u00e4hent\u00e4\u00e4 siis kaikkien nuorten riski\u00e4 masentua, vaikka osa nuorista ei edes erityisemmin kokisi saavansa yksil\u00f6llist\u00e4 apua opettajilta.<\/p>\n\n\n\n Kouluyhteis\u00f6 (vrt. yhteiskunta) ei siis toimi kaikkien nuorten kannalta toivotulla tavalla, jos osa nuorista kokee kouluilmapiirin hyv\u00e4ksi ja osa huonoksi. Ep\u00e4tasa-arvoinen kokemus koulumaailmasta ja etenkin kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 opettajat kohtelevat oppilaita ep\u00e4tasa-arvoisesti vain lis\u00e4\u00e4v\u00e4t nuorten riski\u00e4 sairastua masennukseen.<\/p>\n\n\n\n Samalla tavoin yhteiskunta toimii paremmin, kun kukaan ei tipu lauman ulkopuolelle. Jokainen yhteiskunnan j\u00e4sen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa jollakin tavalla. Joukko on yht\u00e4 vahva, kuin sen heikoin lenkki on. Kun joillakin menee yhteiskunnassa huonosti, se vaikuttaa lopulta sen jokaiseen yksil\u00f6\u00f6n. My\u00f6s sinuun.<\/p>\n\n\n\n Samat periaatteet ja lainalaisuudet tuntuvat olevan voimassa sek\u00e4 yksitt\u00e4isten ihmisten kohdalla ett\u00e4 yhteiskunnassa. Esimerkiksi tiukka taloudellinen tilanne ahdistaa ja stressaa niin Eurooppaa kuin minibudjetilla Helsingin Kontulassa opiskelijaluukussa el\u00e4v\u00e4\u00e4 nuorta. Itsekk\u00e4\u00e4ksi ja ep\u00e4oikeudenmukaiseksi koettu auktoriteetti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vihaa muissa, oli auktoriteetti sitten opettaja Teuvosta tai ministeri Arkadianm\u00e4elt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ihmiset peilaavat k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n muihin ja muiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 itseens\u00e4 – masentuneet ihmiset luovat ymp\u00e4rilleen masentunutta ilmapiiri\u00e4. Ilmapiiri taas m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6ist\u00e4 koostuvaa yhteis\u00f6\u00e4. Jokainen ihminen kokee ahdistuksen omalla tavallaan ja reagoi siihen omalla tavallaan. Eiv\u00e4tk\u00f6 jo Lontoon mellakat<\/a> tai Arabikev\u00e4t<\/a> todistaneet sit\u00e4, kuinka heikompiosaisten kansalaisten kokemus yhteiskunnan ep\u00e4reiluudesta tiettyyn pisteeseen p\u00e4\u00e4stess\u00e4\u00e4n voi purkautua yhteiskunnallisena mellakointina?<\/p>\n\n\n\n Itsekkyys toimii vain niin pitk\u00e4lle kuin oma lasikupla sit\u00e4 kest\u00e4\u00e4. On jokaisen asia, jos perhetuttusi lapsi syrj\u00e4ytyy. On jokaisen asia, jos naapurisi el\u00e4v\u00e4t p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 yh\u00e4 pienemmill\u00e4 tuloilla. On jokaisen asia, jos hirmumyrsky tai sis\u00e4llissota tuhoaa jollekin ihmiselle rakkaan puiston, ty\u00f6paikan tai kodin.<\/p>\n\n\n\n Henkil\u00f6kohtainen on pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle yhteist\u00e4, kuuluu sanonta.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ihminen on luonnostaan itsek\u00e4s el\u00e4in. K\u00f6yh\u00e4n k\u00f6yhyys on h\u00e4nen oma vikansa. Kyll\u00e4 yhteiskunnan pit\u00e4\u00e4 perustua kilpailuun – heikot sortuvat, vahvat j\u00e4\u00e4v\u00e4t – koska se on luonnonlaki. Ihminen nyt on vaan niin itsek\u00e4s luonnostaan. Ihmisen itsekkyyden luonnollisuuteen vetoaminen on
\nhelppo perus…<\/p>\n","protected":false},"author":301,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[113,115,70,116,117,114],"class_list":["post-41","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-megafoni-kirjoitukset","tag-individualismi","tag-luokkaerot","tag-tasa-arvo","tag-tuloerot","tag-yhteiskunta","tag-yhteisollisyys"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\n