Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Kenelle armeija kuuluu?

Megafoni
Blogit Megafoni 20.6.2017 14:37

Naiset eivät ole lain mukaan asevelvollisia, mutta voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Naiset eivät kuitenkaan saa kutsuntakirjettä. Jokaisen naisen tulisi saada kutsuntakirje, jotta he tietäisivät, että heilläkin on näin hieno mahdollisuus palvella Suomea.

Tai itse asiassa armeija voisi olla pakollinen kaikille sukupuoleen katsomatta.

Osa miehistä ajattelee, että naiset eivät kuulu armeijaan ja että naiset hidastavat vain menoa, joten jopa puolet naisista kokee armeijassa epätasa-arvoista kohtelua, kuten vähättelyä. Tosiasia on, että naiset ovat vapaaehtoisia, joten heillä on suurempi motivaatio armeijaan loppuun asti käymiseen, kuin monilla miehillä.

Jos naisillakin olisi pakollinen armeija, puolustusvoimat saisi riveihinsä lisää uutta verta. Jos naisia ei kiinnosta lähteä armeijaan, he menisivät siviilipalvelukseen, josta talouskin varmaa tykkäisisi, kun tulisi ilmaisia työntekijöitä.

Ei ole reilua miehiä kohtaan, että pelkästään heillä on velvollisuuksia isänmaan puolesta.

Ehkä armeijan sijasta voitaisiin alkaakin puhua kaikille pakollisesta yhteiskuntapalveluksesta, joka olisi laajennettu käsittämään myös kriisinhallintaa, kuten epidemioita ja luonnonkatastrofeja. Tämäkin olisi parempi vaihtoehtoehto kuin nykyinen epätasa-arvoinen järjestelmä.

Norjassa kaikki 19-vuotiaat osallistuvat kutsuntoihin. Puolustusvoimat valitsee palvelukseen joka kuudennen. Norjassa nuorten ei haluta käyvän armeijaa väkisin. Pakkoon ei liene tarvettakaan, sillä palvelukseen halukkaita on ollut enemmän kuin paikkoja. Tämä voisi toimia myös Suomessa.

Suomen asevelvollisuutta tulisi muuttaa samanlaiseksi kuin Norjassa. Jos tähän ei pystytä, pitäisi vähintään kutsunnoista tulla kaikille pakolliset, vaikkeivät naiset välttämättä armeijaa valitsisikaan.

Hanna Oskarsson

Megafoni

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Keskustelu

Juttu on miettimisen arvoinen. Niissä maissa, joissa armeija on vapaaehtoinen valinta, puolustus perustuu NATON, tai jonkun muun liittolaisen suojaan. Ne, jotka ovat suorittaneet asevelvollisuuden tietävät mitä tarkoittaa kenttäkelpoisuus. Kenttäkelpoisuus merkitsee kykyä sietää rasitusta ja olosuhteita. Sotiminen vaatii edelleen voimaa sotilaalta. Poliittisesti katsottuna vasemmisto ja vihreät ajavat vapaaehtoisuuteen perustuvaa mallia, tämä pyrkimys on väline heikentää puolustusvoimia.
Sotiminen on likaista ja epämiellyttävää, se tehdään pakolla tai rahalla. Maan puolustaminen kuuluu kaikille.

Aikoinaan asevelvollisena, eikä erityisen innostuneena sellaisena, kokemus oli, että on oikein hyvä asia, että armeijassa on kaikenlaisia ihmisiä. Jos se olisi vain innostuneiden sotahullujen juttu, asiat menisivät demokratiassa huonoon suuntaan.

Asevelvollisuuden muokkaaminen hieman nykyistä lyhyemmäksi – noin lukukauden pituiseksi ja paremmin opintoihin niveltyväksi – olisi hyvä suunta. Siitä eteenpäin motivaatio ja vapaaehtoisuus vievät maanpuolustusta eteenpäin. Silloin se palvelisi isompaa osaa ikäluokkaa.

Siviilipalvelus on vähän hunningolle jäänyt asiallinen vaihtoehto. Yhteiskunta kun tarvitsee muitakin kuin niitä, jotka juoksevat panssarivaunun vieressä.

Näitä luetaan juuri nyt