{"id":538,"date":"2014-07-31T19:28:20","date_gmt":"2014-07-31T16:28:20","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/mediasekaantuja\/?p=538"},"modified":"2014-07-31T19:28:20","modified_gmt":"2014-07-31T16:28:20","slug":"totuus-ukrainasta-tuolla-jossain","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/mediasekaantuja\/totuus-ukrainasta-tuolla-jossain\/","title":{"rendered":"Totuus Ukrainasta on tuolla jossain"},"content":{"rendered":"\n

En usko r\u00e4ike\u00e4sti Ukrainan todellisuutta v\u00e4\u00e4ristelev\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n valtiolliseen mediaan. Kovin paljon parempi ei ole luottamukseni my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaiseen mediaan, joka on etenkin matkustajakone MH17:n tuhoutumisen selvitt\u00e4misess\u00e4 pitk\u00e4lti amerikkalaisten tiedustelutietojen varassa. Jos on p\u00e4\u00e4ssyt unohtumaan, millaista propagandaa Yhdysvaltojen tiedustelul\u00e4hteet ovat aiemmin suoltaneet, muistelkaa hetki vaikkapa Irakin joukkotuhoaseita tai sotilas Jessica Lynchin<\/strong> vapautusoperaatiota<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tv-kanava Russia Todaysta<\/em> MH17:n maahansy\u00f6ksyn j\u00e4lkeen irtisanoutunut kirjeenvaihtaja Sara Firth<\/strong> perusteli<\/a> l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ettei en\u00e4\u00e4 halunnut v\u00e4\u00e4ristell\u00e4 totuutta. Firthin mukaan RT<\/em>:n toimittajat kertovat valheita ja keksiv\u00e4t faktoja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Silminn\u00e4kij\u00e4havainnot valikoitiin ihmisilt\u00e4, jotka avoimesti syyttiv\u00e4t Ukrainan hallitusta matkustajakoneen pudottamisesta. Asialle laitettiin nuoria, tottelevaisia reporttereita. ”Kun alat kysell\u00e4 pahoja kysymyksi\u00e4, jotka eiv\u00e4t sovi tarinaan, joudut vaikeuksiin”, Firth kertoi brittil\u00e4isen Channel 4:n videohaastattelussa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsimaiset tiedotusv\u00e4lineet ovat uutisoineet mielell\u00e4\u00e4n Firthin valehtelusyyt\u00f6ksist\u00e4, mutta v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle tai kokonaan editointip\u00f6yd\u00e4lle niilt\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt seikka, josta Firth kirjoitti Twitteriss\u00e4<\/a>: ”Olen edelleen vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 vastaaminen l\u00e4nsimaisen median luomiin v\u00e4\u00e4ristymiin on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. Mutta sen pit\u00e4\u00e4 olla rehellist\u00e4 ja tarkkaa”.<\/p>\n\n\n\n

Kun keneenk\u00e4\u00e4n ei voi luottaa, mist\u00e4 l\u00f6ytyisi puolueeton tai ainakin neutraaliuteen pyrkiv\u00e4 analyysi Ukrainan kriisist\u00e4, siihen liittyv\u00e4st\u00e4 mediapropagandasta ja Ven\u00e4j\u00e4n vaikuttimista selkkauksessa?<\/p>\n\n\n\n

Sellainen l\u00f6ytyy ortodoksisesta verkkojulkaisusta<\/a> nimelt\u00e4 Simeon ja Hanna<\/em>, ja sen on kirjoittanut eduskunnan suuren valiokunnan sihteerin\u00e4 toimiva Peter Saramo<\/strong>. Kirjoituksen otsikkona on ”Mit\u00e4 uskoa, kun kaikki valehtelevat? Ukrainan kriisi ja maailman ymm\u00e4rt\u00e4minen”.<\/p>\n\n\n\n

Saatan aistia ep\u00e4uskonne, mutta enp\u00e4 ole viel\u00e4 n\u00e4hnyt laatulehtien palstoilla t\u00e4t\u00e4 selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja tasapuolisemmin asioihin pureutuvaa analyysia. Kaikista asioista en ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Saramon kanssa samaa mielt\u00e4, mutta tapa, jolla h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 analyysinsa, on minusta uskottavampi<\/em> kuin esimerkiksi joistain ven\u00e4l\u00e4is- ja amerikkalaislehdist\u00e4 lukemani yksipuoliset totuudet. Teksti on kirjoitettu ennen MH17:n tuhoa, mutta kirjoittajan havainnot tuntuvat olevan edelleen p\u00e4tevi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

(Googlauksen perusteella Peter Saramon nimi l\u00f6ytyy<\/a> my\u00f6s Suomi-Ven\u00e4j\u00e4-seuran Ruoholahden-osaston johtokunnasta vuonna 2013.  T\u00e4ll\u00e4 voi olla merkityst\u00e4 h\u00e4nen omien vaikuttimiensa arvioinnissa tai sitten ei. Hyv\u00e4 analyysi joka tapauksessa.)<\/p>\n\n\n\n

Nostan Saramon pitk\u00e4st\u00e4 tekstist\u00e4 muutaman mediakriittisen huomion, joilla lukija saa sotapropagandasta paremman otteen.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkeen uutistietoon pit\u00e4\u00e4 suhtautua skeptisesti, Saramo muistuttaa. ”On hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n muutamia perusseikkoja, joita toimittajat ennen vanhaan selvittiv\u00e4t itse: Perustuuko tieto toimittajan varmistamaan havaintoon, vai tuleeko tieto joltakin osapuolelta? Mik\u00e4 osa tiedosta on havaintoa, ja mink\u00e4 osan t\u00e4ytyy olla p\u00e4\u00e4ttely\u00e4? ’Pommi iski kyl\u00e4\u00e4n’ on yleens\u00e4 havainto. ’Sen ampuivat xxx\u2026’ voi olla joko havainto, p\u00e4\u00e4ttely tai oletus. ’Se ammuttiin kostoksi\u2026’ on melko todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4ttely\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n

Saramo huomauttaa my\u00f6s median sanavalintojen olevan kannanottoja: ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, puhutaanko vallankumouksesta vai vallankaappauksesta. Arvolatautuneilla sanavalinnoilla lukija pakotetaan jompaankumpaan kahdesta vastakkaisesta leirist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saramon mukaan Ukrainassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n korostuneesti kaksi uutisointia v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4\u00e4, hyvin yleist\u00e4 harhaa: Toinen on se, ett\u00e4 yhdest\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4 tullut uutinen kulkeutuu kahta tai useampaa reitti\u00e4, jotka vahvistavat toisiaan. ”Reuters saa uutisen omalta l\u00e4hteelt\u00e4\u00e4n ja saa sille vahvistuksen AP:lta ja AFP:lta \u2013 eik\u00e4 kukaan huomaa, ett\u00e4 kaikki kolme uutistoimistoa ovat saman l\u00e4hteen varassa”, Saramo kirjoittaa. N\u00e4in mahdolliset virheet moninkertaistuvat.<\/p>\n\n\n\n

Toinen harha on Saramon mukaan selitysharha: ihminen lis\u00e4\u00e4 helposti faktojen jatkoksi omaan maailmankuvaansa perustuvia p\u00e4\u00e4ttelyit\u00e4 syy-yhteyksist\u00e4. \u201d’Ven\u00e4j\u00e4 painostaa Ukrainaa’ on usein fakta. Jos lis\u00e4\u00e4mme lauseeseen j\u00e4rkeen k\u00e4yv\u00e4lt\u00e4 tuntuvan selityksen ’koska Ven\u00e4j\u00e4 haluaa laajentua’ tai ’koska Putin kosii kansansuosiota’, me emme en\u00e4\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 tietoa vaan oman arviomme. K\u00e4si syd\u00e4melle, kuka oikeasti tuntee Ven\u00e4j\u00e4n tai Vladimir Putinin<\/strong> ajatukset? Sit\u00e4 emme tied\u00e4, koska sellaiset henkil\u00f6t eiv\u00e4t puhu julkisuudessa.”<\/p>\n\n\n\n

Sitten on my\u00f6s asiantuntijuusongelma, joka korostuu Ukrainan kriisiss\u00e4. Oppiarvon, virka-aseman tai tunnetun nimen turvin on helppo esiinty\u00e4 mediassa asiantuntijana ilman, ett\u00e4 kukaan kyseenalaistaa p\u00e4tevyytt\u00e4. ”Aika harvoin joku ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kysy\u00e4 ulkoministeri Erkki Tuomiojan<\/strong> tavoin, onko n\u00e4ill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4 jokin oma agenda, ja voiko heid\u00e4n viestins\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n perustua tietoon, vai onko kysymyksess\u00e4 mielipide?”<\/p>\n\n\n\n

Saramo toteaa Ven\u00e4j\u00e4n median valehtelevan poskettomasti. ”Onneksi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, kuten l\u00e4nness\u00e4kin, yh\u00e4 sinnittelee pieni\u00e4, valtavirran ulkopuolisia lehti\u00e4, jotka tekev\u00e4t sankarity\u00f6t\u00e4 tiedonv\u00e4lityksen monipuolisuuden hyv\u00e4ksi”.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ihin tiedotusv\u00e4lineisiin h\u00e4n laskee ruotsalaisen Aftonbladetin<\/em>, brittil\u00e4isen Guardianin<\/em> ja amerikkalaisen Nationin<\/em>, jotka ovat onnistuneet tuottamaan oman toimittajan havaintoihin perustuvia uutisia. Saramo sanoo my\u00f6s BBC:n ja Reutersin yksitt\u00e4isten raporttien antavan monipuolisemman kuvan kuin niiden p\u00e4\u00e4uutissivut. ”Jos lukee ven\u00e4j\u00e4\u00e4, Googlen kautta l\u00f6ytyy runsaasti riippumattomia ven\u00e4j\u00e4n- ja ukrainankielisi\u00e4 uutissivuja. N\u00e4iden luotettavuus vaihtelee, mutta osa vaikuttaa uskottavilta”, Saramo kirjoittaa.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00e4n viel\u00e4 kysy\u00e4 suosituksia Ilta-Sanomien<\/em> Arja Paanaselta<\/strong>, jolla on pitk\u00e4 ja palkittu kokemus Ven\u00e4j\u00e4n-raportoinnista. Paanasen mukaan erityisesti n\u00e4it\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 uutissivustoja kannattaa seurata:<\/p>\n\n\n\n