Onko oikein, ett\u00e4 tiedottava taho m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tiedotteessa kerrotun asian julkaisuajankohdan? Voiko toimitukseen luottaa julkaisuaikataulun pit\u00e4misess\u00e4? Milloin toimittaja voi rikkoa embargoa? Mit\u00e4 seuraa, jos toimitus ei noudata embargoa?<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tiedottajat ja toimittajat miettiv\u00e4t entist\u00e4 useammin, sill\u00e4 embargon k\u00e4ytt\u00f6tapa on pikkuhiljaa luisunut median ty\u00f6n helpottamisesta julkisuudenhallinnan mestaroinniksi. Embargolla on perinteisesti tarkoitettu kirjoittamatonta herrasmiessopimusta tiedottajien ja toimittajien v\u00e4lill\u00e4. Toimitukset saavat aikaa perehty\u00e4 ja taustoittaa tiedotteen uutisaihetta, ennen kuin se tulee tiedotteessa mainittuna ajankohtana julkaisuvapaaksi. Yleens\u00e4 tiedotusv\u00e4lineet noudattavat embargoa, mutta poikkeuksiakin tapahtuu.<\/p>\n\n\n\n
Kuuluisia toimituksellisia embargoja ovat maailmalla olleet muun muassa Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin<\/strong> Irakin-vierailusta uutisoiminen turvallisuussyist\u00e4 vasta visiitin j\u00e4lkeen vuonna 2003 ja Ison-Britannian prinssi Harryn<\/strong> asepalveluksesta vaikeneminen h\u00e4nen Afganistanissa oloaikanaan 2007-2008. Prinssi\u00e4 koskeneesta embargosta luovuttiin, kun australialainen aikakauslehti rikkoi sit\u00e4. Suomalaiset tiedotusv\u00e4lineet eiv\u00e4t kertoneet Jemeniss\u00e4 siepattujen Atte<\/strong> ja Leila Kalevan<\/strong> nimist\u00e4 ja taustoista, koska ulkoministeri\u00f6 ja siepattujen omaiset olivat toivoneet n\u00e4in. Ilta-Sanomien<\/em> vastaava p\u00e4\u00e4toimittaja perusteli vaikenemista<\/a> siepattujen turvallisuudella.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaiset turvaembargot ovat viel\u00e4 jotenkin perusteltavissa, mutta tiedon panttaaminen kaupallisista ja kulttuurisista hy\u00f6dykkeist\u00e4 saa usein absurdeja piirteit\u00e4. Ongelma on krooninen muun muassa kirjabisneksess\u00e4. Kirjakustantamo Teoksen omistaja Niklas Herlin<\/strong> kiteytti kirjaembargojen ongelman<\/a> hyvin jo kuusi vuotta sitten. Joskus uutuuskirjan embargoa rikotaan ep\u00e4huomiossa<\/a>, joskus taas tarkoituksella<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Havahduin viimeksi rikkoutuvan embargon helin\u00e4\u00e4n, kun olin seuraamassa Suomen Kuvalehden<\/em> journalistipalkinnon jakoa Otavamediassa viime marraskuussa. Palkinto my\u00f6nnettiin iltap\u00e4iv\u00e4tilaisuudessa Hufvudstadsbladetin<\/em> ja Svenska Dagbladetin<\/em> Moskovan-kirjeenvaihtajalle Anna-Lena Laur\u00e9nille<\/strong>. Tiedotteen embargo oli kello 16.30, mutta Yleisradio julkaisi uutisen jo aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 (ks. uutisen loppumaininta<\/a>) ennen kuin palkintoa oli jaettu. Sorry kaikki, se oli vahinko!<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa embargon vaihtoehtona olisi se, ett\u00e4 palkitun nimi ja tuomariston perustelut l\u00e4htisiv\u00e4t tiedoksi toimituksille vasta sitten, kun palkinnonsaaja julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa. S\u00e4hk\u00f6iset mediat kiirehtisiv\u00e4t kertomaan palkinnonsaajan nimen heti, syv\u00e4llisemm\u00e4t taustoittavat jutut ja voittajan haastattelut ilmestyisiv\u00e4t vasta seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lehdiss\u00e4. Painettuihin viikkolehtiin juttu enn\u00e4tt\u00e4isi vasta seuraavalla viikolla, jolloin se saattaisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 vanhana uutisena julkaisematta kokonaan.<\/p>\n\n\n\n Monella aikakauslehdell\u00e4 on kuitenkin nykyisin verkkouutispalvelu, jonka ansiosta ne ovat uutisoinnissa ainakin periaatteessa samalla viivalla sanomalehtien, television ja radion kanssa. Onlinessa vanhan maailman deadlinet ja embargot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 toimi. Tieto pyrkii ulos heti.<\/p>\n\n\n\n Yleisradion internetpalvelujen palvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Kari Haakana<\/strong> piti blogissaan<\/a> koko embargok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 outona ja vanhentuneena. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n embargoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyisin maksimaalisen huomion j\u00e4rjestelyv\u00e4lineen\u00e4. Haakanan kritiikki kohdistui erityisesti viihdeteollisuuden asettamiin julkaisurajoituksiin elokuvakriitikoille, jotka eiv\u00e4t saa julkaista ennakkon\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 n\u00e4kemist\u00e4\u00e4n elokuvista arvosteluita tai kertoa elokuvasta sosiaalisessa mediassa ennen ensi-iltaa Suomessa. Tilanne on eriskummallinen, sill\u00e4 somessa voi k\u00e4yd\u00e4 jo kova kuhina uudesta elokuvasta, jonka ensi-ilta on ollut Yhdysvalloissa Suomea aiemmin. Embargon rikkominen tiet\u00e4isi elokuvakriitikolle studion tai elokuvalevitt\u00e4j\u00e4n mustalle listalle joutumista. Freelancer-kriitikolle se tarkoittaisi alan vaihtoa.<\/p>\n\n\n\n Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen<\/strong> linkitti taannoin Twitteriin kuvan sopimuksesta<\/a>, jonka toimittaja joutuu allekirjoittamaan p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen haastattelemaan amerikkalaisia elokuvat\u00e4hti\u00e4. Sopimuksen mukaan ”rahallinen korvaus ei riit\u00e4”, jos kertoo mielipiteens\u00e4 elokuvasta liian aikaisin. ”Journalisti” onkin laitettu ihan aiheellisesti lainausmerkkeihin sopimuksen ensimm\u00e4isell\u00e4 rivill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s Suomessa televisio-ohjelmista kirjoittavat toimittajat sitoutuvat julkaisua rajoittaviin sopimuksiin. Esimerkiksi MTV3:lla on internetiss\u00e4 toimiva s\u00e4hk\u00f6inen lehdist\u00f6palvelu MTV Pressi<\/em>, jonka kautta toimittajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t katsomaan ohjelmia ennen niiden ensiesityst\u00e4 MTV3:ssa.<\/p>\n\n\n\n Palvelun ehdot<\/a> ovat tiukat: Embargoa on aina noudatettava. Esikatselumateriaalista ennakkoon teht\u00e4vien juttujen sis\u00e4lt\u00f6 ei saa paljastaa ohjelman sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 yksityiskohtaisesti tai merkitt\u00e4vien k\u00e4\u00e4nteiden ja tapahtumien osalta. Esikatselumateriaalista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa ottaa suoria repliikkilainauksia tai kuvakaappauksia ilman oikeudenhaltijan lupaa, eik\u00e4 niit\u00e4 saa julkaista miss\u00e4\u00e4n muodossa. ”Sivuston k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 sitoutuu EHDOTTOMASTI alla oleviin ehtoihin ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin henkil\u00f6kohtaisesti. Mik\u00e4li palvelun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 rikkoo ehtoja ja k\u00e4ytt\u00f6rajoituksia, joutuu h\u00e4n siit\u00e4 henkil\u00f6kohtaiseen vastuuseen ja h\u00e4nelt\u00e4 ev\u00e4t\u00e4\u00e4n sivuston k\u00e4ytt\u00f6oikeudet”.<\/p>\n\n\n\n Toisin kuin tiedote-embargossa, joka perustuu pelkk\u00e4\u00e4n oletukseen toimituksen yhteisty\u00f6halusta, t\u00e4ss\u00e4 on kyse kahdenkeskisest\u00e4 kirjallisesta sopimuksesta, jota toimittaja sitoutuu noudattamaan, kun h\u00e4n painaa Hyv\u00e4ksyn-painiketta. Sopimusrikkomuksen sanktiot j\u00e4\u00e4v\u00e4t ep\u00e4selv\u00e4ksi, mutta ainakin sivuston k\u00e4ytt\u00f6oikeudet voi menett\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sopimus on sopimus, ja sit\u00e4 on noudatettava. Hyv\u00e4 kysymys kuitenkin on, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 toimitusten menn\u00e4 viihdeteollisuuden leikkeihin mukaan ja miss\u00e4 menee se hiuksenhieno raja, ett\u00e4 journalistista tuleekin elokuva- tai tv-tuotantoyhti\u00f6n ehdoilla toimiva PR-henkil\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Amerikkalainen it-alan verkkosivusto Tech Crunch<\/em> julisti<\/a> jo vuonna 2008 rikkovansa vastedes kaikkia mahdollisia embargoja, koska tiedotteita suoltavien PR-firmojen toiminta oli l\u00e4htenyt lapasesta. Samanlaista embargojen lopunajan henke\u00e4 on ollut ilmassa muuallakin.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 sanovat embargoista ns. viralliset tahot?<\/p>\n\n\n\n STT-Lehtikuvan sis\u00e4isen tyylikirjan melko kohtelias embargo-ohje<\/a> neuvoo noudattamaan embargoa mutta rikkomaan sit\u00e4 tarvittaessa: ”Noudata tiedon antajan toivomaa embargoa, jos se on perusteltu. Jos embargolla annettu tieto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n uutisen, ota yhteytt\u00e4 embargon asettajaan ja kysy perusteluja sek\u00e4 lupaa embargon rikkomiseen. Jollet pid\u00e4 embargoa perusteltuna, voit rikkoa sen toimituksen johdon luvalla. Toimi samoin my\u00f6s, jos jokin muu media rikkoo embargon tai tieto tulee muuten julki esimerkiksi internetiss\u00e4. My\u00f6s STT luopuu silloin embargosta”.<\/p>\n\n\n\n Lehdist\u00f6n etiikkaa valvova Julkisen sanan neuvosto sai vastik\u00e4\u00e4n kantelun embargon rikkomisesta. Yleisradio oli julkaissut uutisen lasten internetink\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/a> pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 etuajassa. Kantelija kysyi, onko JSN:lla linjausta siit\u00e4, kuinka on toimittava, jos julkaisee verkossa tiedotteen ennen embargoa. ”Voivatko tutkijat ja yritykset luottaa siihen, ett\u00e4 toimituksille voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tiedotteet etuk\u00e4teen? Onko hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vesitt\u00e4\u00e4 varsinaiset tiedotustilaisuudet julkaisemalla juttu jo pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen, kunhan lis\u00e4\u00e4 loppuun pienet pahoittelut?”<\/p>\n\n\n\n Neuvosto on yhden ainoan kerran joskus muinoin k\u00e4sitellyt embargon rikkomista. Silloin JSN antoi vapauttavan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen<\/a> sanomalehti Keskisuomalaiselle<\/em>, joka oli julkaissut Aseistakielt\u00e4ytyj\u00e4liiton tiedotteen pohjalta tehdyn uutisen etuajassa. Neuvoston mukaan embargon noudattaminen on vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, josta voidaan kuitenkin tarvittaessa poiketa.<\/p>\n\n\n\n