{"id":2960,"date":"2020-06-18T18:14:17","date_gmt":"2020-06-18T15:14:17","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/mediasekaantuja\/?p=2960"},"modified":"2020-06-18T22:39:16","modified_gmt":"2020-06-18T19:39:16","slug":"kohupamfletti-on-raskasta-luettavaa-vilisee-virheita-asiantuntemattomia-vaitteita-ja-kommunisteja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/mediasekaantuja\/kohupamfletti-on-raskasta-luettavaa-vilisee-virheita-asiantuntemattomia-vaitteita-ja-kommunisteja\/","title":{"rendered":"Kohupamfletti on raskasta luettavaa – vilisee virheit\u00e4, asiantuntemattomia v\u00e4itteit\u00e4 ja kommunisteja"},"content":{"rendered":"\n

Perussuomalaisten<\/span> ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi filosofian ja valtiotieteiden tohtorin Jukka Hankam\u00e4en<\/strong> teoksen Totuus kiihottaa – filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisist\u00e4<\/em> maanantaina 8. kes\u00e4kuuta. Teksti\u00e4 markkinoitiin mediatutkimuksena, mutta siin\u00e4 oli naisvihamielisi\u00e4 kannanottoja, jotka olivat liikaa my\u00f6s perussuomalaisille.<\/p>\n\n\n\n

”Silkkaa kuraa”, kommentoi<\/a> Hankam\u00e4en naisn\u00e4kemyksi\u00e4 perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

”Ensisilm\u00e4yksell\u00e4 harkintakyky ja julkaisun laadunvalvonta eiv\u00e4t ole ehk\u00e4 toimineet sill\u00e4 tavalla kuin niiden olisi pit\u00e4nyt toimia”, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho<\/strong> kommentoi Ylelle<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Ajatuspajan toiminnanjohtaja Marko Hamilo<\/strong> puolusti julkaisemaansa teksti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

”Asiasis\u00e4lt\u00f6 oli hyvin suuressa osassa kirjaa aivan t\u00e4ytt\u00e4 timanttia”, Hamilo sanoi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Suomen Perusta veti julkaisun pois verkosta opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n arvioinnin ajaksi 10. kes\u00e4kuuta.<\/p>\n\n\n\n

Koska kirjan<\/span> naisia koskeva osuus on jo saanut t\u00e4ystyrm\u00e4yksen, en puutu siihen en\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Sen sijaan k\u00e4vin l\u00e4pi julkaisijan kehuman muun ”timanttisen asiasis\u00e4ll\u00f6n” ja mediakritiikin. Poistettu teksti<\/a> l\u00f6ytyy yh\u00e4 internetin Wayback Machinella.<\/p>\n\n\n\n

Mediakritiikki\u00e4 onkin kirjassa kannesta kanteen 420 sivun edest\u00e4. Erityisen paljon sit\u00e4 saavat osakseen Helsingin Sanomat<\/em> ja Yle, kuten arvata saattaa. M\u00e4\u00e4r\u00e4 ei valitettavasti korvaa laatua.<\/p>\n\n\n\n

Hankam\u00e4en sakeaa paatosta on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi. Todellisesta mediatutkimuksesta ei ole mill\u00e4\u00e4n muotoa kysymys vaan mielipiteellisest\u00e4 ja kantaa ottavasta pamfletista, joka on noloimmissa kohdissa ennemminkin pefletti. Teksti vilisee asiantuntemattomuutta, laiskaa tiedonhankintaa ja suoranaisia virheit\u00e4, joista annan kohta muutaman esimerkin.<\/p>\n\n\n\n

Mediatutkimuksesta puhuminen on siin\u00e4kin mieless\u00e4 virheellist\u00e4, ettei kirjoittaja ole korkeista oppiarvoistaan huolimatta mediatutkija eik\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 l\u00e4hdeviitteist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen tuntevan alan tutkimusta lainkaan. Kirjoittaja py\u00f6rittelee sujuvasti Sokratesta<\/strong> ja Habermasia<\/strong>, mutta ei  tunnu olevan tietoinen tai piittaavan siit\u00e4, mit\u00e4 on tapahtunut median ja viestinn\u00e4n tutkimuksessa t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella.<\/p>\n\n\n\n

En ole<\/span> yhteiskuntatieteilij\u00e4n\u00e4 paras arvioimaan, salliiko filosofian tieteenala l\u00f6per\u00f6mm\u00e4t tutkimusmenetelm\u00e4t kuin yhteiskuntatieteellinen tutkimus.<\/p>\n\n\n\n

Hankam\u00e4ki sanoo tarkastelunsa perustuvan kentt\u00e4ty\u00f6h\u00f6n ja osallistuvaan havainnointiin valtamedian, sosiaalisen median ja tieteen maailmassa. H\u00e4nen l\u00e4ht\u00f6kohtinaan ovat omat havainnot ja kokemukset, joita h\u00e4n sanoo j\u00e4senneelleens\u00e4 tieteelliseksi tiedoksi.<\/p>\n\n\n\n

”Informaation keruu on ollut systemaattista ja tapahtunut mediaan sek\u00e4 tieteeseen kohdistuvan monivuotisen dokumentoinnin ja kommentoinnin kautta”, Hankam\u00e4ki kirjoittaa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on koko teoksen suurin ongelma, jos sit\u00e4 pit\u00e4isi k\u00e4sitell\u00e4 mediatutkimuksena.<\/p>\n\n\n\n

Ei t\u00e4m\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n tieteellinen tutkimusmenetelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Omakohtainen osallistuva havainnointi voi olla osa tutkimusmenetelmien ty\u00f6kalupakkia, mutta omia kokemuksiaankin pit\u00e4isi kyet\u00e4 reflektoimaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, itsekriittisesti ja johonkin laajempaan viitekehykseen asetellen.<\/p>\n\n\n\n

Hankam\u00e4ki ei tee t\u00e4llaista kriittist\u00e4 itsearviointia lainkaan.<\/p>\n\n\n\n

Joten t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in en puhu kirjasta tutkimuksena vaan pamflettina.<\/p>\n\n\n\n

Hankam\u00e4en Pamfletti <\/span>on sivum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n reippaasti ylimitoitettu. H\u00e4n toistelee siin\u00e4 perussuomalaisten pelikirjan vanhoja viholliskuvia: monikulttuurisuus, islamisaatio, EU, \u00e4\u00e4rivasemmistolaisuus, feministit ja vihervasemmistolainen media.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkialla vaanii kommunismin m\u00f6rk\u00f6, jota vastaan Hankam\u00e4ki huitoo varmuudeksi joka suuntaan. Toimittajat, tutkijat ja asiantuntijat ovat vihervasemmistolaisia, samoin tiedekirjoja kustantava Vastapaino. Wikipediastakin h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vihervasemmiston ideologista holhousta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin taas on ”rajattoman Euroopan ja federalismin k\u00e4sikassara”.<\/p>\n\n\n\n

Sana vihervasemmisto esiintyy pamfletissa 233 kertaa, feminismi ja feministit 251 kertaa ja kommunismi 80 kertaa.<\/p>\n\n\n\n

Lukija ei yll\u00e4ty kertaakaan, vaan ennemminkin turruttava toisto saa katseen lasittumaan. T\u00e4m\u00e4 on jo kuultu tuhansia kertoja aiemminkin. Olisi ollut virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 lukea v\u00e4lill\u00e4 hieman omaper\u00e4isemp\u00e4\u00e4 ajattelua perussuomalaisten leirist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajan heikko<\/span> tiet\u00e4mys median toiminnasta paistaa l\u00e4pi monesta kohdasta. H\u00e4n esimerkiksi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 median murroksen olennaiseksi tekij\u00e4ksi ”toimituspoliittiset syyt” eli ”valtamedian harjoittaman agendajournalismin”. Hankam\u00e4en mukaan ”perinnemedian” lukijam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat siksi leikkautuneet.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsimaisen median murroksen taustavaikuttimet liittyv\u00e4t kuitenkin ensisijaisesti digitalisoitumiseen ja median kuluttajien tottumusten muutokseen. Pettymyksell\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6ihin voi olla jonkin verran vaikutusta printtilevikkeihin, mutta suuri muutos tapahtuu sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 huolimatta. P\u00e4invastoin kuin Hankam\u00e4ki v\u00e4itt\u00e4\u00e4, median yleis\u00f6t ja tavoittavuus ovat digitaalisen median aikana entisest\u00e4\u00e4n kasvaneet.<\/p>\n\n\n\n

Hankam\u00e4en v\u00e4itteen mukaan vaihtoehtomedia v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valtamedian lukijoita ja maksavia tilaajia ja siten kaventaa ammattitoimittajien ja heid\u00e4n ty\u00f6nantajiensa leip\u00e4\u00e4. Jos Hankam\u00e4ki olisi perehtynyt ajankohtaiseen mediatutkimukseen, h\u00e4n tiet\u00e4isi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 yleis\u00f6t eiv\u00e4t ole yksinomaan vaihtoehtomedioiden varassa vaan kuluttavat samoja medioita kuin kaikki muutkin<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Paitsi ett\u00e4<\/span> Hankam\u00e4ki v\u00e4h\u00e4ttelee MV-julkaisun tekemi\u00e4 rikoksia h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s virheellinen k\u00e4sitys tekij\u00e4noikeuslaista. H\u00e4n rinnastaa median sitaattioikeuden (uutista voidaan referoida toisessa v\u00e4lineess\u00e4) siihen, ett\u00e4 MV kopioi surutta toisten ty\u00f6t\u00e4 sellaisenaan omalle sivustolleen. N\u00e4m\u00e4 ovat kuitenkin eri asioita, ja j\u00e4lkimm\u00e4inen on laissa kielletty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hankam\u00e4en mielest\u00e4 tekij\u00e4noikeuksien haltija on uutisen l\u00e4hde tai kohde, eik\u00e4 media voi omistaa esimerkiksi politiikkaa tai urheilutapahtumia, joita se ei itse tee vaan ainoastaan kertoo niist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos n\u00e4in olisi, min\u00e4kin voisin ottaa kopioita Hankam\u00e4en pamfletista ja myyd\u00e4 sit\u00e4 turuilla ja toreilla, eik\u00e4 h\u00e4n hy\u00f6tyisi tekij\u00e4n\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Sen sijaan tyydyn vain siteeraamaan lyhyit\u00e4 otteita h\u00e4nen teoksestaan sit\u00e4 arvioidessani.<\/p>\n\n\n\n

Hy\u00f6kk\u00e4illess\u00e4\u00e4n<\/span> mediatoimijoita vastaan Hankam\u00e4ki sortuu virheisiin. H\u00e4n esimerkiksi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Julkisen sanan neuvoston maksaneen toimittaja Johanna Vehkoolle<\/strong> tuomitut vahingonkorvaukset (Hankam\u00e4ki sotkee JSN:n ja Journalistiliiton, eik\u00e4 Vehkoota tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia vaan sakot ja vastapuolen oikeuskulut). Viestint\u00e4tutkijoita arvostellessaan Hankam\u00e4ki viittaa Ylen ohjelmissa esiintyneisiin Anu Koivuseen<\/strong>, Kaarina Hazardiin<\/strong> ja Maria Petterssoniin<\/strong>. N\u00e4ist\u00e4 vain Koivunen on tutkija.<\/p>\n\n\n\n

Julkisen sanan neuvostosta kirjoittaja tuntuu olevan t\u00e4ysin pihalla muutenkin. H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4 varmana tietonaan, ett\u00e4 JSN:n viime vuosien kantelupiikki olisi ollut seurausta pakolaistulvasta ja ”siihen liittyv\u00e4st\u00e4 tendenssijournalismista”.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ytt\u00e4 h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Noina vuosina lis\u00e4\u00e4ntyneet kantelut eiv\u00e4t liittyneet perussuomalaisiin tai maahanmuuttoon vaan ennen kaikkea JSN:n profiilin ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4misen tuomaan julkisuuteen, yleis\u00f6\u00e4 poikkeuksellisen paljon kiinnostaneisiin ratkaisuihin (esim. p\u00e4\u00e4ministeri Matti Vanhasen<\/strong> lautakasa) sek\u00e4 sellaiseen mullistavaan keksint\u00f6\u00f6n kuin s\u00e4hk\u00f6inen kantelulomake internetiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tied\u00e4n t\u00e4m\u00e4n, koska istuin itse JSN:ssa vuosina 2014-2017, ja asian vahvistaa my\u00f6s tuolloinen neuvoston p\u00e4\u00e4sihteeri Ilkka V\u00e4nttinen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Hankam\u00e4ki my\u00f6s<\/span> v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki JSN:n j\u00e4senet ovat olleet ”vihervasemmistolaisen tai EU-my\u00f6nteisen agendan aisankannattajia”. H\u00e4nen mukaansa perussuomalaisia henkil\u00f6it\u00e4 tai EU- ja maahanmuuttokriittisten \u00e4\u00e4nten edustajia ei ole JSN:n tuoleilla koskaan istunut.<\/p>\n\n\n\n

En ole kaikkien nykyisten ja entisten j\u00e4senten taustoja tarkistanut, mutta voin kertoa, ett\u00e4 t\u00e4rkein ismi<\/em> JSN:n p\u00e4\u00e4t\u00f6skokouksissa on journalismi<\/em>. Kun tulkitaan Journalistin ohjeiden noudattamista tai noudattamatta j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4, siin\u00e4 ei ole politiikalla mit\u00e4\u00e4n roolia. Kriittiset j\u00e4senet my\u00f6s torppaisivat puoluepolitikoinnin alkuunsa. Minun aikanani JSN:ssa oli muuten yleis\u00f6n edustajana Lauri Karppi<\/strong>, joka oli ja on perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Vaasassa.<\/p>\n\n\n\n

Jostain syyst\u00e4 Hankam\u00e4ki listaa pamfletissaan JSN:n j\u00e4senet vuodelta 2018. Vinkiksi, ett\u00e4 ajantasaiset vuoden 2o20 j\u00e4senet l\u00f6ytyv\u00e4t neuvoston verkkosivuilta<\/a>. Toisin kuin Hankam\u00e4ki kirjassaan kertoo, neuvoston puheenjohtajakaan ei ole en\u00e4\u00e4 Elina Grundstr\u00f6m<\/strong>, vaan puheenjohtajana vuoden 2020 alussa aloittaneen Eero Hyv\u00f6sen<\/strong> valinnasta kerrottiin julkisuuteen jo syyskuussa 2019. N\u00e4m\u00e4 olisi ehtinyt ja pit\u00e4nyt p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 tekstiin.<\/p>\n\n\n\n

Samanlaista tiedonhankinnan laiskuutta osoittaa se, ett\u00e4 kun Hankam\u00e4ki puhuu toimittajien hyv\u00e4palkkaisuudesta, h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkein\u00e4 HS:n Anna-Stina Nyk\u00e4sen<\/strong>, Yless\u00e4 aiemmin ty\u00f6skennelleen Sanna Ukkolan<\/strong> ja Kaarina Hazardin (joka ei edes ole toimittaja) verotietoja vuodelta 2012. Tuoreempia tietoja olisi saanut verottajalta, mutta mit\u00e4 ihmett\u00e4 n\u00e4iden kolmen henkil\u00f6n vuosiansiot kertovat toimittajien palkkatasosta?<\/p>\n\n\n\n

Filosofi ja sosiaalipsykologi<\/span> Hankam\u00e4ki on omalla mukavuusalueellaan kirjoittaessaan Sokrateesta ja Habermasista, mutta median toimintaa arvioidessaan h\u00e4n on mutuileva maallikko. Eik\u00e4 siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, kyll\u00e4 maallikkokin voi esitt\u00e4\u00e4 mediakritiikki\u00e4, mutta voimakas asenteellisuus ja v\u00e4\u00e4r\u00e4t tiedot sy\u00f6v\u00e4t uskottavuuden.<\/p>\n\n\n\n

Hankam\u00e4en kokemusasiantuntijuus vaikuttaa kumpuavan muun muassa h\u00e4nen omasta ”sensuroiduksi” tulemisen kokemuksestaan ainakin Uuden Suomen<\/em> blogialustalla ja Wikipediassa. Katkeralta vaikutelmalta ei voi v\u00e4ltty\u00e4, eik\u00e4 katkeruus ole valttia edes pamfletissa.<\/p>\n\n\n\n

Uskottavuutta sy\u00f6v\u00e4t my\u00f6s t\u00e4m\u00e4nkaltaiset letkautukset, joilla kirjoittaja ilmeisesti tavoittelee ilmaisuunsa soinimaista kepeytt\u00e4 mutta tyylikeinoina ne eiv\u00e4t toimi pamfletissa, tutkimuksesta puhumattakaan: ”Se [HS] on kolmikymppisten risupartaisten wannabe-teinien maailmanparannusaviisi, jonka kyn\u00e4ilij\u00f6ilt\u00e4 maa on kadonnut alta<\/em>” ja ”Asiallinen nykyviestint\u00e4 ei kelpaa muille kuin kauramaitoa ja maksalaatikkoa huopatossuissaan mussuttaville retardeille, ja luotettavuudeltaan se on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin el\u00e4kel\u00e4isen erektio<\/em>”.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan suurin ansio liittyy mielest\u00e4ni tilannekuvaukseen, jonka Hankam\u00e4ki tekee vasta-, vaihtoehto- tai valemedioiden syntysyist\u00e4 sek\u00e4 ”valhemedian” m\u00e4\u00e4rittelyyn liittyvist\u00e4 ongelmista. Siin\u00e4 h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ihan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin olisi silti ollut hyv\u00e4 perehty\u00e4 olemassa olevaan tutkimukseen, esimerkiksi Elina Nopparin<\/strong> ja Ilmari Hiltusen<\/strong> tekem\u00e4\u00e4n vastamedioiden k\u00e4ytt\u00e4jien haastattelututkimukseen<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka kirjoittaja ei ehk\u00e4 n\u00e4in ole tarkoittanut, h\u00e4nen laaja pamflettinsa antaa my\u00f6s hyv\u00e4n kokonaiskuvan siit\u00e4 synk\u00e4st\u00e4 mielenmaisemasta ja niist\u00e4 motiiveista, joilla yhteiskuntaa ja mediaa parhaillaan polarisoidaan tietoisesti k\u00e4rjist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja demonisoimalla viholliseksi tarkoituksenmukaisia tahoja.<\/p>\n\n\n\n

Ironista on,<\/span> ett\u00e4 kirjassaan median ja sosiaalisen median sensuurista valittavalta tekij\u00e4lt\u00e4 petti perusta alta ja omat tukijoukot poistivat j\u00e4lkik\u00e4teen t\u00e4m\u00e4n tuotoksen julkisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen<\/strong> (kesk) otti pamflettiin kantaa Twitteriss\u00e4<\/a> keskiviikkona 10. kes\u00e4kuuta. Kososen mukaan vaikutti selv\u00e4lt\u00e4, ettei Totuus kiihottaa -teos t\u00e4yt\u00e4 yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edist\u00e4misen periaatetta. Suomen Perustan keskeinen rahoittaja opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 ryhtyikin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko kirjan sis\u00e4lt\u00f6 ristiriidassa valtionavustusp\u00e4\u00e4t\u00f6sten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 k\u00e4y parhaillaan l\u00e4pi Suomen Perustan julkaisua ja selvitt\u00e4\u00e4, onko se ristiriidassa valtionavustusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kanssa.<\/p>— Hanna Kosonen (@KosonenHanna) June 10, 2020<\/a><\/blockquote>