Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Onko rikos yksityisasia? Uutisista ja netistä löytyvän tiedon yhdistely voi olla KKO:n mukaan rikos

Blogit Mediaansekaantuja 11.7.2018 20:05
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Jatkan tänään laajemmin siitä, mihin jäin eilisessä postauksessani myymälävarkaan ja seksuaalirikollisen yksityisyydensuojasta. Korkeimman oikeuden (KKO) eilen antama päätös niin sanotussa ”pedofiilinmetsästäjän” tapauksessa on herättänyt ihmettelyä myös mediapiireissä.

Äänekoskelaisen miehen tuomio yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä pysyi voimassa läpi kaikkien oikeusasteiden. Mies oli julkaissut vuonna 2014 Facebookin avoimessa Pedofilian uhrien puolesta -ryhmässä neljä kuukautta vanhan MTV:n uutisen, jossa mainittiin reilun kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen saaneen seksuaalirikollisen nimi. Linkittämänsä uutisen yhteydessä mies julkaisi tuomitun kuvan, jonka tämä oli itse ladannut Facebook-sivulleen. Samaan yhteyteen mies kirjoitti ”X on ilmeisesti jo vapautunut?”

KKO katsoi, että vaikka nimeltä mainitun henkilön tuomio ja hänen valokuvansa olivat julkista tietoa, nimen ja kuvan yhdistäminen loukkasi tuomion saaneen miehen yksityiselämää.

Tämä tietenkin herättää kysymyksen muun muassa siitä, onko tuorekin rikos sellainen yksityisasia, jota ei voi julkisesti käsitellä nimillä ja kuvilla. Kummastelua on aiheuttanut myös se, miten julkisten tietojen yhdistäminen voi olla rangaistavaa, jos tiedot ovat kuitenkin kaikkien saatavilla uutisissa ja netissä.

Olin itsekin uutisia luettuani äimän käkenä, mutta KKO:n julkisen päätöslauselman luettuani ymmärsin tuomion perusteluja paremmin. Käytännössä kävi niin, että rikollisen yksityisyydensuoja voitti tavallisen kansalaisen sananvapauden. Ratkaisuun vaikutti olennaisesti se, ettei äänekoskelaismiehen Facebook-päivityksessä ollut oikeuden mielestä kyse ajankohtaisesta rikosuutisoinnista ja miehen kertoman mukaisesta keskustelusta yleisesti merkittävästä aiheesta.

Miehen mukaan sivusto oli ollut sisällöltään informatiivinen ja lastensuojelua tukeva. Hänen mukaansa sen tarkoituksena oli ollut kiinnittää huomiota seksuaalirikoksista tuomittaviin rangaistuksiin. Oikeuden tulkinta kuitenkin oli, että miehen menettely ylitti selvästi sen, mitä on pidettävä hyväksyttävänä.

Minusta oikeuden perustelut ovat hatarat. Vaikka journalisti olenkin, pidän erikoisena sitä, että sananvapaudesta olisi kovin erilaiset tulkinnat tiedotusvälineille ja maallikoille. Toisaalta ymmärrän tuomioistuimen halun suitsia kansalaisten oikeudenottoa omiin käsiin ja ryhtyä värkkäämään esimerkiksi tällaisia pedofiilinmetsästyssivustoja.

KKO:n päätöksen esittelijä olisi kumonnut nimen ja kuvan yhdistäjän tuomion, mutta viisijäseninen tuomarikollegio oli päinvastaisessa päätöksessään yksimielinen.

Koska kysymyksiä heräsi, etsin vastauksia KKO:n päätöslauselmasta. Se on poikkeuksellisen seikkaperäinen ja kiitettävän järjestelmällisesti päätösprosessia erittelevä.

Mikä teki julkisten tietojen yhdistämisestä rangaistavaa? 

MTV:n uutisessa kerrottiin 2 vuoden ja 2 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen saaneen tuomitun nimi ja ikä, tekopaikka ja -ajankohta sekä uhrin ikä ja sukupuoli. Tuomio tuli törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. ”Pedofiilinmetsästäjä” linkitti uutisen neljä kuukautta myöhemmin Facebook-ryhmään ja liitti siihen tuomitun kuvan, joka oli peräisin tämän omasta Facebook-profiilista.

Teko muuttui rangaistavaksi, kun äänekoskelaismies yhdisti kuvan ja nimen toisiinsa. Oikeus tulkitsi rikoslain pykälää yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, joka on tällainen:

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Päätöksessään KKO erittelee tarkkaan, täyttyivätkö teossa oikeudettomuus, joukkotiedotusvälineen käyttäminen, vahingon, kärsimyksen tai halveksunnan aiheuttaminen ja oliko kyse tuomitun yksityiselämään liittyvästä asiasta. Lisäksi KKO arvioi, oliko Facebook-päivitys yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelyä ja ylittikö se sen, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä.

KKO toteaa päätöksessään, että verkkosivustolla esitetyt uutislinkki, valokuva ja lyhyt teksti ovat erillään tarkasteltuina olleet sinänsä asiallisia. Oikeuden mukaan kysymys ei kuitenkaan ollut ajankohtaisesta rikosuutisoinnista, eikä päivityksen julkaisija käynyt keskustelua ilmoittamistaan yleisesti merkittävistä aiheista. Julkaisun pääpaino oli rikostuomion saaneen henkilössä, ja julkaisusta puuttui toimituksellinen sisältö. Julkaisun yhteyteen syntyi myös kiivassävyistä keskustelua, josta ilmeni jopa kostomielialaa.

KKO:n mukaan julkaisija käytti yksityistä kuvaa luvatta, mikä täytti oikeudettomuuden perusteen.

Onko seksuaalirikos oikeuden mielestä yksityisasia?

Tällaista tulkintaa KKO ei tehnyt, vaan perusteluissa päinvastoin todetaan, että törkeä rikos ei ole yksityisasia. Teon laadun vuoksi tekijä oli jo ennalta voinut varautua siihen, että myös hänen nimensä ja henkilönsä kiinnostavat ihmisiä.

Sen sijaan seksuaalirikollisen yksityiselämää loukkasi oikeuden mielestä se, että hänen yksityisen valokuvansa luvaton julkaiseminen toi korostetusti esiin hänen henkilönsä. Oikeuden mielestä valokuva kuului hänen yksityisyytensä ytimeen, ja sen julkaiseminen rikosuutisen yhteydessä merkitsi erityisen voimakasta puuttumista hänen yksityisyytensä suojaan.

Olisiko ratkaisu erilainen, jos rikostuomion saaneen kuva olisi ollut jo alkuperäisen uutisen yhteydessä?

Tähän oikeuden perustelut eivät anna vastausta, mutta jos sekä kuva että nimi olisivat olleet MTV:n uutisessa, pelkästä tiedotusvälineen julkaiseman uutisen linkittämisestä ei syytettä saisi.

Eikö mediakaan siis voi yhdistää seksuaalirikostuomion saaneen nimeä ja kuvaa?

Oikeus ei tehnyt tällaista linjausta, mutta suhtautuminen mediaan vaikuttaa suopeammalta. Päätöksessä korostetaan sitä, että tässä tapauksessa ei ollut kyse toimituksellisesta sisällöstä eikä ajankohtaisesta rikosuutisoinnista, jossa tällainen asian käsittely voisi olla tarpeen.

Yleensä törkeistä rikoksista pitkiä tuomioita saaneista henkilöistä julkaistaan mediassa sekä nimet että kuvat, jos kuvia on saatavilla. Seksuaalirikoksissa tuomitun nimeä ja kuvaa ei aina julkaista, jos sillä tavalla voidaan suojella rikoksen uhreja.

Vaikuttiko KKO:n päätökseen halu suojella seksuaalirikoksen uhria?

KKO:n päätöslauselmassa ei tullut tällaista tarvetta esiin. Esittelijän mietinnössä todettiin näin: ”Asiassa ei ole myöskään väitetty, että B:n kuvan julkaiseminen rikosuutisen yhteydessä keskusteluforumilla olisi ollut omiaan lisäämään B:n tekemän rikoksen uhrin kärsimystä, jolloin tietojen linkittäminen olisi voinut olla jo tällä perusteella kiellettyä”.