Suomen elokuva-alaa on viime kuukausina kohauttanut asia, josta ei ole julkisuudessa puhuttu mit\u00e4\u00e4n. Se on her\u00e4tt\u00e4nyt ep\u00e4ilyksi\u00e4, paniikkiakin. Se tulee astumaan voimaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta miss\u00e4 muodossa – kukaan ei tied\u00e4. Sen nimi on virtual print fee. Takana on enn\u00e4tystulosta tahkonnut Finnkino, voittajina Hollywood-studiot.<\/p>\n\n\n\n
Syksyll\u00e4 2010 Finnkinolta ilmoitettiin levitt\u00e4jille, ett\u00e4 tammikuun ensimm\u00e4isest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkaen kaikista digikopioina levitetyist\u00e4 elokuvista tulee maksaa lis\u00e4maksu.<\/p>\n\n\n\n
Summa oli m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oli tulossa virtual print fee<\/a> (t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in vpf), ja se tulisi vaikuttamaan niin, ett\u00e4 aina kun elokuvaa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n digikopiolta, levitt\u00e4j\u00e4n pit\u00e4isi maksaa amerikkalaiselle integraattorifirmalle satoja euroja per viikko. Hinnasto oli auki, koska sopimuksia ei oltu tehty – eik\u00e4 niit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ehditt\u00e4isi tehd\u00e4 ennen vuodenvaihdetta.<\/p>\n\n\n\n Levitysyhti\u00f6ist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ilmoitukseen reagoitiin h\u00e4mmentyneesti, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti: ei n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Nyt Finnkino on siirt\u00e4nyt vpf-malliin siirtymist\u00e4, mutta sen sanotaan tulevan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viel\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lyhyesti: Finnkino on myym\u00e4ss\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 hankittuja digitaaliprojektoreitaan amerikkalaistaholle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen projektorien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tulee maksaa amerikkalaisille, kunnes ne on maksettu takaisin. T\u00e4llaista firmaa kutsutaan integraattoriksi.<\/p>\n\n\n\n Finnkinoa ollaan myym\u00e4ss\u00e4. Sen bisneksen t\u00e4ytyy n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paperilla mahdollisimman hyv\u00e4lt\u00e4, ja luulisi sen jo n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4nkin, koska voittoa tuli viime vuonna mukavasti.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4n julkisivun lis\u00e4ksi Finnkino tarvitsee rahaa, koska kaikkiin sen elokuvasaleihin ollaan asentamassa digiprojektoreita vanhan 35-millisen filmiprojektoritekniikan tilalle. Ne maksavat kymmeni\u00e4 tuhansia euroja kappale. Kalliin urakan on m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla ohi nopeasti, kes\u00e4ll\u00e4 2012.<\/p>\n\n\n\n Integraattoreita on perustettu t\u00e4t\u00e4 varten. Ne omistavat valtavasti projektoreita Yhdysvalloissa ja ovat levinneet useisiin Euroopan maihin.<\/p>\n\n\n\n Kaikki alalla Suomessa ovat samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kuluja tulee jakaa, koska aikanaan levitt\u00e4j\u00e4tkin hy\u00f6tyv\u00e4t digiesitt\u00e4miseen siirtymisest\u00e4 ja maksumieheksi olivat j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vain elokuvateatterit.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 monopoliasemassa olevan Finnkinon – joka omistaa esimerkiksi Helsingiss\u00e4 kaikki p\u00e4ivitt\u00e4isk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat elokuvasalit kahta (Kino Engel) lukuun ottamatta – yksipuolinen ilmoitus integraattorisopimuksen tekemisest\u00e4 oli silti sokki. Neuvottelujen sijaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n tuotiin vaatimuksia, vaikka toistaiseksi levitysyhti\u00f6t eiv\u00e4t ole rahallisesti hy\u00f6tyneet digitalisoitumisesta.<\/p>\n\n\n\n Finnkinon toimitusjohtaja Liisi Jauho<\/strong> kuvailee tilannetta silti ”talkoiksi”.<\/p>\n\n\n\n Integraattori ei ole hyv\u00e4ntekij\u00e4. Sit\u00e4 on verrattu asunnonv\u00e4litt\u00e4j\u00e4\u00e4n, joka vet\u00e4\u00e4 tuhdin siivun v\u00e4list\u00e4. Vaikka kukaan ei ole varma, millaisiin sopimuksiin lopulta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 integraattori ajaa amerikkalaisen elokuvatuotannon etua.<\/em><\/p>\n\n\n\n Kuudella seitsem\u00e4st\u00e4 suuresta Hollywood-studiosta on sopimukset integraattorien kanssa. Sopimuksen sis\u00e4lt\u00f6 – se mit\u00e4 Hollywood maksaa elokuviensa esitt\u00e4misest\u00e4 – on luonnollisesti salaisuus.<\/p>\n\n\n\n Integraattorit eiv\u00e4t ole vain hyviss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4 Hollywood-studioiden kanssa. Ilmeisesti ne ovat niiden luomuksia.<\/p>\n\n\n\n Ei ole syyt\u00e4 kuvitella, ett\u00e4 kukaan muu saisi yht\u00e4 hyvi\u00e4 sopimuksia kuin studiot. Todenn\u00e4k\u00f6isesti integraattorit on keksitty puskea my\u00f6s Eurooppaan siksi, ett\u00e4 Hollywoodissa on huolestuttu, kun paikallinen tuotanto lohkaisee taas yh\u00e4 suuremman siivun elokuvalevityksest\u00e4: esimerkiksi Suomessa kotimainen elokuva p\u00e4rj\u00e4\u00e4 taas yh\u00e4 paremmin.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 kaikesta puhutaan kuiskaillen, sill\u00e4 Finnkino on niin mahtava peluri, ettei sit\u00e4 haluta \u00e4rsytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 tulee tapahtumaan?<\/p>\n\n\n\n K\u00e4rjist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suomalaisen elokuvateatteriesitystoiminnan omistus – joskaan ei v\u00e4lit\u00f6n hallinnointi – siirtyy ulkomaisiin k\u00e4siin.<\/em><\/p>\n\n\n\n K\u00e4rjist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 amerikkalaiset studioelokuvat saavat taloudellisen etuly\u00f6ntiaseman<\/em>. Niiden esitt\u00e4minen on vpf-sopimuksen alkamisesta l\u00e4htien edullisempaa kuin muiden elokuvien – suomalaisten elokuvien, eurooppalaisten elokuvien, kaiken muun.<\/p>\n\n\n\n Vpf-malleissa esitt\u00e4minen lasketaan per sali, per viikko. Istumapaikkoja ei lasketa.<\/p>\n\n\n\n Jos uusi Harry Potter<\/em> tai Spider-Man<\/em> otetaan py\u00f6rim\u00e4\u00e4n yli 600-paikkaisessa Tennispalatsi ykk\u00f6sess\u00e4 viisi kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, integraattorille maksetaan sovittu summa, x. Jos eurooppalainen elokuva otetaan piskuiseen alle 100 hengen saliin n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, integraattorille maksetaan summa x.<\/p>\n\n\n\n Paitsi ett\u00e4 x on salainen sopimus. Ison Hollywood-studion x on pienempi kuin pienen riippumattoman levitt\u00e4j\u00e4n x.<\/p>\n\n\n\n Alalla kuiskitaan, ett\u00e4 studioelokuvan esitt\u00e4misen x olisi noin 350 euroa per viikko, muut pulittaisivat 500-650 euroa per viikko.<\/p>\n\n\n\n Ongelmallista on sekin, ett\u00e4 nyt, kun elokuvista osa levitet\u00e4\u00e4n digitaalisesti ja osa perinteisin\u00e4 filmikopioina, joutuvat levitt\u00e4j\u00e4t maksamaan kahdesta formaatista. Vasta kes\u00e4n 2012 j\u00e4lkeen voidaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti siirty\u00e4 yhteen formaattiin, digitaaliseen. Kahden formaatin k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 kertyy tuplakustannukset. Finnkino ei siis ole tulossa vastaan, vaan iskee uuden, ison kustannuksen peliin.<\/p>\n\n\n\n Ennen kuin Finnkino luopui vuodenvaihteen yll\u00e4tys-vpf-siirtymisest\u00e4, maahantuojilla yksinkertaisesti laskettiin, ett\u00e4 sitten on levitett\u00e4v\u00e4 ainoastaan filmikopioita esimerkiksi kev\u00e4\u00e4n kaikista Oscar-tyrkkyelokuvista ja unohdettava digikopiot. T\u00e4st\u00e4 Finnkinokin s\u00e4ik\u00e4hti.<\/p>\n\n\n\n Totta kai levitysyhti\u00f6iden etu – elokuvien menestys – on my\u00f6s Finnkinon etu. Siksi nyt ollaan h\u00e4mmennyksen tilanteessa, vaikka uhkaus vpf-pikasiirtymisest\u00e4 on vedetty takaisin. Silti arvioiden mukaan tarkoitus on saada levitysyhti\u00f6ilt\u00e4 4-5 miljoonaa euroa niiden 7-8 vuoden aikana, jotka vpf-sopimus olisi voimassa (lopulta projektorit siirtyv\u00e4t takaisin Finnkinon omistukseen).<\/p>\n\n\n\n Digitaaliseen esitt\u00e4miseen halutaan siirty\u00e4, koska se on halvempaa. 35-millinen filmi oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yli sata vuotta. Harva teknologia on s\u00e4ilynyt yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ammattik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes muuttumatta.<\/p>\n\n\n\n Perinteisell\u00e4 35-millisell\u00e4 filmill\u00e4 elokuvakopio painaa noin 25 kiloa ja maksaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tuhat euroa plus rahdit. Digikopio on kovalevy, hinnaltaan muutamien satojen eurojen luokkaa. Niiden kopioiminen on halpaa, joten mit\u00e4 suurempi lanseeraus on kyseess\u00e4, sit\u00e4 halvemmaksi se suhteessa tulee. T\u00e4st\u00e4kin hy\u00f6tyv\u00e4t ennen kaikkea amerikkalaiset elokuvastudiot, jotka tekev\u00e4t maailmalle kertaheitolla esimerkiksi 7000 kopiota.<\/p>\n\n\n\n Periaatteessa kustannusten pieneneminen voisi laajentaa valikoimaa: digikopio voidaan ostaa ja liikuttaa helposti, kustannus on vain tekstitt\u00e4minen ja tietysti markkinointi.<\/p>\n\n\n\n Silti nyt uskotaan tarjonnan kapenevan. Digikopioiden tekeminen<\/em> on halpaa siis etenkin massalanseerauksien osalta. Jos digiesitt\u00e4misest\u00e4<\/em> tehd\u00e4\u00e4n vpf-mallilla kallista, digitalisoitumisen hy\u00f6ty katoaa nimenomaan pienten elokuvien kohdalta. James Bondilla tai supersankarielokuvilla ei ole h\u00e4t\u00e4\u00e4. Puolen vuoden ajan ohjelmistossa, pieniss\u00e4 saleissa rauhallisesti katsojia ker\u00e4\u00e4v\u00e4 aikuisen maun taide-elokuva on k\u00e4rsij\u00e4. Sellaisten levitt\u00e4misest\u00e4 voi tulla jopa mahdotonta.<\/em><\/p>\n\n\n\n Suomalaisten elokuvatuottajien piiriss\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n kustannusten nousevan kymmenill\u00e4 tuhansilla euroilla. Se ei ehk\u00e4 j\u00e4rkyt\u00e4 hittimaakareita, mutta viime vuosina noussut trendi elokuvien tekemisest\u00e4 riskill\u00e4 my\u00f6s halvemmalla, pienemmille yleis\u00f6ille – esimerkkej\u00e4 ovat vaikkapa alun perin ihan televisiotuotannoksi kaavailtu kiitetty yll\u00e4tyshitti Postia pappi Jaakobille<\/em> ja monet elokuvateattereihin tuodut merkitt\u00e4v\u00e4t dokumentit, kuten Miesten vuoro<\/em> ja Reindeerspotting<\/em> – voi tyrehty\u00e4, kun taloudellinen taakka kasvaa rajusti. Ei ole suomalaisen kulttuurin etu, ett\u00e4 vain varman p\u00e4\u00e4lle pelaavat elokuvat tehd\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n\n\n\n Suomalaiset elokuvatuottajat haluavat l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4. He tiet\u00e4v\u00e4t joutuvansa maksumiehiksi – heid\u00e4n ja Finnkinon v\u00e4liss\u00e4 oleva levitysyhti\u00f6 siirt\u00e4\u00e4 vpf-kulut heille.<\/p>\n\n\n\n Elokuvalevitt\u00e4ji\u00e4kin ihmetytt\u00e4\u00e4. Suuremmat heist\u00e4 edustavat yht\u00e4 tai kahta Hollywood-studiota, mutta vaikka se bisnes on turvattu, siin\u00e4 sivussa firmat levitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s muutamia tai jopa kymmeni\u00e4 kotimaisia sek\u00e4 riippumattomia ulkomaisia elokuvia per vuosi.<\/p>\n\n\n\n On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niiden maahantuotavien pienten elokuvien, jotka jo nyt kuuluvat ”kannattaako tuoda” -kategoriaan, riski nousee jopa kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Vpf diskriminoi pieni\u00e4 elokuvia. Se on kulttuuripoliittinen kysymys.<\/em><\/p>\n\n\n\n Yksi outo lis\u00e4kuvio on se, ett\u00e4 Finnkino on saanut Suomen elokuvas\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4 tukea monien maaseudulla sijaitsevien elokuvasalien digiprojektorien ostamiseen. Nyt nekin myyt\u00e4isiin amerikkalaisille. Julkisen rahan kuuluminen suomalaiseen elokuvaesitys- ja tuotantotoimintaan saa integraattori-v\u00e4list\u00e4vedon tuntumaan entist\u00e4 kummallisemmalta.<\/p>\n\n\n\n Ratkaisuja tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hiviikkoina. Integraattoriksi valitun – sopimusta ei tosin ole viel\u00e4 tehty – AAM:n v\u00e4ke\u00e4 on n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 tulossa Suomeen kertomaan tarjouksestaan my\u00f6s levitt\u00e4jille.<\/p>\n\n\n\n On kummallista, ett\u00e4 vpf-mallin ajatellaan sopivan Suomeen, edes taloudellisesti. Toki se on bisnekselle hyv\u00e4 malli USA:ssa, jossa yli 90 prosenttia elokuvalipuista<\/a> myyd\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n suuren Hollywood-studion kauppatavaraan. Meill\u00e4 Finnkino sahaisi omaa oksaansa tekem\u00e4ll\u00e4 tavarantoimittajien – suomalaisten elokuvatuottajien ja muiden kuin Hollywood-elokuvien levitt\u00e4jien – tilanteen tukalaksi, sill\u00e4 amerikkalaisten osuus on noin 60 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n Kysymyksi\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Miksi on turvauduttava amerikkalaiseen integraattoriin, kolmanteen osapuoleen? Miksei vain voitaisi sopia levitt\u00e4jien ja Finnkinon v\u00e4lille summaa, joka esityksist\u00e4 maksetaan?<\/p>\n\n\n\n Annetaanko nyt pirulle pikkusormi vai kerralla koko k\u00e4si?<\/p>\n\n\n\n