Sit\u00e4 luulee n\u00e4hneens\u00e4 suunnilleen kaiken. Silti vastaan tulee joskus pitki\u00e4, ammattimaisesti tehtyj\u00e4 vanhoja elokuvia, joiden parissa h\u00e4mm\u00e4styy syv\u00e4sti ja jatkuvasti \u2013 jopa elokuvia, joiden olemassaolosta oli autuaan tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on Suomi \u2013 maa vailla synti\u00e4<\/em> on kaikkien aikojen \u201dmit\u00e4 ne meist\u00e4 ajattelevat\u201d -elokuva. Se on vuonna 1970 valmistunut italialainen dokumentti, joka kertoo Suomesta.<\/p>\n\n\n\n Elokuva on superharvinaisuus, jota ei ole koskaan julkaistu valkokankaalla Italian ulkopuolella eik\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4sti ikin\u00e4 aiemmin esitetty Suomessa. Siit\u00e4 ei ole ollut vhs- tai dvd-julkaisuja.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4 ei oikein ole voinut n\u00e4hd\u00e4 miss\u00e4\u00e4n vuosikymmeniin. Lauantaina se saa Suomen ensiesityksens\u00e4 Kino Reginassa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on Suomi \u2013 maa vailla synti\u00e4 ei ole asiadokumentti. Se kuuluu italialaiseen mondo-elokuvan lajityyppiin. Gualtiero Jacopettin<\/strong> Mondo Canesta<\/em> (1962) alkaneen genren voimavarat olivat eksotiikka, sensationalismi ja aika usein tahalliset v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykset tai posketon kulttuurinen appropriaatio ainakin kertojan asenteessa.<\/p>\n\n\n\n Mondo-elokuvat esittelev\u00e4t kulttuurien eroja yleens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n karnevalistisena kummallisuuksien kavalkadina. Jos perinteiseen dokumenttielokuvan eetokseen kuuluu vilpit\u00f6n totuuden kertominen, mondodokumentin s\u00e4vy on ironinen. Elokuvallisen liioittelun keinoin h\u00e4mm\u00e4stelt\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyy sielt\u00e4kin, miss\u00e4 sit\u00e4 ei ehk\u00e4 ole. Tulkinnanvaraista on rajanveto sen suhteen, korostaako elokuvantekij\u00e4 eri mantereiden ihmisten perimm\u00e4ist\u00e4 samanlaisuutta vai erilaisuutta, ja joskus n\u00e4m\u00e4 painotukset vaihtuvat saman elokuvan sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ei ole tuomitsevaa sanoa, ett\u00e4 moni mondo hivelee katsojan ennakkoluuloja tai moralisoi samalla, kun se pyrkii myym\u00e4\u00e4n m\u00e4ss\u00e4ilyll\u00e4 tai j\u00e4rkytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Useissa mondoissa on silti samaa vilpitt\u00f6m\u00e4sti ihmisest\u00e4 kiinnostuneen humanismin ja alhaisen tirkistelyn t\u00f6rm\u00e4yksen kiehtovaa kitkaa kuin 1970-luvun Hymyss\u00e4 ja muissa jalostuneissa sensaatiolehdiss\u00e4. Jacopetti ja Veikko Ennala<\/strong> olivat jossain m\u00e4\u00e4rin hengenheimolaisia.<\/p>\n\n\n\n Ei huolta: T\u00e4m\u00e4 on Suomi \u2013 maa vailla synti\u00e4 ei kuulu mondo-elokuvien pahamaineisimpiin eli v\u00e4kivaltaisimpiin alalajeihin, eik\u00e4 se pyri paheksumaan vaan kummastelemaan. Jos katsoja ei ole suomalainen, se tuntuu genress\u00e4\u00e4n varmaankin varsin maltilliselta. Se lienee osasyy, miksi suht halvalla, mutta aivan osaavasti toteutettu teos on unohtunut historian roskakoriin.<\/p>\n\n\n\n Suomalaiskatsojalle teos on kyll\u00e4 enemm\u00e4n kuin merkillepantava. Jo ajatus, ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1970 Italiassa ihmiset ovat maksaneet elokuvalipuista katsoakseen t\u00e4t\u00e4 Antonio Colantuonin<\/strong> ohjaamaa ja tuottamaa pl\u00e4j\u00e4yst\u00e4 valkokankaalta viihteen\u00e4, on totaalisen kreisi.<\/p>\n\n\n\n Elokuva on aivan kiistaton todiste siit\u00e4, miten syv\u00e4ss\u00e4 kliseet ovat, eli todiste siit\u00e4, ett\u00e4 ne ovat totta. Suorastaan rasistinenkin se suomalaisia kohtaan taitaa on, tai ainakin kulttuuria huolettoman roisilla otteella ylitulkitseva.<\/p>\n\n\n\n Heti per\u00e4\u00e4n tekee mieli lis\u00e4t\u00e4: vai onko sittenk\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma onkin vain leikkis\u00e4 ja itse asiat tosia. Kuvat nimitt\u00e4in eiv\u00e4t valehtele, eik\u00e4 niist\u00e4 ole lavastettu tai j\u00e4rjestetty kuin viattomia saunomisia, pussailuja ja j\u00e4rveen kirmailuja.<\/p>\n\n\n\n Se, mit\u00e4 kertoja kontekstiksi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, tosin voi l\u00e4hte\u00e4 aivan lapasista.<\/p>\n\n\n\n Aluksi esitell\u00e4\u00e4n kes\u00e4ist\u00e4 saaristoa, j\u00e4ist\u00e4 It\u00e4merta ja verist\u00e4 hylkeenmets\u00e4styst\u00e4. Elokuvaa ei ole kulunut montaa minuuttia, kun katsojaa j\u00e4rkytet\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 poron teurastus hangelle ja kertoja h\u00f6pisee toisen poron kastroinnin seurauksista runollisesti kuin h\u00e4rm\u00e4l\u00e4inen urheiluselostaja.<\/p>\n\n\n\n Kohta ollaan koululuokassa, ja laveasti liioittelevan mieskertojan rinnalle tulee hieman asiallisempi naiskertoja. Aihe on kyll\u00e4 raflaava: koulun seksuaalikasvatus. Italialaisille se on tietenkin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 juttu, joka pit\u00e4\u00e4 ly\u00f6d\u00e4 kohta l\u00e4skiksi. ”Viattomien veril\u00f6yly ja lapsuuden ry\u00f6st\u00f6”, kertoja johdattelee teemaan.<\/p>\n\n\n\n Suomalaiset eiv\u00e4t saa puheenvuoroja kuin harvoin, ja haastattelut on dubattu italiaksi, joten syntyy fiilis, ett\u00e4 dokkarintekij\u00e4t ovat voineet panna niihinkin v\u00e4liin aivan omiaan.<\/p>\n\n\n\n Rohkean tulkinnan ja dokumentintekij\u00e4n vapauden puolelle menn\u00e4\u00e4n seuraavassa jaksossa, joka kertoo nuorten suomalaisten aikuisten pariutumismenoista. Kamera esittelee siistin nuorenparin, joka on valinnut sekstailupaikakseen hautausmaan. Ja kas, heit\u00e4 on siell\u00e4 muitakin.<\/p>\n\n\n\n Kuusen juurella p\u00e4ivyst\u00e4\u00e4 ahavoitunut trokari hienossa villapaidassaan ja myy pullon kirkasta nuorelle miehelle. Korkki auki, k\u00e4nni p\u00e4\u00e4lle ja intohimoinen suutelu jatkuu hautakivien siimeksess\u00e4!<\/p>\n\n\n\n En tied\u00e4 onko kohtaus totta, enk\u00e4 tied\u00e4 onko hautuumaa ollut t\u00e4llaisessa luovassa yhteisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muulloin kuin Colantuonin kameraryhm\u00e4n niin p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4, mutta kyll\u00e4 se totuudellinen on.<\/p>\n\n\n\n Kohta esitell\u00e4\u00e4n muun muassa Dipolia ja Linnanm\u00e4ke\u00e4. Vappuna opiskelijat juovat itsens\u00e4 aivan soosiin \u2013 t\u00e4st\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kiusallisen intiimi montaasi. Teekkariyhtyeen j\u00e4senet naukkailevat viinaa soittimeen k\u00e4tketyst\u00e4 pullosta ja siit\u00e4 leikataan kuvaan papista.<\/p>\n\n\n\n Elokuva l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Suomesta valtavat kontrastit: luterilaisen kirkon ja jatkuvan ryypp\u00e4\u00e4misen, primitiivist\u00e4 luonnonl\u00e4heisyytt\u00e4 ja modernia arkkitehtuuria, \u00e4lykk\u00f6j\u00e4 ja armeijan, ja niin edelleen. Joskus menn\u00e4\u00e4n ihan perinteisen matkailunedist\u00e4mis- ja opetuselokuvan kuvastoon, tukinuiton ja sellutehtaan esittelyyn. Ratkaisu voi hyvinkin olla my\u00f6s rahan sanelema sik\u00e4li, ett\u00e4 Colantuoni on saanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 matkailufilmi\u00e4, jolla elokuvaan on leikattu lis\u00e4\u00e4 pituutta.<\/p>\n\n\n\n Hetkitt\u00e4in tuntuu, ett\u00e4 Colantuoni ei vain ole l\u00f6yt\u00e4nyt Suomesta kovin paljoa sekoilua, jolla tehd\u00e4 elokuvasta aidosti sensationalistinen \u2013 ett\u00e4 maa on v\u00e4h\u00e4n liian siisti ja hyvinvoiva, eik\u00e4 katolista italialaisyleis\u00f6\u00e4 oikein tosissaan kehdata h\u00e4rn\u00e4t\u00e4 edes naisten (seksuaalisella ja muullakin) vapaudella, vaikka siihen on selv\u00e4sti pyritty etenkin mieskertojan levottomissa jutuissa.<\/p>\n\n\n\n Aina voi kuitenkin lis\u00e4t\u00e4 v\u00e4liin kuvia suomalaisista juomassa pullon suusta kirkasta viinaa!<\/p>\n\n\n\n Maineikkaan Piero Umilianin<\/strong> jazzahtava musiikki rakentaa osaltaan aika tyypillist\u00e4 varhaismondojen henke\u00e4, jossa ihmisten toiminta redusoituu my\u00f6s idyllin tai nyky-yhteiskunnan keskell\u00e4 aina naurettavaksi, oli kyseess\u00e4 sitten Tuntemattoman sotilaan kes\u00e4teatterin\u00e4yt\u00f6s Pyynikill\u00e4, kansantanhut tai mets\u00e4stys. Ollaan jossain uteliaisuuden, ironian ja ivan v\u00e4limaastossa, kun bossanova soi taustalla ja henkisesti poissaolevan oloinen aikuinen poliisimies univormussaan tuijottaa kaukaisuuteen lasten liikennepuistossa ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n polkuautoilevia poikia. T\u00e4m\u00e4k\u00f6 on hyvinvointia, tuntuu Colantuoni kysyv\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n