Cannesin elokuvajuhlat ovat t\u00e4ydess\u00e4 vauhdissa. Tapahtuman yll\u00e4 leijunut terrorismin uhka on unohtunut, sill\u00e4 parempaa ajateltavaa on sek\u00e4 ammattilaisyleis\u00f6lle kymmeniss\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 n\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 ett\u00e4 markettipuolella diilej\u00e4\u00e4n hioville tuottajille ja levitt\u00e4jille.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka turvatoimia on tehostettu, ei katukuvassa n\u00e4y juuri aiempaa enemm\u00e4n poliiseja. Erikoisjoukkojen autojen rivit ovat samat kuin ennenkin: parikymment\u00e4 pakettiautoa on iltaisin riviss\u00e4 rantakatu Croisettella ja joitain yksikk\u00f6j\u00e4 on sijoitettuna sinne t\u00e4nne keskustassa. N\u00e4kyv\u00e4\u00e4 uutta ovat vain tarkka-ampujat, jotka kauniine puuper\u00e4isine kiv\u00e4\u00e4reineen k\u00e4velev\u00e4t ravintolakaduilla.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna festivaali on takapainotteisempi kuin vuosikausiin. Yleens\u00e4 kuumimmat nimikkeet ovat alkupuolella ja ensimm\u00e4inen viikonloppu on siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kiireinen. Nyt ennakkoon hyvin kiinnostavia teoksia on tasaisemmin pitkin 11-p\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 tapahtumaa.<\/p>\n\n\n\n
Henkil\u00f6kohtaisesti odotan eniten mestari Paul Verhoevenin<\/strong> uutta trilleri\u00e4 Elle<\/em>. Se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vasta viikon kuluttua lauantaina.<\/p>\n\n\n\n Eilen lehdist\u00f6 n\u00e4ki Maren Aden<\/strong> draaman Toni Erdmann<\/em>, jota monet kriitikot pit\u00e4v\u00e4t toistaiseksi vahvimpana Kultaisen palmun voittajaehdokkaana.<\/p>\n\n\n\n Saksalaiselokuvassa on hyvin omalaatuinen tarina: rakastava, mutta omassa huomiohakuisuudessaan mielett\u00f6m\u00e4n rasittava kuusikymppinen is\u00e4 (Peter Simonischek<\/strong>) k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vainoaa aikuista tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n (Sandra H\u00fcller<\/strong>). Is\u00e4 ilmestyy ty\u00f6- ja yksityisel\u00e4m\u00e4n tilanteisiin kornissa valeasussa, puku p\u00e4\u00e4ll\u00e4 mutta valtavat tekohampaat suussa ja peruukki p\u00e4\u00e4ss\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin tyt\u00e4r olisi yh\u00e4 lapsi, joka t\u00e4llaisesta tykk\u00e4\u00e4. Yh\u00e4 uudelleen, yh\u00e4 uudelleen. Paperilla tarina kuulostaa unimaiselta, mutta elokuvaa hallitsee piinaavan tilannekoomisuuden alla (kuvittele Pulttibois-sketsihahmoksi tekeytynyt is\u00e4si putkahtamassa firman kokkareille Bukarestissa) vahva emotionaalinen realismi.<\/p>\n\n\n\n Toni Erdmann on t\u00e4m\u00e4n is\u00e4n alter egon nimi. Elokuvan nimen\u00e4 on rakkauden haamu ja hirvi\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Vanhempien suhde lapsiinsa, rakastamisen ja rakkauden kaipuun ristiriidat, k\u00e4ytt\u00e4ytymisemme teenn\u00e4iset koodistot, suoran puheen pelko – Toni Erdmannissa on paljon.<\/p>\n\n\n\n En kuitenkaan voi antaa omakohtaista arviota elokuvasta, sill\u00e4 se oli aikataulussani perjantain nelj\u00e4s elokuva ja sen kahden tunnin ja 43 minuutin kesto oli kropalleni liikaa. Otin ritolat jo tunti ennen loppua ja aion yritt\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin uudelleen. Poistumiseeni menness\u00e4 elokuva ei ollut viel\u00e4 antanut vaikutelmaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ollaan todellisen palmuehdokkaan \u00e4\u00e4rell\u00e4. Jotkut kollegat twiiteiss\u00e4\u00e4n mainitsivatkin, ett\u00e4 hieno leffa, mutta tunnin liian pitk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Oma suosikkini t\u00e4h\u00e4nastisista kilpasarjan elokuvista on Alain Guiraudien<\/strong> psykoanalyyttinen vaellustarina Staying Vertical<\/em>, josta ei puutu jungia, erektioita eik\u00e4 susia. Siin\u00e4 kaikki ihmisten kommunikaatio johtaa uuvuttaviin velvollisuuksiin.<\/p>\n\n\n