{"id":2906,"date":"2015-06-11T16:42:32","date_gmt":"2015-06-11T13:42:32","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/kuvien-takaa\/?p=2906"},"modified":"2016-01-14T12:23:41","modified_gmt":"2016-01-14T10:23:41","slug":"christopher-lee-kuolematon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/kuvien-takaa\/christopher-lee-kuolematon\/","title":{"rendered":"Christopher Lee, kuolematon"},"content":{"rendered":"\n

Elokuvamuistojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on valtava. Christopher Leen<\/strong> kuolema koskettaa ainutlaatuisella tavalla, koska Lee oli enemm\u00e4n kuin n\u00e4yttelij\u00e4 ja ikoni.<\/p>\n\n\n\n

Jos tekisin listan voimakkaimmista elokuvakokemuksistani, hyvin l\u00e4hell\u00e4 k\u00e4rke\u00e4 olisivat tietyt el\u00e4mykset 29 vuotta sitten. MTV3:lta tuli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Hammer-kauhua.<\/p>\n\n\n\n

Dracula on noussut haudastaan<\/em> teki heti l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen. Olin kiinnostunut kauhusta ja vampyyreist\u00e4 ja muusta. Olin televisiotarjonnan varassa, ja ennen tuota kes\u00e4\u00e4 ei Suomen televisiosta tullut v\u00e4rielokuva-ajan kauhua l\u00e4hes koskaan.<\/p>\n\n\n\n

En ole koskaan katsonut elokuvaa uudelleen, mutta muistan, ett\u00e4 Leen Dracula oli sataprosenttisesti kaikkea sit\u00e4 mit\u00e4 saatoin kuvitella kauhuelokuvan, nimenomaan kauhuviihteen olevan.<\/p>\n\n\n\n

Muutamaa viikkoa my\u00f6hemmin esitettiin Muumion kosto<\/em>, ja taas tajunta r\u00e4j\u00e4hti. N\u00e4ist\u00e4 goottihorrorin perusteoksista loin orastavan k\u00e4sitykseni paitsi kauhuelokuvien luonteesta, my\u00f6s elokuvan tehosta ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. Innostuin ja sill\u00e4 tiell\u00e4 ollaan. Oli niin mahtavaa pel\u00e4t\u00e4, tietenkin turvallisessa viitekehyksess\u00e4 kotona. En muista katsoinkin yht\u00e4\u00e4n tuon kes\u00e4n Keskiviikon keskiy\u00f6 -n\u00e4yt\u00f6ssarjan leffoista esitett\u00e4ess\u00e4 vai nauhoitinko ne ja katsoin kaikki p\u00e4iv\u00e4saikaan, mutta v\u00e4li\u00e4k\u00f6 sill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kaikki. Olin nyt tutustunut Christopher Leehen, joka vaikutti olevan ehdoton luottohahmo, takuu hyv\u00e4st\u00e4 kauhuelokuvasta.<\/p>\n\n\n\n

Sitten tuli Uhrijuhla<\/em>. Muistaakseni se esitettiin loppukes\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Robin Hardyn<\/strong> ohjaama Uhrijuhla ei ole ainoastaan mestariteos, se on my\u00f6s elokuva, joka otollisen kokemisi\u00e4n vuoksi lienee vaikuttanut kaikista elokuvista eniten siihen, miten koen elokuvan mahdollisuudet. Elokuvassa kohtaavat primitiivinen ja moderni, el\u00e4m\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4n kielt\u00e4minen, seksuaalisuus ja puritaanisuus, eik\u00e4 kaikkea sanota \u00e4\u00e4neen. Lordi Summerislen saarella mik\u00e4\u00e4n ei ole sit\u00e4 milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Elokuvassa oli voimia, joita en ehk\u00e4 hahmottanut, mutta jotka vaikuttivat purevasti alitajuntaan. Loppu pisti sile\u00e4ksi kaiken sen, mit\u00e4 olin ajatellut elokuvien olevan. T\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista. T\u00e4m\u00e4. Ei. Ole. Mahdollista.<\/p>\n\n\n\n

Niin: Uhrijuhla ja etenkin Leen esitt\u00e4m\u00e4n lordi Summerislen hahmo vaikuttivat perustavanlaatuisella tavalla koko maailmankuvaani.<\/p>\n\n\n\n

Olin tuona kes\u00e4n\u00e4 muuten 8<\/span>-vuotias.<\/p>\n\n\n\n

Tuon kes\u00e4n Lee-leffoista vain Kauhujen teatteria<\/em> en saanut katsoa, sill\u00e4 is\u00e4ni katsoi sit\u00e4 televisiosta kun nauhoitin sit\u00e4 ja pisti nauhoituksen poikki, kun homma muuttui ”sadistiseksi”. No, mittani oli yhdeksi kes\u00e4ksi t\u00e4ysi. Sulateltavaa riitti. Pari vuotta my\u00f6hemmin l\u00f6ysin Musta peili -kirjan ja syvennyin kauhugenreen.<\/p>\n\n\n\n

MTV3 esitti sarjan kauhua taas seuraavana kes\u00e4n\u00e4. Lee-el\u00e4mykset jatkuivat muun muassa Frankensteinin kirouksen<\/em> parissa. Leen Dracula-elokuvista Pimeyden prinssi<\/em> tuli televisiosta l\u00e4hes p\u00e4iv\u00e4lleen 28 vuotta sitten. Seuraavana vuonna sitten n\u00e4htiin vuoden 1931 vampyyriklassikko. Valitettavasti Bela Lugosin<\/strong> Dracula<\/em> oli ihan apuri Leen hahmoon verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

Saruman, Scaramanga, Sherlock Holmes. Roolihahmoja voisi luetella uuvuksiin asti. Leen ura oli v\u00e4rik\u00e4s ja h\u00e4nt\u00e4 ohjasivat niin Martin Scorsese<\/strong> ja Jesus Franco<\/strong> kuin Alejandro Jodorowsky<\/strong> ja Antti J. Jokinen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Lee teki kolmattasataa elokuvaa ja paljon muutakin kuin genre-elokuvia, mutta nimenomaan kauhun ja fantasian parissa h\u00e4n oli enemm\u00e4n kuin n\u00e4yttelij\u00e4. H\u00e4n oli elokuvan voimavara, joka jaksoi jatkaa 93-vuotiaaksi ja kuoli saappaat jalassa.<\/p>\n\n\n\n

Elokuvahahmojen kuolemien koostevideon liitt\u00e4minen olisi jonkun muun n\u00e4yttelij\u00e4n kuoleman yhteydess\u00e4 tahditonta, mutta katsokaa nyt. T\u00e4ll\u00e4 fantastisella videolla kiteytyy niin paljon Leen runollisuudesta, ett\u00e4 ainakin minulle tuli kyynel silm\u00e4kulmaan.<\/p>\n\n\n