25 vuotta sitten

SK:n arkistosta
Teksti
Suomen Kuvalehti

Hobitti-kirja ilmestyi syyskuun 2. päivänä 1937. ”Uusi tähti on syntynyt”, kirjoitti heti The Times. Kirjasta otettiin pian uusi painos, eikä aikaakaan, kun se jo painettiin Amerikassa ja nimettiin vuoden parhaaksi lastenkirjaksi.

Kustantaja kerjäsi J. R. R. Tolkienilta jatkoa. Uusi tarina alkoi syntyä.

Suomessa The Hobbit -kirjasta on tehty kaksi eri käännöstä.  Asiaan liittyi vähän ikävä työtapaturma. Englantilainen kustantaja myi Hobitin oikeudet Tammelle mutta Taru sormusten herrasta -teoksen WSOY:lle. Kun tämä paljastui, Risto Pitkäsen käännös oli jo pitkällä ja Eila Pennasen ja Kersti Juvan käännös Sormusten herrasta hyvässä vauhdissa. Ongelman muodostivat nimet, joista Risto Pitkänen oli tehnyt hauskat, lapsia miellyttävät suomalaisversiot.

Kääntäjät eivät päässeet yksimielisyyteen. The Hobbit ilmestyi Tammelta nimellä Lohikäärmevuori (1973). Sen päähenkilö oli hoppeli Kalpa Kassinen (Bilbo Reppuli). Monessa lapsiperheessä olikin ankara miettiminen, kuka kukin oli, kun Taru sormusten herrasta -sarjan ensimmäinen osa Sormuksen ritarit ilmestyi WSOY:ltä (1973).

Lohikäärmevuoren kuvitti Tove Jansson, joka on yksi Suomen Tolkien-seuran kunniajäsenistä. Kunniajäsenyyden ovat saaneet myös Eila Pennanen, Kersti Juva ja Toni Edelmann, joka teki Ryhmäteatterille lauluja hobiteista. 

SK 46/1997 Riitta Pyysalo: ”Kalpa Kassisesta tuli Bilbo Reppuli”, 14.11.1997.


Vuonna 1992

Vaasalaiset kutsuvat Seinäjokea joskus omaksi ratapihakseen, siinä missä seinäjokiset Vaasaa omaksi ulkosatamakseen.

”Ei Seinäjoki ole Vaasalle koskaan antanut muuta kuin Kyrönjoen kuravettä, jonka maku on onneksi nykyisin siedettävä suodatinlaitosten ansiosta”, pari opiskelijaa tuumii Vaasan yliopistoravintolan bankettisalissa. ”Seinäjoella vesi maistuu edelleen mudalle.”

”Joskus takavuosina siellä tuli käytyä pari kertaa teatteria katsomassa, mutta nyt sekin on täyttä paskaa.” 

SK 46/1992 Kari Kyheröinen: ”Kamppailu lakeuden herruudesta”, 13.11.1992.