Muodon ­vuoksi

näyttely
Teksti
Tero Miettinen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Serlachiuksen Gösta-museossa on totuttu näkemään tekniikaltaan omaleimaisia taiteilijoita, jotka ovat jo menestyneet kansainvälisesti mutta ovat täällä vielä melko tuntemattomia. Englantilainen Rachel Kneebone (s. 1973) sopii joukkoon loistavasti.

Kneebonen materiaali on posliini, ja ilmaisu tunnustelee sen rajoja poikkeuksellisella tavalla: osa teoksista tuntuu koet­televan fysiikan lakeja.

”Kiinnostuin posliinista jo opiskeluaikoina”, Kneebone kertoo museon pääsalissa.

”Minua kiehtoi aluksi valkoinen väri, mutta myös ristiriita saven muokattavuuden ja tietyn ennakoimattomuuden välillä. Lopputulosta polttamisineen ei pysty koskaan täysin ennustamaan.”

Pandemia siirsi näyttelyä pari vuotta. Kneebone sanoo eristyksen ottaneen henkisesti lujille, ja työ näyttelyn parissa on tuntunut siksikin erityisen palkitsevalta. Vanhimmat teokset ovat vuosikymmenen takaa, tuoreimmat valmistuivat korona-aikana.

Timo Valjakan kuratoima kokonaisuus sisältää 14 teosta, joista osa on piirroksia. Uusimmat puolitoistametriset teokset roikkuvat vaijerien varassa katosta. Valtaosa töistä on jalustalla tai seinällä. Kokonsa puolesta ne ovat pikemminkin intiimejä.

Väljä ripustus mahdollistaa teosten tarkastelun eri etäisyyksiltä. Valaistus on oleellista: se tuo varjojen ja kiillon avulla esiin muuttuvia pintoja sekä luo liikkeen tuntua. Muodot ovat kauempaa katsoen abstrakteja. Läheltä ne tarjoavat yksityiskohtien vyöryn. ­Orgaaniset kasvien ja vedenalaisen maailman aiheet sekä jalat toistuvat usein.

”Jalka on paitsi kehollisuuden symboli, myös tanssin ja liikkeen ilmaisua. Ruumiillisuuden kokemus on keskeisiä aiheitani.”

Taidehistoriallisia yhteyksiä on helppo löytää. Valkoisuus tuo mieleen antiikin marmoriveistokset. On muistumia rokokooajan posliinikoristeista ja mieltymystä barokin ylenpalttisuuteen.

Taiteilija ei kuitenkaan teoksia työstäessään pyri kulttuurihistoriallisiin viittauksiin.

”Eri vaikutteet punoutuvat yhteen tavalla, jota en osaa enkä edes halua sanallistaa.”

Posliini on materiaalina kovaa mutta esineinä haurasta. Valkoisen saven muovattavuus katoaa nopeasti, joten sitä on käsiteltävä ripeästi. Korkeassa lämpötilassa tulee aina yllätyksiä, halkeamia ja säröjä.

Rachel Kneebone on havainnut, että kun materiaalia ei voi täysin hallita, on parempi vain antaa asioiden tapahtua.

”Usein virhe tai epäonnistuminen tekee lopputuloksesta erityisen kiinnostavan.” 

Rachel Kneebone: Punoutua. Serlachius-museo Göstassa (Joenniementie 47, Mänttä) 9. lokakuuta asti.