Tunteita ja toimintaa

Se, joka väittää, että lasten ja varhaisnuorten kirjoista on vaikea löytää nirsoille nykylapsille sopivaa luettavaa, ei ole tietoinen tarjonnan monipuolisuudesta.

Dekkareistaan tunnettu Leena Lehtolainen viettää kirjailijanuransa 50-vuotisjuhlavuotta. Kun varhaisnuorten kirja Äkkiä onkin toukokuu ilmestyi vuonna 1976, Lehtolainen oli 12. Kevään uutuudessa Kissajumalan kevät hän on siirtänyt esikoiskirjansa 11–12-vuotiaat Irren, Illin, Ritan ja Jepen, 2020-luvulle. Päähenkilö on jälleen rikkinäisen perheen poika Illi. Häntä kiusataan koulussa, ja kokemuksen tukaluutta lisäävät kiusaajien verkkoon levittämät nolot videot.

Illi hairahtuu paikallisen nuorisorikollisen houkuttelemana myymään nikotiinipusseja. Alkuteoksessa kyse oli murtokeikoista.

Erilaiset perhetaustat ja luonteet tuovat särmää keskushenkilöiden ystävyyteen. Lehtolaisen dekkarihahmo Maria Kallio on sivuosassa viranomaisena, joka puuttuu verkkokiusaamiseen.

Teoksen nimi vihjaa lasten elokuvahankkeeseen, joka sijoittuisi muinaiseen Egyptiin. Tyyniäkin hetkiä tarjoavassa kirjassa vanhemmat pitävät tiukkaa kuria kotiintuloajoista ja lapset viihtyvät vapaa-ajallaan kirjojen äärellä.

Henkien teatterin lapset ja puhuva kaappi on Tuutikki Tolosen ja kuvittaja Netta Lehtolan uuden sarjan avaus. Seikkailu sijoittuu noin sadan vuoden takaiseen Helsinkiin. Kaksoset Ottilia ja Roland saapuvat orpokotiin valtaisan antiikkikaapin kanssa. Maagisella huonekalulla on merkittävä rooli orpokodin talouden vakauttamisessa.

Neuvokkaat lapset ovat tarinan keskeisiä toimijoita. Ongelmat ja vastukset ovat etupäässä aikuisten aiheuttamia.

Kaksosten menneisyydestä tarjotaan pieniä vihjeitä, mutta salaperäinen tunnelma säilyy ja selvitettäviä seikkoja jätetään myös myöhempiin sarjan osiin. Lehtola luo ajankuvaa lukujen alkuun sijoitetuilla vinjeteillä ja muulla kuvituksella. Jännitettä nostavat tehokkaasti myös keskushenkilöiden silmiin ja kehonkieleen ladatut tunnetilat.

Jari Mäkipään Yötärinöitä sisältää 15 nykyaikaisilla mausteilla ryyditettyä kauhutarinaa, joissa modernit keksinnöt tai trendikkäät ilmiöt aiheuttavat eri tavoin karmaisevia juonenkäänteitä. Yökylä naapurissa -tarinassa Pete pelastuu joutumasta vampyyrien ateriaksi kertomalla, että häntä ei ole rokotettu. Painajaisveli on opettavainen tarina kiinalaisen verkkokaupan vaaroista. Mustasilmäinen kyttääjä kertoo Riinan ja modernin kotitontun kohtaamisesta: tyttö tivaa tontulta, millaista tietoa se on hänestä kerännyt ja tallentanut tiedostoihinsa.

Teemu Juhanin kuvituksen hahmot ovat karrikoituja. Saatesanoissa lukijalle annetaan kaksi vaihtoehtoista tapaa lukea kirjaa: pehmoversiona keskellä päivää tai illalla peiton alla taskulampun valossa.

Kreetta Onkelin Selityspakki ilmestyi alun perin vuonna 2013. Vähin erin sen monikäyttöisyys ja yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyn osumatarkkuus on löydetty myös varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Uuteen laitokseen Onkeli on kirjoittanut kahdeksan uutta tarinaa ajankohtaisista ja noston arvoisista aiheista, joiden nimet jo kertovat olennaisen: Halaus, Rajat olla pitää, Mieluummin tyhmä kuin hikke, Kouluni on tori, Yksi aikuinen, kiitos, Pläntti, Huumeet ja Ääni.

Nykyisin erilaisissa valtakunnallisissa tai alueellisissa hankkeissa saatetaan jakaa kokonaiselle ikäluokalle tietty lastenkirja. Tuloerojen ja vastakkainasettelun nyky-Suomessa Selityspakin soisi päätyvän jokaiseen lapsiperheeseen.

Onkelilla on kadehdittava taito kertoa yhteiskunnallisesta todellisuudesta lapsentajuisesti mutta rehellisesti, olipa aiheena sitten spurgut, kerjäläiset, kylmät vanhemmat tai hiekkalaatikon diktaattori. Ninka Reitun mustavalkokuvitus kattaa tunteiden koko kirjon. 

Leena Lehtolainen: Kissajumalan kevät. 167 sivua. Tammi, 2026.

Tuutikki Tolonen: Henkien teatterin lapset ja puhuva kaappi, kuvitus Netta Lehtola. 178 sivua. WSOY, 2026.

Jari Mäkipää: Yötärinöitä, eli naurattavan karmivia kertomuksia, kuvitus Teemu Juhani. 142 sivua. Orava-kirjat, 2026.

Kreetta Onkeli: Selityspakki, kuvitus Ninka Reittu. 159 sivua. Toinen täydennetty laitos. Otava, 2026.