Ruoan hinta läpivalaisuun: KKV alkaa selvittää, mikä johtuu inflaatiosta ja paljonko kauppaa ottaa itselleen

Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on oikeus vaatia elintarvikeketjulta myös salassa pidettäviä tietoja.

inflaatio
Teksti
Frida Keränen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kaavailee tutkimusta elintarvikkeiden hintojen rakenteesta. Elinkustannusten nousu on tehnyt ruoan hinnasta yhden tämän vuoden kestopuheenaiheista, mutta kattavaa ja ajantasaista tietoa ruoan hinnan muodostumisesta ei ole Suomessa kerätty.

”Tämä on ajankohtainen tutkimuskohde nyt, kun hinnat ovat laajalti nousseet. Tällä hetkellä tutkimus on vielä suunnitteluvaiheessa”, kertoo KKV:n vanhempi ekonomisti Lasse Pöyry.

Hankkeessa aiotaan selvittää elintarvikkeiden hintojen rakennetta ja hintasiirtymää eli sitä, kuinka hintamuutokset esimerkiksi maataloudessa siirtyvät elintarvikeketjussa eteenpäin. Ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa ensi keväänä.

Elintarvikkeen hinta koostuu tuottajan, elintarviketeollisuuden ja kaupan saamista osuuksista sekä arvonlisäverosta. Tuottajat ja elintarviketeollisuus sopivat siitä, millä hinnalla teollisuus ostaa maatalouden tuotteita. Kaupan ala puolestaan neuvottelee elintarviketeollisuuden kanssa hinnoista, joilla se ostaa valmiita tuotteita myyntiin. Nämä sopimukset ovat salaisia.

Kuluttajan maksamaan lopulliseen hintaan vaikuttavat muun muassa raaka-aineiden hinnat, jalostuksen kustannukset, erilaiset verot ja tuotebrändit. Millään viranomaisella tai tutkimuslaitoksella ei ole kattavaa tietoa siitä, kuinka suuri osuus kuluttajan maksamasta hinnasta menee millekin elintarvikeketjun osapuolelle.

Suomen päivittäistavarakauppaa hallitsevat pitkälti Kesko ja S-ryhmä. Molemmat kertovat suhtautuvansa uuteen selvitykseen myönteisesti, kunhan se tehdään salassapitoon ja kilpailulainsäädäntöön liittyvät seikat huomioiden. Kumpikaan ei halua avata kaupan osuutta elintarvikkeiden hintarakenteesta. Molemmat vetoavat siihen, että kaupallakaan ei ole tarkkoja tietoja koko elintarvikeketjusta, koska tuottajahinnoista sovitaan maatalouden ja teollisuuden välillä.

”Käymme kuitenkin myös suoria keskusteluja tuottajien kanssa tilannekuvan saamiseksi”, Keskosta kerrotaan sähköpostitse.

Kesko teki heinä-syyskuussa kaikkien aikojen parhaan neljännesvuosituloksensa. Samaan aikaan ruoan hinnannousu oli Suomessa nopeampaa kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella.

Tulosjulkistuksensa yhteydessä Kesko kommentoi, että sillä on vahva asema kaikilla ruokakaupan osa-alueilla, ja liikevoiton ennakoidaan pysyvän hyvänä kustannusten noususta huolimatta. Kesko lisää sähköpostitse, että päivittäistavarakaupan kannattavuutta selittävät muun muassa tehokas logistiikka ja myynnin kasvu, joka on pienentänyt suhteellisia kustannuksia.

Ruoan kallistuminen on lisännyt kauppojen omien merkkien kysyntää. Keskon syyskuussa tekemässä kyselyssä 62 prosenttia K-ryhmän asiakkaista sanoi ostavansa enemmän kaupan omia merkkejä. Kesko ei kommentoi sitä, onko tuloksen tekeminen helpompaa omissa tuotemerkeissä kuin kalliimmissa brändituotteissa.

Myös S-ryhmän päivittäistavarakaupan myynti on tänä vuonna euromääräisesti kasvanut ruoan hintainflaation ja tuotantokustannusten nousun vuoksi. Käyttökate eli kaupan osuus lopputuotteesta kustannusten vähentämisen jälkeen on kuitenkin pysynyt suunnilleen samana, noin kolmessa prosentissa, kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.

Päällysahon mukaan ”S-ryhmä ei ole rahastanut poikkeustilanteella”.

”Hintojen nousu kaupoissa johtuu kustannusten muuttumisesta elintarvikeketjun aiemmissa vaiheissa”, hän sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat nousivat lokakuussa 15,7 prosenttia edellisvuodesta. Eniten kallistuivat jauhot, munat, kahvi ja voi.

”Kaikkien neljän tuotteen hinnannousulla on hieman erilaiset taustat”, Päällysaho sanoo.

Jauhojen kalleuteen vaikuttavat edellisvuoden huono sato ja erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Samat tekijät vaikuttavat välillisesti myös kananmunien hintaan, sillä kanat tarvitsevat ravinnokseen viljaa. Raakakahvin maailmanmarkkinahinta on nousussa, koska Brasiliassa kahvisato on ollut huono ja Suomessa erityisen suosittuja Arabica-lajikkeen papuja on alettu suosia myös muualla maailmalla. Voin hintaa selittää erityisesti koronan jälkeen kasvuun lähtenyt kysyntä Euroopan leipomoteollisuudessa.

Neljä vuotta sitten Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus selvittivät joidenkin elintarvikkeiden hintaeroja vuosilta 2008, 2012 ja 2016. Tulosten perusteella kaupan osuus ruoan hinnasta oli laskenut. Tutkimukseen saatiin kuitenkin mukaan tietoja vain tietyistä tuoteryhmistä ja tiettynä kuukautena, ei vuosittaisia keskiarvoja.

Sittemmin tutkimuksia ruoan hintarakenteesta ei ole tehty, vaikka hintatietoja muuten kerätäänkin. Toisin kuin esimerkiksi yksityisillä tutkimuslaitoksilla, KKV:lla on kilpailulain nojalla oikeus vaatia myös salassa pidettäviä tietoja kilpailuolosuhteiden selvittämiseksi. Sielläkään ei ole ennen tätä nähty tarvetta asian tutkimiselle.

”Tällaiset hankkeet ovat erittäin suuritöisiä ja rahoitusta vaativia”, Pöyry sanoo.

Aiemmin ruoan hintarakennetta pystyi selvittämään Kuluttajatutkimuskeskus, jolla oli erityinen oikeus vaatia yrityksiä luovuttamaan tietoja tutkimuksia varten. Tuosta oikeudesta kuitenkin luovuttiin vuonna 2015 Jyrki Kataisen (kok) hallituksen tekemän tutkimusuudistuksen myötä. Uudistuksessa Kuluttajatutkimuskeskus siirtyi osin Helsingin yliopiston ja osin KKV:n alaisuuteen. Tuolloin pidettiin riittävänä, että KKV:lla on tarvittavat tiedonsaantioikeudet kilpailulain ansiosta.

Tutkimusta elintarvikkeiden hintarakenteista tehtiin melko vähän silloinkin, kun Kuluttajatutkimuskeskuksella vielä oli oikeus pyytää yrityksiltä tietoja. Tulokset keskittyivät yleisellä tasolla muutamaan esimerkkituotteeseen.

”Asian selvittäminen ei ollut silloinkaan helppoa. Tuotteiden määrä on valtava ja kotimaisuusasteen selvittäminen vaikeaa”, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Päivi Timonen.

Erityisesti maatalouden edustajat ovat toivoneet tarkempaa tietoa siitä, kuinka suuri osa kuluttajan käyttämästä eurosta päätyy alkutuottajille. Timosen mukaan kuluttajat sen sijaan eivät ole olleet tiedosta yhtä kiinnostuneita, sillä ruoan halpeneminen pitkällä aikavälillä on ollut heidän etujensa mukaista. Hintojen nousu ja puhe ruoantuotannon vaikeuksista ovat kuitenkin herättäneet kiinnostusta aiheeseen.

”En lainkaan ihmettele sitä, että tämä mietityttää kuluttajia. On vaikeaa tietää, mikä osa hintojen noususta johtuu yleisestä inflaatiosta, mikä johtuu energiakustannuksista ja paljonko kauppa ottaa itselleen”, Timonen sanoo.