Malmin lentokenttä valittiin Euroopan uhanalaisimmaksi – taistelu suojelusta huipentuu
”Valitsemme vain kohteita, jotka ovat todella vaarassa ja hyvin tärkeitä”, perustelee Europa Nostra.
VENETSIA – Eurooppalaista kulttuuriperintöä suojeleva Europa Nostra -järjestö ja Euroopan investointipankin instituutti EIBI valitsivat tänään Malmin lentokentän yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmista kulttuuriperintökohteista.
Vuonna 2013 perustetun ohjelman suojelulistalla ei aikaisemmin ole ollut suomalaisia suojelukohteita.
Europa Nostran varapuheenjohtajan John Sellin ja EIBI:n dekaani Francisco de Paula Coelhon viesti Suomen ilmailuviranomaisille ja Helsingin päättäjille on hyvin selkeä. Malmin suojelutarve ja säilyttäminen nykyisessä käyttömuodossaan on erittäin tärkeä eurooppalaisen kulttuuriperinnön kannalta, he sanovat Suomen Kuvalehdelle.
Mielipide haastaa Helsingin kaupunginjohdon näkemyksen Malmin kentän tulevaisuudesta.
Helsingin kaavailuissa Malmin kentän ilmailutoiminta lakkaa, se puretaan mahdollisimman nopeasti ja lentokenttä ympäristöineen muokataan noin 30 000 hengen asuntoalueeksi.
Helsinki suunnittelee uudessa yleiskaavaehdotuksessaan, että Malmin lentokenttäalueen asuntorakentaminen voisi alkaa jo 2020-luvun alkupuolella. Ilmailuviranomaiset eli lentokenttää ylläpitävä Finavia on päättänyt lopettaa lennonvalvonnan Malmilla jo ensi syyskuussa.
Europa Nostra ja EIBI tekevät tiivistä ja tunnustettua yhteistyötä EU:n komission, parlamentin ja muiden toimielinten kanssa kulttuurisuojelukysymyksissä.
Molempien vaikutusvalta EU-poliitikkoihin ja sitä kautta myös kansalaismielipiteeseen on huomattava. Europa Nostralle on muun muassa delegoitu EU:n jokavuotisten kulttuuriperintöpalkintojen myöntäminen ja jakaminen vuodesta 2002 lähtien.
EU:n kulttuuriasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics ilmaisi heti EU:n voimakkaan tuen nyt tehdyille valinnoille.
Muut Europa Nostran tänään valitsemat uhanalaisimmat kohteet ovat Ererouykin arkeologinen kohde ja Ani Pemzan kylä Armeniassa, Tallinnan Patarein merilinnoitus Virossa, Colbertin kääntösilta Dieppessä Ranskassa, Kampos Khioksella Kreikassa, Pyhän Antonius Padovalaisen luostari Extremadurassa Espanjassa sekä Hasankeyfin muinaiskaupunki ympäristöineen Turkissa.
Valinta suojelukohteeksi on todennäköisesti suojelua ajavien viimeinen valttikortti säilyttää Malmin lentokenttä elävänä.
Ei ole toki varmaa, miten pitävä ässä sekään on, mutta Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin EIBI:n painoarvo Euroopassa on joka tapauksessa paljon suurempi kuin Suomessa on toistaiseksi ymmärretty.
Mielikuvakamppailu lentokentän suojelemiseksi saakin nyt aivan uuden ulottuvuuden: se kasvaa koko Euroopan laajuiseksi.
Malmin valintaa puolsi se, että suojelun käynnistämisellä on tavallista suurempi kiire, myöntää varapuheenjohtaja John Sell.
Lentokentän kohtalo käytännössä sinetöityy, kun Helsingin kaupunginhallitus ja -valtuusto ensi syksynä käsittelevät kaupunkisuunnitteluviraston laatimaa uutta kaupungin yleiskaavaehdotusta.
“Valitsemme vain sellaisia kohteita, jotka ovat todella vaarassa, hyvin tärkeitä ja joissa on mahdollisuus löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.”
Europa Nostran valinnat eivät kuitenkaan perustu tunneseikkoihin tai mutu-arvioihin.
Europa Nostran, EIBI:n ja yksityisten suojeluasiantuntijoiden muodostama raati tutkii kohteet yksityiskohtaisesti ja tekee ehdotuksensa samoin kriteerein, joita Unesco käyttää maailmanperintökohteita valitessaan.
Malmin valintaa selvittäneessä kansainvälisessä asiantuntijapaneelissa oli historian, arkeologian, arkkitehtuurin, konservoinnin, projektianalyysin ja rahoitusalan asiantuntijoita. Heidän joukossaan on samoja ammattilaisia, jotka osallistuvat myös Unescon valintojen tekoon.
Europa Nostra perustelee Malmin valintaa vahvasti. Sen mielestä lentokenttä muodostaa poikkeuksellisen kulttuurihistoriallisen perinnnön, jolla on elävä kulttuuriarvo ja johon kohdistuu vakava uhka.
Malmi on “parhaiten säilyneitä toista maailmansotaa edeltäviä kansainvälisiä lentokenttiä maailmassa ja yhä elävä esimerkki varhaisesta kaupallisesta lentotoiminnasta. Myös arkkitehtuuri on säilynyt, samoin kaikki neljä alkuperäistä kiitorataa.”
“Ei ole kyse vain historiallisten rakennusten säilyttämisestä vaan niiden elävän käytön jatkamisesta vielä 21:lla vuosisadalla”, John Sell korostaa. “Malmin tapauksessa se ei ole pelkästään mahdollista, vaan siitä on olemassa uskottava näyttö ja sitä myös halutaan vahvasti.”
Pitkällä aikavälillä lentokenttäarkkitehtuurin säilyttäminen on oleellinen osa Suomen Museoviraston hanketta hakea toista maailmansotaa edeltävälle, Helsingin olympiakisoja 1940 varten rakennetulle funkkisarkkitehtuurille Unescon maailmanperintökohteen asemaa, Europa Nostra huomauttaa.
Suomen Europa Nostran puheenjohtaja, arkkitehti Tapani Mustonen muistuttaa, että Helsinki on nuori kaupunki, jonka moderni arkkitehtuuri on Suomen leipälaji verrattuna muuhun Eurooppaan.
“Sellaista yhtenäistä, samaan aikaan rakennettua funkkiskokonaisuutta, joka Helsinkiin tehtiin pitkälti 1930-luvulla olympialaisia ja armeijaa varten, ei löydy juuri mistään muualta.”
Juuri Suomen Europa Nostra esitti Malmia Seitsemän uhanalaisinta kohdetta -luetteloon yhdessä Malmin lentoaseman ystävät ry:n kanssa.
Europa Nostra ja EIBI tuki- ja taustaryhmineen ryhtyvät nyt aktiivisiin toimiin Malmin suojelun edistämiseksi.
Hankkeen tavoitteeksi on asetettu, että Malmin lentoasema voi jatkaa toimintaansa kaupallisena ja kouluttavana lentokenttänä ja saada myös lisäarvoa kulttuurikohteena.
Ohjelmaan kuuluu ilmeisen nopeaan tahtiin tapahtuva kenttävierailu Suomessa. Sen yhteydessä pyritään keräämään saman pöydän ääreen kaikki asianosaiset – suojelun kannattajat, vastustajat, viranomaiset ja päättäjät.
“Yleensä vierailu tehdään puolen vuoden sisällä valinnasta, mutta aikatauluun vaikuttaa myös suojelutarpeen kiireellisyys”, Sell sanoo.
Ydinkysymys on, kuinka paljon päätös ja sen käyntiin laukaisema mielikuvamuokkaus Euroopan tasolla kääntävät Helsingin päättäjien päitä.
“Ainakin tämä asettaa tilanteen uuteen valoon. Monien suomalaisten ja helsinkiläisten huoli, ettei Malmiin liittyviä asioita ole riittävästi tutkittu, on ollut oikeutettu. Se näkyy nyt tehdyssä ratkaisussa, eikä sitä voi tässä yhteydessä voi painaa villaisella”, Mustonen sanoo.
“Ylipäätään maankäyttöä pitää ajatella avarammin kuin yhden kunnan näkökulmasta, pohtia kestävämpiä ratkaisuja koska niitä ilmiselvästi on olemassa.”
Ei ole mahdoton ajatus, että Helsingin kaupunginjohdon asuntorakentamissuunnitelmat jäävät sittenkin tässä eurooppalaisessa mielipidetaistossa ja lobbauksessa toiseksi.
“Malmin kohdalla ei ole kyse siitä, että rakenteet olisivat rappeutuneet hälyyttävän huonoon kuntoon ja olisivat siksi vaarassa. Päinvastoin. On kyse poliittisesta valinnasta”, Europa Nostran Sell ja Coelho korostavat.
Marginaalit kaupunginhallituksessa tai -valtuustossa eivät ole isoja, ja kannat suojelemisen tai rakentamisen puolesta ylittävät puoluerajat. Maaliskuussa 2015 Helsingin kaupunginhallitus hylkäsi äänin 9–6 suojelun kannattajien ehdotuksen Malmin lentokenttätoimintojen säilyttämiseksi.
Myös kaupungin eri viranomaisten kannat ovat ristiriitaisia. Muun muassa ympäristölautakunnan mielestä rakentaminen tuhoaa Malmin kulttuurihistoriallisen arvon. Myös yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että asuntorakentamisesta luovuttaisiin.
Sell ja Coelho näkevät järjestönsä ennen kaikkea sovittelijoina ja uusien näkökantojen tuojina.
“Pitäisi oivaltaa, että kulttuuriperinnön suojelu ei sittenkään vie keneltäkään mitään pois. Emme etsi vastakkainasettelua, vaan pyrimme muuttamaan lukkiutuneita asenteita.”
Sell ja Coelho korostavat, että muiden samankaltaisten hankkeiden yhteydessä järjestö on kyennyt tuomaan samaan pöytään vastapuolia, joilla ei ole ollut lainkaan keskusteluyhteyttä ja avaamaan pattitilanteita.
“Se on nytkin tavoite.”
Vuonna 1936 valmistuneen Malmin lentokentän perustamiseen pyydettiin aikanaan konsulttiapua aikansa valovoimaisimmalta lentäjäsuuruudelta, Atlantin-ylittäjältä Charles Lindberghiltä.
Kun Lindbergh vuonna 1933 toteutti viisi kuukautta kestäneen, neljään maanosaan ulottuneen suuren seikkailulentokiertueensa vaimonsa Annen kanssa, hän laskeutui näyttävästi vesitasollaan Tingmissartoqilla Katajanokalle.
Ammattimies tutki tilannetta ja neuvoi kentän suunnittelijoita perustamaan sen Tuomarinkylään. Helsingin kaupunginhallitus ei kuitenkaan pitänyt ehdotuksesta vaan siirsi paikkaa parin kilometrin päähän Tattarisuolle.
Tuomarinkylä oli kaupunginjohdon mielestä arvokkaampaa asuntorakennusmaata. Tattarisuolle sen sijaan ei päättäjien mielestä sen sijaan todennäköisesti ikinä kannattaisi rakentaa mitään maininnan arvoista.
Ehkä ei siis loppujen lopuksi kannata vieläkään rakentaa? Tosin Helsingin nykyinen kaupunginjohto tuskin pitää Europa Nostran arvioista yhtään sen enempää kuin kaukainen edeltäjänsä Charles Lindberghin ohjeistuksesta.
Vuonna 1963 perustettu Europa Nostra on Euroopan merkittävimpiä kulttuuriperintöjärjestöjä. Sen näkyvä keulakuva on oopperalaulaja ja kapellimestari Plácido Domingo, joka toimii virallisesti järjestön puheenjohtajana.
EIBI puolestaan edistää Euroopan investointipankin yhteiskunnallisia, tutkimus- ja kulttuurihankkeita ja tuo suojeluhankkeisiin teknistä ja rahoitusalan osaamista.
Seitsemän uhanalaisinta kohdetta -suojeluhankkeeseen osallistuu myös Euroopan neuvoston sosiaalisen kehityksen pankki (CEB), joka on 41 jäsenmaansa yhteiskunnallisten ohjelmien vetäjä.
Europa Nostra palkitsi jo ennen Seitsemän uhanalaisinta kohdetta -ohjelmansa perustamista Paanajärven vienalaiskylän Venäjältä vuonna 2005.
Valinnan taustalla oli kalevalaista kulttuuriperintöä suojelevien suomalaisjärjestöjen kuten kuhmolaisen Juminkeko-säätiön työ Paanajärven pelastamiseksi.
Venäjän viranomaiset joutuivat maailmanlaajuisen kampanjoinnin ja mielikuvamarkkinoinnin tuloksena luopumaan pitkälle edenneestä vesivoimala- ja patohankkeestaan, joka olisi käytännössä hukuttanut Paanajärven alleen.
Lopulta Paanajärven asema ainutlaatuisena kulttuurisuojelukohteena vakiintui ja virallistui.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa