Maailmalla pienet sähkölentokoneet helpottavat pian liikenneruuhkia – mutta onko Suomessa niille sijaa?

Sähkölentokoneet tulevat. Alkuvaiheessa ne ovat pieniä ja lentävät taksien tavoin vain lyhyitä matkoja isojen kaupunkien sisällä.

Sähköllä toimivat matkustajalentokoneet ovat kaukana tulevaisuudessa. Sitä ennen liikennekoneiden päästöjä yritetään vähentää muun muassa uusiutuvilla polttoaineilla ja operatiivisilla keinoilla.

Suomi uhkaa pudota kehityksen kelkasta jo alkumetreillä, koska ainoalla sähköiseen kaupunkilentoliikenteeseen soveltuvalla markkinalla eli pääkaupunkiseudulla ollaan hävittämässä ainoata tällaisen toiminnan edellyttämää lentokenttää.

Näin voisi pähkinänkuoressa kiteyttää Helsingissä tällä viikolla järjestettyjen, sähköistä ja päästötöntä lentämistä käsitelleiden seminaarien annin.

Ensimmäisen, aamiaistapahtuman, järjesti Finnair, toisen, koko päivän kestäneen istunnon heti perään lähetyslentoyhdistys MAF Finland, Helsingin Sähkölentokoneyhdistys ja satavuotista toimintaansa tänä vuonna juhliva harrastus- ja urheiluilmailun keskusjärjestö Suomen Ilmailuliitto.

Kolmikon seminaari järjestettiin uudessa keskustakirjastossa Oodissa.

Kahvitauolla osanottajat saivat muistutuksen siitä, miksi sähkölentokoneet ovat välttämätön osa ilmailun tulevaisuutta: Vastapäisen eduskuntatalon edessä oli ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta järjestetty muutaman sadan ihmisen mielenosoitus. Greenpeacen vihreä kuumailmapallo lensi matalalla eduskuntatalon yli, ja kahdeksan aktivistia kipusi banderolleineen talon julkisivun pylväisiin.

Sähköistä ja muuta nykyistä vähemmän saastuttavaa lentämistä tarvitaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Raskas lentoliikenne tuottaa vain kaksi prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, mutta se kasvaa nopeasti. Samalla kasvavat päästöt.

Ensimmäisenä sähkö tulee pieniin lentokoneisiin. Niiden osalta kehitystä ei niinkään aja päästöjen vähentäminen. Sähköisiä pikkukoneita tarvitaan lieventämään kasvavien metropolialueiden liikenneruuhkia.

Yhä useammassa suurkaupungissa ollaan kehittelemässä aivan uudenlaista ilmakuljetusjärjestelmää, joka tunnetaan lyhenteellä UAM (Urban Air Mobility).

Perinteisen taksiliikenteen mullistanut kyytipalvelujätti Uber aikoo aloittaa ensimmäiset kokeilut uusilla, pystysuoraan nousevilla ja laskevilla sähkömoottori- eli eVTOL-koneilla jo ensi vuonna Dallasissa, Los Angelesissa ja alkukesästä valittavassa suurkaupungissa USA:n ulkopuolella.

Ala kuplii innostusta ja yrittäjiä, uusia ja vanhoja, suuria ja pieniä. Sähköisiä eVTOL-projekteja on eri vaiheissa eri puolilla maailmaa ainakin 140 kappaletta. Suomessakin on viime kesästä lähtien lentänyt yksi sähkölentokone.

Helsingin seminaareissa esiintyi neljä sähkölentokoneiden valmistajayritystä, pikkuyhtiöt Lilium ja Diamond Aircraft, ja kaksi maailman suurinta ilmailuteollisuusyhtymää, Airbus ja Boeing.

Saksalainen Lilium kehittelee viisipaikkaista, jopa 36:lla pienellä, sähkökäyttöisellä suihkumoottorilla varustettua eVTOL-konetta, jonka suurin toimintamatka on 300 kilometriä.

Itävaltalainen Diamond on jo nyt merkittävä yleisilmailukoneiden valmistaja. Sen sähkölentokoneen prototyyppi nousee ja laskeutuu perinteisen lentokoneen tavoin.

Voimanlähde on niin sanotusti hybridi. Sähkömoottoria käytetään lentoonlähdössä, perinteistä polttomoottoria matkalentovaiheessa. Pelkästään sähköllä toiminta-aika on puoli tuntia, hybridinä viisi tuntia.

Myös jättiyhtiöiden ensimmäiset sähkölentokonesovellukset ovat kaupunkiliikenteeseen tarkoitettuja pikkukoneita.

”Me aiomme edetä UAM-koneiden kautta matkustajakoneisiin”, sanoi Boeingin ympäristöstrategiasta vastaava johtaja Sean Newsum.

”UAM-teknologia on jo olemassa, ja meillä on parhaillaan käynnissä laaja testiohjelma”, vakuutti sähköistyshankkeista Airbusilla vastaava johtaja Glenn Llewellyn.

Airbus lensi jo vuosia sitten sähkökoneella Englannin kanaalin yli. Nyt koelennetään kauko-ohjattavaa eVTOL-konetta.

Kahden vuoden päästä aloitetaan koelento-ohjelma vanhalla BAe 146-matkustajakoneella, jonka neljästä suihkumoottorista yksi korvataan sähkömoottorilla. Jossakin kauempana tulevaisuudessa siintää E-konseptiksi ristitty, pelkästään sähkömoottoreilla lentävä matkustajakone.

Jättiyhtiöiden edustajat eivät halunneet esittää tarkkoja arvioita siitä, koska sähköllä toimivat liikennekoneet olisivat käytössä.

”Se kestää kyllä kauan, etenkin kaukoliikenteeseen tarkoitetuissa koneissa”, Boeingin Newsum pohti.

Llewellyn vaikutti innostuneemmalta ja väläytti 2030-lukua. Kynnyskysymys on akkuteknologia, jota kehitetään nyt jätti-investoinneilla. Niistä ei tosin niinkään vastaa lentokone- vaan autoteollisuus, pakon edessä.

Urbaani lentoliikenne ei ole suurille lentokoneenvalmistajille pelkästään uusien teknologioiden testilaboratorio. UAM on niin iso asia, että sekä Airbus että Boeing ovat tulleet siihen mukaan jäädäkseen.

Suomessa näkymiä synkistää infrastruktuuriongelma.

Urbaanin lentoliikennejärjestelmän eVTOL-lentokoneet operoivat markettien parkkipaikoilta ja hotellien katoilta. Silti tarvitaan myös lentokenttää, jossa muun muassa huolletaan koneet ja koulutetaan suuri määrä pilotteja. Helsingissä ei kohta enää ole sellaista kenttää, kun Malmi jää asuntorakentamisen alle eikä korvaavasta kentästä ole mitään tietoa.

Suomen lentoliikenteen infrastruktuurista vastaa valtionyhtiö Finavia. Sen toimitusjohtaja Kimmo Mäki oli yksi seminaarin puhujista.

Finavia ratkaisi Malmin kohtalon luopumalla kentästä. Ratkaisun teki Mäen edeltäjä, mutta Mäki ei Malmia haikaile. Hänen mukaansa se ei ole optimaalinen paikka Helsingin kaupunkilentoliikenteen keskukseksi, eikä hän usko UAM-konseptiin muutenkaan.

”En usko, että tällainen liikenne palvelisi suuria massoja. Helsinki-Vantaalta tämäntyyppisiä yhteyksiä kuitenkin tarvittaisiin”, Mäki sanoi.

Hänen kiinnostuksensa näyttää kohdistuvan enemmänkin rautateihin. Mäki kertoi haaveilevansa ajasta, jona hän pääsisi synnyinseudulleen Kokkolaan muutamassa tunnissa mutta ei sähköllä toimivan lentokoneen vaan nopean junan kyydissä.

Väli-Suomessa lentoyhteyksiä ei hänen mukaansa tarvita lainkaan. Ne voidaan korvata junilla. Finavia ei kuitenkaan ole sulkemassa väli-Suomen kenttiä niin kauan kuin niille on säännöllistä liikennettä.

Oodin seminaarin päätteeksi poliitikkojen paneeli pohti ekologisen ja sähköisen lentämisen näkymiä. Siinä yhteydessä puhuttiin myös Malmista – totta kai.

Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja ja niin ikään eduskuntavaaliehdokas Eveliina Heinäluoma kiteytti tilanteen napakasti. Hänen mukaansa Malmin kohtalon ratkaisi valtion eli Finavian toiminta. Jos valtio olisi halunnut säilyttää kentän, valtion olisi pitänyt toimia toisin.

Malmin kohtalo on Heinäluoman mukaan ratkaistu enemmistön äänillä demokraattisessa prosessissa eli Helsingin kaupunginvaltuustossa eikä sitä siis enää voida muuttaa.

Heinäluomankin mielestä Malmin toiminnoille pitäisi kuitenkin olla olemassa vaihtoehtoinen paikka, suunnitelma B.