Hovioikeus: Jari Aarnio oli ”Pasilan mies” – Helsingin huumepoliisin ex-päällikön kymmenen vuoden tuomio pysyi voimassa

Aarnioon liittyneet tutkinnat ovat kestäneet pian jo kuusi vuotta. Vuonna 2003 tapahtuneen palkkamurhan tutkinta jatkuu yhä.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuomittiin Helsingin hovioikeudessa kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen törkeistä huume- ja virkarikoksista.

Rangaistus on samanpituinen kuin Helsingin käräjäoikeuden aiemmassa tuomiossa.

Oikeus katsoi Aarnion syyllistyneen viiteen törkeään huumausainerikokseen, törkeään todistusaineiston vääristelemiseen, oikeudenkäytössä kuultavan uhkailuun sekä lukuisiin virkarikoksiin.

Hovioikeus kuitenkin hylkäsi yhden syytteen törkeästä huumausainerikoksesta, kolme virkarikossyytettä sekä kaksi syytettä yllytyksestä virkarikokseen.

Tuomion mukaan Aarnio oli ”Pasilan mies”, joka johti huumetynnyreiden maahantuontia Hollannista Suomeen vuosina 2011-2012. Metallitynnyreissä salakuljetettiin noin 800 kiloa hasista.

Syyksi luetut rikokset ovat hovioikeuden mukaan olleet erittäin vakavia ja vahingollisia ja osoittaneet poikkeuksellista häikäilemättömyyttä poliisin päällikkövirassa toimineelta Aarniolta.

 

Hovioikeus ei lieventänyt myöskään Aarnion rikostoveriksi katsotun Keijo Vilhusen käräjäoikeudessa saamaa kymmenen vuoden vankeusrangaistusta.

Oikeus tuomitsi Vilhusen kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta sekä oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.

Vilhunen on United Brotherhood -jengin entinen johtohahmo.

Hovioikeus hylkäsi Vilhusen syytteen todistusaineiston vääristelemisestä. Syyte koski sivullisen lavastamista epäillyksi ”Pasilan mieheksi”. Aarnio sen sijaan tuomittiin lavastuksesta.

Aarnion alaisena työskennelleen rikosylikonstaapeli Mikael Runebergin kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen hovioikeus muutti sakoksi. Oikeuden mukaan Runeberg ei ollut tietoinen esimiehensä toimien rikollisuudesta eikä syyllistynyt muun muassa törkeään virka-aseman väärinkäyttöön vaan eräisiin vähäisempiin virkarikoksiin. Hänen viraltapanonsa kumottiin.

Myös Jokelan vankilan apulaisjohtajan Jarmo Salmisen syytteet hylättiin. Salminen oli antanut vankeja koskevia tietoja Aarniolle, mutta oikeus katsoi, että siihen oli virkatehtäviin liittyvät perusteet.

 

Aarnioon kohdistuvat tutkinnat ja oikeuskäsittelyt ovat kestäneet pian kuusi vuotta.

Hänet otettiin ensimmäisen kerran kiinni marraskuussa 2013. Valtakunnansyyttäjä oli käynnistänyt Aarnion tuttavan kertoman pohjalta tutkinnan, joka koski virkarikoksia.

Tuttava, joka tunnetaan tiedotusvälineissä ”Saarana”, kertoi Aarnion auttaneen häntä seksityön aloittamisessa ja pyörittämisessä ja vieneen häneltä 30 000 euroa rahaa. Helsingin Sanomat julkaisi Saaran tarinan saman vuoden syksynä.

Kun Aarnion raha-asioita ryhdyttiin tutkimaan, selvisi, että epäilyttäviä varoja oli enemmänkin. Käynnistettiin uusia tutkintoja, joita on yleisesti nimitetty Trevoc-haaraksi ja tynnyrihaaraksi.

Trevoc-haara liittyi Aarnion kaksoisrooliin seurantalaiteyhtiössä, jonka tuotteita Helsingin poliisi osti.

Se sai päätöksensä syyskuussa 2016, kun hovioikeus tuomitsi Aarnion kolmen vuoden vankeuteen muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, törkeästä petoksesta ja törkeästä lahjusten ottamisesta.

Aarnio haki tuomioon valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta se ei ottanut tapausta käsittelyyn. Hovioikeuden tuomio jäi siis pysyväksi.

Tuore tuomio koskee tynnyrihaaraa.

Aarnio on systemaattisesti kiistänyt syyllistyneensä yhteenkään rikokseen. Hänen mukaansa ”Pasilan miestä” ei ole olemassakaan.

 

MONIMUTKAINEN vyyhti ulottuu 1990-luvun loppuun, aikaan ennen Aarnion virkaa huumepoliisin päällikkönä.

Aarnio oli jo tuolloin tunnettu: sankaripoliisi, jonka pihalle rikollisjoukko oli heittänyt käsikranaatin itsenäisyyspäivän aattona 1996. Poliisi epäili, että rikolliset olivat yrittäneet vahingoittaa häntä kostoksi.

Kahdeksan miestä tuomittiin tuhotyön yrityksestä, vaikkei koskaan selvinnyt, kuka heistä oli vienyt räjähteen Aarnion kotitalon terassille.

Pari vuotta myöhemmin Aarnio yleni Helsingin huumepoliisin päälliköksi.

Vuonna 2017 – muiden rikosepäilyiden tultua ilmi – viisi entistä huumepoliisia kertoi Helsingin Sanomien toimittajille epäilleensä, että Aarnio olisi lavastanut kostoiskun itse.

 

RÄJÄHDEISKUN oikeudenkäynnissä Aarnio tutustui Saaraan.

Yhteistyö jatkui yli 15 vuotta. Saara tunsi alamaailmaa ja pystyi tarjoamaan hyödyllisiä kontakteja.

Lopulta riitautuminen raha-asioista johti koko vyyhden purkautumiseen.

Saara liittyy myös kolmanteen tutkintaan, jossa Aarniota epäillään murhasta.

Vuonna 2003 Saaran vuokraamassa asunnossa Helsingin Vuosaaressa murhattiin ruotsalainen rikollinen Volkan Ünsal. Asunto oli tuolloin Keijo Vilhusen käytössä.

Palkkamurhaksi katsotusta teosta tuomittiin neljä miestä elinkautisiin vankeusrangaistuksiin vuonna 2005. Vilhusta ei syytetty. Tutkinta avattiin uudelleen vuonna 2015.

Nyt poliisi epäilee, että Aarnio oli tietoinen murhasuunnitelmasta muttei tehnyt mitään estääkseen sen. Myös Vilhusta epäillään nyt Ünsalin murhasta.

Tapauksen esitutkinta valmistui huhtikuussa, ja asia on nyt syyteharkinnassa.