Helsinki yrittää kaataa vanhoja rakennuksia Malmin lentoasemalla – Ely-keskus keskeytti
Vaarantamiskielto estää kaikki purkuoperaatiot, kunnes päätös Malmin alueen suojelusta on tehty.
Helsingin kaupungin rakennuslautakunta on päättänyt antaa purkuluvan kahdelle 1932 tehdylle asuin- ja talousrakennukselle Malmin lentoaseman alueella.
Päätös tehtiin siitä huolimatta, että koko lentoasema-alueelle on puolitoista vuotta sitten haettu Uudenmaan Ely-keskukselta rakennussuojelulain mukaista suojelua ja siihen liittyen myös olemassa olevan rakennuskannan suojelua.
Ely-keskus kiirehti hätiin ja päätti pika pikaa koko lentoasema-aluetta koskevasta niin sanotusta vaarantamiskiellosta.
Käytännössä kielto merkitsee, ettei lentoasema-alueelta saa purkaa mitään ilman ely-keskuksen lupaa. Se taas ei heltiä ennen kuin Museovirasto on arvioinut purku-uhan alaisena olevan rakennuksen arvon.
Ely-keskus on antanut vaarantamiskiellon tiedoksi muiden asianomaisten viranomaisten lisäksi myös poliisille. Malmin rakennusten purkaminen voidaan siis estää viime kädessä poliisivoimin.
”Ne olivat vanhoja, huonosti korjattuja ja lahoja rakennuksia”, arvioi ely-keskuksen ylitarkastaja Henrik Wager.
Alueelta ei kuitenkaan saa periaatteessa purkaa mitään ennen kuin syksyllä 2015 jätetyn suojeluhakemuksen kohtalo on päätetty ely-keskuksessa.
”Ei semmoisesta meille kerrottu mitään.”
Tilanne tuli yllätyksenä rakennuslautakunnan puheenjohtajalle, kiinteistöneuvos Kauko Koskiselle (kok). Hänen mukaansa purkulupa annettiin, koska talot ovat niin huonossa kunnossa.
Kaupunki olisi halunnut purkaa kolmannenkin talon, mutta se oli Koskisen mukaan parempikuntoinen eikä lautakunta antanut purkaa sitä.
Ely-keskuksen ja vireillä olevan suojeluhakemuksen rooli Malmin purkuluvissa oli Koskiselle yllätys.
”Ei semmoisesta meille kerrottu mitään, eikä siitä ollut mainintaa esittelypapereissa”, sanoo Koskinen, joka itse suhtautuu myötämielellä Malmin säilyttämiseen lentoasemana.
Nyt voimaan saatettu vaarantamiskielto on ensimmäinen, johon hän on törmännyt 20 vuoden lautakuntauransa aikana.
Ely-keskus sai esityksen Malmin lentoaseman suojelemiseksi rakennusperintölain mukaisesti lokakuun puolivälissä 2015.
Suojelua esitti lentoaseman säilyttämiseksi erittäin sitkeää taistelua käyvä Malmin lentoaseman ystävät -yhdistys. Se esitti myös vaarantamiskieltoa, jolla estettäisiin kohteen kulttuurihistoriallista merkitystä vaarantavat toimenpiteet.
Ely-keskuksen Wagerin mukaan kielto koskee nimenomaan rakennusten purkamista ja merkittäviä muutoksia esimerkiksi terminaalirakennuksen julkisivuun.
Käyttötarkoituksen muuttamista, kuten kaupungin innokkaasti puuhaamaa suuren lentokonehallin muuttamista tapahtumakeskukseksi, kielto ei estä. Se on voimassa, kunnes Ely-keskus on ratkaissut jo puolitoista vuotta sitten tehdyn suojeluesityksen kohtalon.
Wagerin mukaan tätä päätöstä ei ole päästy tekemään, koska ely-keskus odottaa yhä Museoviraston lausuntoa.
Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härön mukaan lausuntoa ei ole annettu, koska ”muutamat prosessit” ovat yhä kesken. Tällä hän tarkoittaa lähinnä ylätason poliittista päätöksentekoa eli kentän säilyttämiseksi tehdyn Lex Malmi -kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa.
Museovirasto kannattanee Malmin säilyttämistä lentokenttänä.
Lex Malmin eduskuntakäsittely on kuitenkin siirtymässä syksyyn
Ely-keskukseen tehty suojeluhakemus täyttää samoihin aikoihin kaksi vuotta, jota pidetään kohtuullisena käsittelyaikana.
Museovirastokin aikoo siis antaa lausuntonsa jo huomattavasti ennen sitä, Härön arvion mukaan alkukesästä.
Lausunnon ydinsisältö on ennalta selvä. Virasto kannattaa Malmin säilyttämistä lentokenttänä. Virasto on jopa valittanut Malmin kohtelusta Helsingin yleiskaavassa, jossa kentästä on päätetty tehdä 25 000 asukkaan lähiö.
Museovirastolla ei ole aikeita lähteä tarkastamaan rakennuslautakunnan purettaviksi päättämien rakennusten eikä muidenkaan yksittäisten kohteiden kuntoa. Virasto tekee asiasta yhden lausunnon.
Museovirastossa on kuitenkin herännyt epäilys, jonka mukaan kaupunki pyrkisi rakennuksia purkamalla tuhoamaan Malmin mahdollisuudet lentokenttänä jo ennen eduskunnan päätöstä Lex Malmista.
Rakennuslautakunnan puheenjohtaja ei usko tällaiseen teoriaan.
”Kyllä ne talot päätettiin purkaa vain siitä syystä, että ne ovat niin kehnossa kunnossa”, Koskinen sanoo.
Malmi on nousemassa jälleen myös kansainvälisen huomion kohteeksi.
Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra järjestää 11.–15. toukokuuta Turussa vuosikongressinsa, jonka yhteydessä jaetaan järjestön ja EU:n yhteinen kulttuuriperintöpalkinto.
Kongressi pidetään Suomessa ensimmäistä kertaa, ja se kuuluu myös Suomi 100-juhlavuoden ohjelmaan.
Malmi on jo pitkään ollut Europa Nostran ja Euroopan Investointipankin instituutin uhanalaisimpien kulttuurikohteiden listalla.
Niinpä kongressin ohjelmaan kuuluu vierailu Malmilla 15. toukokuuta. Se tehdään tyyliin sopivasti DC-3-museokoneella Turusta suoraan Malmille.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa