En katso jalkapallo- enk\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekko-otteluita, mutta olen hyvill\u00e4ni, jos osun television \u00e4\u00e4reen silloin, kun menossa on pelin j\u00e4lkipuinti. Saan outoa nautintoa selityksist\u00e4 ja huomioista, joita en kykenei itse tekem\u00e4\u00e4n. En sure, jos klassisen musiikin huippukonsertti j\u00e4\u00e4 v\u00e4liin, nautin paneutuneesta kritiikist\u00e4 seuraavan p\u00e4iv\u00e4n lehdess\u00e4. Konsertissa annan musiikin vain virrata sis\u00e4\u00e4ni hyv\u00e4ksyen sen, ettei asiantuntemukseni riit\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 kuin muutamaksi karkeaksi sanaksi: pid\u00e4n tai en pid\u00e4.<\/p>\n\n\n\n\n
Taiden\u00e4yttelyss\u00e4 valitsen opastetun kierroksen, tosin sen j\u00e4lkeen kun olen ensin yksin\u00e4ni tutkinut teokset. On h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuulla asiaan paneutuneilta ammattilaisilta, mit\u00e4 teokset k\u00e4tkev\u00e4t sis\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Sama p\u00e4tee kirjallisuuteen. Nautin paneutuneista kritiikeist\u00e4. Sellaisista, jotka eiv\u00e4t ole pelkk\u00e4\u00e4 hymistely\u00e4, vaan panevat ajattelun liikkeelle.<\/p>\n\n\n\n
Sellaisia kritiikkej\u00e4 saa lukea aika harvoin, t\u00e4h\u00e4n h\u00e4t\u00e4n en muista ainoatakaan. Koska pid\u00e4n kaikenlaisesta selitt\u00e4misest\u00e4, luen tietenkin mielell\u00e4ni my\u00f6s kirjallisuusesseit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lukiessani Tommi Melenderin<\/strong> juuri ilmestynytt\u00e4 esseekirja Yhden hengen orgiat<\/em> huomasin jopa miettiv\u00e4ni, ottaisinko sittenk\u00e4\u00e4n fiktiivist\u00e4 romaania mukaani autiolle saarelle, jos tarjolla olisi loistava kirjallisuusesseekokoelma. Melenderin esseet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t paljon ajatuksia.<\/p>\n\n\n\n Luulen tiet\u00e4v\u00e4ni, mit\u00e4 Melender tarkoittaa silloinkin, kun h\u00e4n kertoo kirjassaan, kuinka h\u00e4n oli lukenut liian paljon romaaneja lyhyess\u00e4 ajassa ja saanut pahan \u00e4hkyn. Perinteiset romaanit, jotka ”perustuvat vet\u00e4v\u00e4\u00e4n tarinankerrontaan ja psykologiseen henkil\u00f6kuvaukseen yleishumaanilla eetoksella kuorrutettuna”, eiv\u00e4t \u00e4kki\u00e4 en\u00e4\u00e4 siepanneetkaan h\u00e4nt\u00e4 mukaansa tai koskettaneet h\u00e4nen sisint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Poikkeuksiakin on. Melender luettelee jookon kirjailijoita, joiden teksti\u00e4 h\u00e4n lukisi, vaikka he kirjoittaisivat kodinkoneiden k\u00e4ytt\u00f6oppaita. H\u00e4n mainitsee my\u00f6s heid\u00e4n parhaina pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 teokset: Milan Kunderan <\/strong>Kuolemattomuus<\/em>, Michel Houellebecqin<\/strong> Alkeishiukkaset<\/em>, Imre Kert\u00e9zin <\/strong>Kaleerip\u00e4iv\u00e4kirja<\/em>, Thomas Bernhardin<\/strong> Hakkuu<\/em>.<\/p>\n\n\n\n ”Mutta n\u00e4m\u00e4 loistavat poikkeukset vain korostivat sit\u00e4 kirjallisen ilmaisuvoiman ehtymist\u00e4, joka luonnehti perinteisten juoniromaanien valtaisaa enemmist\u00f6\u00e4”, Melender kirjoittaa.<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4 syy oli postmodernin havahtumisen, h\u00e4n etsii selityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4 sitten tekee h\u00e4nen luettelemistaan poikkeuksellisista kirjailijoista\/kirjoista merkitt\u00e4vi\u00e4? Joukossa on muuten my\u00f6s kaksi suomalaista, (vain kaksi!) Matti Pulkkisen <\/strong>Romaanihenkil\u00f6n kuolema<\/em> ja Markku Lahtelan <\/strong>Hallitsija<\/em>.<\/p>\n\n\n\n ”Niiss\u00e4 ei kerrota tarinaa vaan pohdiskellaan, mietiskell\u00e4\u00e4n, kysell\u00e4\u00e4n ja v\u00e4h\u00e4n vastaillaankin”, h\u00e4n vastaa. ”Ne ovat kuin esseit\u00e4. Ne ovat romaaneiksi naamioitua esseistiikkaa”, Melender kirjoittaa.<\/p>\n\n\n\n Jotkut ovat olleet jo nostamassa esseet\u00e4 aikamme t\u00e4rkeimm\u00e4ksi kirjallisuudenlajiksi. Esimerkiksi Melenderin lainaama amerikkalainen kirjailija David Shields <\/strong>on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 romaani ei kykene pureutumaan sirpaloituneeseen nykytodellisuuteen, mutta essee kykenee.<\/p>\n\n\n\n Melender arvelee, ett\u00e4 kyse on my\u00f6s luonteenlaadusta. Ne, jotka ovat ”liian nokkelia romaanikirjailijoiksi tai liian skeptisi\u00e4 runoilijoiksi”, p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t kirjoittamaan esseit\u00e4. Heit\u00e4 kiinnostavat enemm\u00e4n ajatukset kuin ihmiset.<\/p>\n\n\n\n Sitten h\u00e4n \u00e4ityy kirjoittamaan: ”Kuvitteleeko kirjallisuus, joka pakottaa henkil\u00f6t, milj\u00f6\u00f6t ja todellisuuden fiktiivisen proosan luutuneimpiin kaavoihin, pystyv\u00e4ns\u00e4 paljastamaan jotain merkityksellist\u00e4 ”ihmisyydest\u00e4” tai ”ihmisen\u00e4 olemisesta nykymaailman sirpaloituneessa todellisuudessa? Eiv\u00e4tk\u00f6 keskiluokkaisten ihmisten keskiluokkaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 steriilin yll\u00e4tyksett\u00f6m\u00e4sti kuvaavat romaanit pikemmin pienenn\u00e4 ja surkastuta ihmisyytt\u00e4, vammauta niit\u00e4, joita ovat kuvaavinaan ymm\u00e4rt\u00e4en ja my\u00f6t\u00e4el\u00e4en? Perinteisen romaanimuodon itseriittoisuuteen k\u00e4pertyv\u00e4 proosa suoltaa eteemme romaanihenkil\u00f6it\u00e4, jotka esitt\u00e4v\u00e4t vakiintuneen kirjallisuusk\u00e4sityksen mukaisia romaanihenkil\u00f6it\u00e4 ja lausuvat repliikkej\u00e4, jotka kuulostavat vakiintuneen kirjallisuusk\u00e4sityksen mukaisten romaanihenkil\u00f6iden repliikeilt\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n Jos hyvin k\u00e4y, Melenderin kirja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 kirjallisuuskeskustelun Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Melender on kirjoittanut toistaiseksi enemm\u00e4n romaaneja (3) ja runoteoksia (3) kuin esseekirjoja (2). Suomalaiset kirjailijat eiv\u00e4t ole olleet kovin innokkaita kirjoittamaan esseit\u00e4, ehk\u00e4 se on vaarallista, mutta muutos on ilmassa. Antti Nyl\u00e9nin<\/strong> ajassa kiinni olevat esseekirjat ovat jopa myyneet hyvin.<\/p>\n\n\n\n Nyt Melederin suurennuslasin alla on joukko ulkomaisia kirjailijoita: David Foster Wallace<\/strong>, Jonathan Franzen<\/strong>, Stieg Larsson<\/strong>, Michel Houellebeccq<\/strong>, Philip Roth<\/strong>, Martin Amis<\/strong>, Thomas Bernhard<\/strong> ja Curzio Malaparte<\/strong>. Suomalaiset kollegansa h\u00e4n sivuuttaa lyhyill\u00e4 huomioilla. Hannu Raittila<\/strong> on kirjallisuuskritiikiss\u00e4\u00e4n samoilla j\u00e4ljill\u00e4 amerikkalaisen Jonathan Franzen. Molemmat haikailevat perinteisen juonellisen kirjan per\u00e4\u00e4n, vaikka Melender uskoo, ett\u00e4 aika on ohittamassa sen. Kirjassaan h\u00e4n kertoo, kuinka h\u00e4n muistikirjassaan raivoaa sit\u00e4, kuinka kriitikot ja lukijat arvostavat Juha Itkosen<\/strong> ”laatukirjallisuudeksi br\u00e4nd\u00e4tty\u00e4 empatiaproosaa”, ja Miika Nousiaisen<\/strong> ”romaaneiksi pitkitettyj\u00e4 vitsej\u00e4”, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muuten kollegansa rauhaan.<\/p>\n\n\n\n Essee on hieno laji. Siin\u00e4 voi pohdiskella asioita ilman huolta juonen vet\u00e4vyydest\u00e4. Mutta meit\u00e4 lukijoitakin on moneksi. On fetisistisi\u00e4, pakkomielteisi\u00e4, paranoidisia ja hysteerisi\u00e4. Typologia on Roland Barthesin<\/strong>, jota Melender lainaa kirjassaan.<\/p>\n\n\n\n Fetisistinen lukija uppoutuu mieluummin tekstin yksityiskohtiin. Pakkomielteinen lukija laatii lukemistaan teoksistaan selityksi\u00e4. Paranoidi etsii tekstist\u00e4 aukkoja ja salak\u00e4yt\u00e4vi\u00e4, hysteerinen lukija heitt\u00e4ytyy tekstin viet\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Luokittelin itseni ainakin kahteen luokkaan: fetisisteihin ja hysteerisiin, riippuen kirjasta.<\/p>\n\n\n\n Melenderin esseist\u00e4 huokuu rakkaus lukemiseen. Lukeminen on h\u00e4nelle pyh\u00e4\u00e4, mutta onko kirjallisuus h\u00e4nelle my\u00f6s uskonto?<\/p>\n\n\n\n Vastaus on kaunis. ”Kirjallisuus ei lupaa tuonpuoleista lunastusta, mutta auttaa siet\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4npuoleista el\u00e4m\u00e4\u00e4 kaikessa rujoudessaan, rumuudessaan ja ep\u00e4t\u00e4ydellisyydess\u00e4\u00e4n.”<\/p>\n\n\n\n Lukeminen on h\u00e4nelle ”maallistunut rukous”.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" En katso jalkapallo- enk\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekko-otteluita, mutta olen hyvill\u00e4ni, jos osun television \u00e4\u00e4reen silloin, kun menossa on pelin j\u00e4lkipuinti. Saan outoa nautintoa selityksist\u00e4 ja huomioista, joita en kykenei itse tekem\u00e4\u00e4n. En sure, jos klassisen musiikin huippukonsertti j\u00e4\u00e4
\nv\u00e4liin, nau…<\/p>\n","protected":false},"author":130,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":0,"asauth_cansharepaid":"","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[11,12],"class_list":["post-10","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kohtaamiset","tag-lukeminen","tag-tommi-melender"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\n