”Aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 valmistui Pariisiin kisoja varten rakennettu uusi stadion. Se sijaitsi l\u00e4hes 12 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskikaupungilta Bois Colombes’ssa. Ulkopuolelta olivat muurit sivellyt \u00e4ll\u00f6tt\u00e4v\u00e4n keltaisella v\u00e4rill\u00e4. Sis\u00e4lle astuessa kentt\u00e4laitteet tekiv\u00e4t kuitenkin verrattain edullisen vaikutuksen. Itse rata \u2013 tavallisuudesta poiketen 500 m pitk\u00e4 \u2013 oli v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n vaaleanpunainen aiheutuen [vivahduksen] sekoitukseen k\u00e4ytetyst\u00e4 tiilimurskasta. Pehme\u00e4 se oli, ja toista tuumaakin pitk\u00e4t piikit painuivat siihen kuin suosammaleeseen. Lujassa vauhdissa irtaantui pintakerros piikkien mukana lennelleen ry\u00f6ppyn\u00e4 juoksijain j\u00e4ljess\u00e4 kuin maantierapa auton py\u00f6riss\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in kuvaa silloinen maisteri, my\u00f6hempi runoustohtori Martti Jukola Pariisin vuoden 1924 olympialaisten p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 Olympialaiskisat II -teoksessa (WSOY, 1924). Jukola jatkaa, ett\u00e4 pikamatkoilla radan pehmeys oli eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haitaksi, mutta pidemmill\u00e4 matkoilla ”meni se hyvin mukiin”. Lausumalle antaa lis\u00e4s\u00e4vy\u00e4 se, ett\u00e4 Jukola otti itse tuntumaa rataan 400 metrin aitajuoksussa, jonka v\u00e4lieriss\u00e4 h\u00e4n karsiutui.<\/p>\n\n\n\n
Colombes’n stadion on suomalaisille tarunhohtoinen. Suomi oli vuoden 1924 olympialaisten mitalitilastossa toinen Yhdysvaltain j\u00e4lkeen. Kultamitaleita vajaat seitsem\u00e4n vuotta aiemmin valtioksi itsen\u00e4istynyt, reilun kolmen miljoonan hengen kansa sai 14 kappaletta. Niist\u00e4 kymmenen tuli Colombes’n stadionilla j\u00e4rjestetyst\u00e4 yleisurheilusta, nelj\u00e4 painista.<\/p>\n\n\n\n
Stadion todisti my\u00f6s yhden olympiahistorian uskomattomimmista suorituksista, kun Paavo Nurmi tunnin v\u00e4lein voitti ensin 1500 metrin ja 5000 metrin olympiakultaa. Nurmen tuplavoitto ei toki ollut yll\u00e4tys, olihan h\u00e4n samana kes\u00e4n\u00e4 juhannuksen alla juossut saman juoksutuplan Helsingiss\u00e4 El\u00e4intarhan kent\u00e4ll\u00e4. Tuolloin h\u00e4n oli juossut kummallakin matkalla uudet maailmanenn\u00e4tykset.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaessani Yksin-romaania vietin lukuisia tunteja Antwerpenin (1920), Pariisin (1924), Amsterdamin (1928), Los Angelesin (1932), Berliinin (1936) ja Helsingin (1952) olympiastadioneilla. Tutustuin niihin kuvien ja kirjoitusten perusteella. Annoin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ni Paavo Nurmen kuvailla niit\u00e4 omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan, omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Vuosina 1924\u20131925 Paavo Nurmi oli p\u00e4\u00e4si\u00e4isen 1924 loukkaantumisestaan huolimatta sellaisessa kunnossa, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vastaan olisi voinut tuoda kenet tahansa. Kenet tahansa tuotiinkin. Talven\u2013kev\u00e4\u00e4n 1925 Yhdysvaltain-kiertueella Nurmi juoksi viestijoukkueita vastaan. H\u00e4nen kilpakumppaneilleen annettiin tasoitusta.<\/p>\n\n\n\n
Pariisin olympialaisten aikaan Colombes’n stadion veti 45 000 katsojaa. Paavo Nurmen juoksuja seurasivat kuitenkin varsin vaillinaiset lehterit. Suurimmillaan stadionin katsojam\u00e4\u00e4r\u00e4 lienee ollut vuonna 1938, jolloin stadionilla pelattiin jalkapallon MM-kisojen loppuottelu. Italia voitti Unkarin 4\u20132. Stadionin kapasiteetti oli tuolloin 60 000 katsojaa.<\/p>\n\n\n\n
Kahden maailman suurtapahtuman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 toiminut stadion on historialtaan melkoinen urheilupyh\u00e4tt\u00f6. Samaan tuplaan ovat stadioneista ylt\u00e4neet vain Lontoon vanha Wembley (olympialaiset 1948, jalkapallon MM-kisojen finaali 1966), M\u00fcnchenin olympiastadion (olympialaiset 1972, jalkapallon MM-kisojen finaali 1974), Rooman Stadio Olimpico (olympialaiset 1960, jalkapallon MM-kisojen finaali 1990) ja Berliinin olympiastadion (olympialaiset 1936, jalkapallon MM-kisojen finaali 2006).<\/p>\n\n\n\n
Colombes’n stadion oli siksi minulle ehdoton pyhiinvaelluskohde.<\/p>\n\n\n\n
Stadion ei ole aivan Eiffel-tornin veroinen turistin\u00e4ht\u00e4vyys. Colombes on Pariisin naapurikaupunki, jonne matkustetaan l\u00e4hiliikenteen junalla. Stadionille on asemalta opasteet, joissa ei tosin viitata olympialaisiin vaan stadionin nimi on Stade Yves-du-Manoir, sill\u00e4 stadion nimettiin jo vuonna 1928, nelj\u00e4 vuotta olympialaisten j\u00e4lkeen, ranskalaisen rugbynpelaajan Yves du Manoir’n mukaan.<\/p>\n\n\n\n
Nettitaustoituksen perusteella tiesin odottaa, ettei aika ole kohdellut stadionia sen historian arvoisesti. Viime aikoina stadion on palvellut l\u00e4hinn\u00e4 rugbyjoukkue Racing 92:n kotikentt\u00e4n\u00e4, ja sen kapasiteettia on aikojen saatossa laskettu 14 000 katsojaan.<\/p>\n\n\n\n
Silti olin hieman h\u00e4mmentynyt n\u00e4hdess\u00e4ni stadionin takasuoran palkkikatsomon. Arkip\u00e4ivisin stadion on auki, mutta sis\u00e4\u00e4n ei p\u00e4\u00e4se, siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolen ainoan varsinaisen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin vieress\u00e4 kopissaan p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 mies. Jos haluaa koskettaa punaista juoksurataa, jollainen stadionilla jostain syyst\u00e4 viel\u00e4 on, t\u00e4ytyy kavuta aidan yli.<\/p>\n\n\n\n
Vieress\u00e4 kohoavat 1970-luvun esikaupunkibetonielementtikerrostalot. Stadionin komeasta historiasta ei muistuteta tietotauluilla, ei edes olympiarenkailla. Historia pilkahtaa eniten vieress\u00e4 kulkevan kadun nimess\u00e4: Boulevard Pierre de Coubertin.<\/p>\n\n\n\n
Vuoden 1924 kisojen yleisurheilusta muistuttaa my\u00f6s juna-asemalle johtava katu. Sen nimi on Boulevard de Finlande.<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
”Aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 valmistui Pariisiin kisoja varten rakennettu uusi stadion. Se sijaitsi l\u00e4hes 12 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskikaupungilta Bois Colombes’ssa. Ulkopuolelta olivat muurit sivellyt \u00e4ll\u00f6tt\u00e4v\u00e4n keltaisella v\u00e4rill\u00e4. Sis\u00e4lle astuessa kentt\u00e4laitteet tekiv\u00e4t kuitenkin
\nverrattain edul…<\/p>\n","protected":false},"author":129,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_required_access_level":3,"asauth_cansharepaid":"true","om_header_attributes":[],"footnotes":"","om_featured_image_focal_point":[],"om_primary_tag":0,"om_contributors":[],"om_co_authors":[],"beyondwords_generate_audio":"","beyondwords_project_id":"","beyondwords_content_id":"","beyondwords_preview_token":"","beyondwords_player_content":"","beyondwords_player_style":"","beyondwords_language_code":"","beyondwords_language_id":"","beyondwords_title_voice_id":"","beyondwords_body_voice_id":"","beyondwords_summary_voice_id":"","beyondwords_error_message":"","beyondwords_disabled":"","beyondwords_delete_content":"","beyondwords_podcast_id":"","beyondwords_hash":"","publish_post_to_speechkit":"","speechkit_hash":"","speechkit_generate_audio":"","speechkit_project_id":"","speechkit_podcast_id":"","speechkit_error_message":"","speechkit_disabled":"","speechkit_access_key":"","speechkit_error":"","speechkit_info":"","speechkit_response":"","speechkit_retries":"","speechkit_status":"","speechkit_updated_at":"","_speechkit_link":"","_speechkit_text":""},"categories":[1],"tags":[450,383,449,380],"class_list":["post-398","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijan-paivakirja","tag-colombes","tag-kirjailijan-tyo","tag-pariisi","tag-yksin"],"om_views":null,"acf":{"tuuma_off":false,"tuuma_kysymys":"","tuuma_vastaus":""},"asauth":{"required_access_level":1,"share_token":"","is_paid":false},"yoast_head":"\n