Kopio, formaattikirja, adaptaatio…? Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokas nostaa esiin kysymyksen omaperäisyydestä

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jos myisin televisiokanavalle tietovisailuohjelman, jossa kilpailija saa vastattavakseen kysymyksiä, joihin on neljä vaihtoehtoa ja hänellä on käytössään muutama oljenkorsi ja mahdollisuus lopulta voittaa miljoona rahaa, luultavasti saisin yhteydenoton Who Wants to Be a Millionaire? -formaatin haltijalta Sony Pictures Entertainmentilta.

Kirjallisuudessa tällaisia formaatteja ei juuri tunneta. Tietääkseni vain muutamat harvat anonyymeihin kirjoittajiin nojaavat viihdekirjasarjat nojaavat formaatteihin, joiden mukaan kirjailijat kirjoittavat ja jotka takaavat jonkinmoisen tasalaatuisuuden. Formaatin nimi on myös myyntivaltti.

Sen sijaan kirjaidean saa kopioida ja sitä soveltaa melkein miten lystää.

 

Niin myös tehdään.

Italialaiset Elena Favilli ja Francesca Cavallo saivat muutama vuosi sitten mainion idean. Hepä kirjoittaisivat sadasta rohkeasta naisesta sivun mittaiset tarinat, jotka sopisivat rohkaisijaksi etenkin pikkutytöille.

Rahat hankkeeseensa he keräsivät joukkorahoituspalvelulla.

Kirjasta tuli maailmanlaajuinen menestys. Se ilmestynyi suomeksi viime vuonna Maija Kauhasen suomentamana ja S&S:n kustantamana nimellä Iltasatuja kapinallisille tytöille. Kirja on luonnollisesti saanut jatkoa.

(Teoksen englanninkieliset sivut ovat täällä.)

 

Taru Anttonen ja Milla Karppinen toivat formaatin, tai idean, Suomeen. Hekin keräsivät rahaa joukkorahoituspalvelussa, ja Into kustansi heidän teoksensa Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Kirja ilmestyi tänä syksynä. Sen internetsivut ovat täällä.

Kirjassa on kuusikymmentä tarinaa, joita on ollut kirjoittamassa 24 kirjoittajaa. Kirjoittajat ovat Anna Paju, Eekku Aromaa, Emilia Miettinen, Emmi Nuorgam, Essi Rötkönen, Hanna Räty, Hanne Lyytikkä, Heta Mulari, Iida Simes, Jenni Lindvall, Jenni Utriainen, Julianna Kentala, Laura Gage, Laura Haarala, Milla Karppinen, Ndéla Faye, Sanna Sevänen, Siiri & Suvi Haapalahti, Sissi Korhonen, Taru Anttonen, Venla Ruoppila, Victoria Odum ja Virva Paloviita.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-raati nosti teoksen yhdeksi kuudesta palkintoehdokkaasta.

”Teos tekee näkyväksi tyttöjen ja naisten kyvykkyyden, tahdon ja rohkeuden monilla eri aloilla ja eri aikakausina. Vaikka kirjoittajia ja kuvittajia on paljon, kokonaisuus on yhtenäinen niin kielen, tyylin kuin kuvituksen ja taiton kannalta. Tiedon ja sadun yhteenpunominen on onnistunutta, ja pienempikin lukija kykenee ymmärtämään ja hahmottamaan tarinat”, raati perustelee.

Raadin muodostivat Myry Voipio (puheenjohtaja), Leena Kero-Taiminen ja Rami Saarijärvi.

 

”Mites tuo Sankaritarinoita tytöille? Kuulostaa tärkeästä aiheestaan huolimatta hyvältä kirjalta eli JEE ja toivottavasti myy kuin häkä ja muuttaa maailman yms. Mutta siis eikös se ole ei-nyt-ihan-mutta-semisti formaattikirja? Innoittajateos mainitaan suurin piirtein aina ja peittelemättä mikä on hyvä myös. Niin tämä Finlandia-ehdokkuus-juttu vähän sen takia hämää minua”, kirjoittaa kirjailija Jussi Seppänen julkisessa Facebook-päivityksessään.

”Raati ois ehkä kuitenkin perusteluissaan voinut kommentoida valintaa myös tältä osin hieman. Että mitä palkinnon kannalta hyviä tai huonoja ominaisuuksia tällainen hyvän ja myyvän idean selkeä ja myös markkinoinnissa hyväksikäytetty kopiointi luo?” hän jatkaa.

Seppäsen kysymykset ovat aiheellisia.

 

Jako-ohjeiden mukaan Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto voidaan myöntää ”ansiokkaalle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle”.

Kirjalta ei edellytetä omaperäisyyttä. Varmaan myös Aku Ankan taskukirja voisi voittaa palkinnon, jos sen tarinat käsikirjoittaisivat ja piirtäisivät suomalaistekijät.

Uuttaluovuus on yksi taiteellisen arvon ulottuvuuksiosta. Antaa huonon kuvan suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tasosta, jos vuoden kuuden parhaan teoksen joukkoon valitaan formaattikirja.

Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) -kirja on ilman muuta arvokas ja tärkeä ja se on myös osoittatunut hyväksi konseptiksi. Finlandia-palkinnoilla ei kai kuitenkaan palkita konsepteja vaan kirjoja.

 

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokaskuusikon muut kirjat ovat:

Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous (WSOY) Magdalena Hai: Royaumen aikakirjat 1: Kolmas sisar (Otava) Maija Hurme & Anssi Hurme: Skuggorna / Varjostajat (Schildts & Söderströms / S & S) Riina Mattila: Järistyksiä (WSOY) Sanna Sofia Vuori & Linda Bondestam (kuvitus): Ägget / Muna (Förlaget / Teos)