Kani vain tahtoo nukahtaa – ruotsalainen iltasatu on kirjamyynnin yllätysykkönen jo toista vuotta peräkkäin

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Muutkin kuin kani ovat tahtoneet nukahtaa äänikirjapalvelun äärellä.

Carl-Johan Forssén Ehrlinin Kani joka tahtoi nukahtaa (Otava) oli vuoden 2021 selvästi myydyin kirja Suomessa. Eri formaateissa kirjaa myytiin yhteensä 130 000 kappaletta.

Hämmentävää asiassa on se, että kirja on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2015, eikä painettua kirjaa löydy enää esimerkiksi Suomen suurimman kirjakauppaketjun Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta. Koko Suomen Prismoista kirja saattaa löytyä vain yhdestä.

Noin kolmikymmensivuisen kirjan menestys pohjautuukin äänikirjamyyntiin. Viimevuotisesta myynnistä 126 000 kappaletta tuli äänikirjoista. Kani joka tahtoi nukahtaa oli viime vuoden ylivoimaisesti eniten myyty käännetty lasten- ja nuortenkirja, ja sitä seurasivat saman tekijän kirjat, joissa nukahtaa tahtovat traktori (57 000 kappaletta) ja norsu (49 000 kappaletta).

Palkintokorokkeen ulkopuolellakin ensimmäisenä haetaan unta: nelossijalle nousi 30 000 äänikirjakappaletta myynyt Pipsa ja unen lähtölaskenta (Otava).

Kotimaisista lastenkirjoista äänikirjoina eniten myytiin Juhana Salakarin Vitsipitsaa (Otava) kahdella eri täytteellä (60 000 ja 56 000 kappaletta).

Tiedot käyvät ilmi Suomen kustannusyhdistyksen viime vuoden myydyimpien kirjojen bestsellertilastoista.

 

Lastenkirjat nousevat korkealle kaikkien formaattien ja kaikkien kirjallisuudenlajien yhteisellä myyntilistalla. Nukahtamista haluavat kani, traktori ja norsu sekä kaksi Vitsipitsaa ylsivät myydyimpien 20 kirjan listalle.

Niiden menestystä – ja menestystä vuodesta toiseen – selittää osaltaan se, että äänikirjapalveluissa myynniksi lasketaan jokainen kuuntelukerta. Näin yksi asiakas saattaa ”ostaa” saman kirjan illasta toiseen, jos sille löytyy halukas kuulija.

Kuukausimaksullisista suoratoistopalveluista kustantajan ja kirjailijan saama myyntitulo on vain murto-osa kovakantisen painetun kirjan myynnistä saatavasta tulosta, joten korkeat myyntiluvut eivät ole euroissa vertailukelpoisia painettujen kirjojen myyntiä koskevien listojen kanssa.

 

Menestyksen saavuttaminen kaikkien formaattien yhteisellä myyntilistalla edellyttää kovaa äänikirjakuuntelumäärää genrestä riippumatta.

Viime vuoden myydyin painettu kotimainen kaunokirja oli Ilkka Remeksen Lohikäärmeen isku (WSOY), jota myytiin painettuna 33 000 kappaletta. Pelkästään sillä ei olisi ylletty viime vuoden myydyimpien 20 kirjan listalle, jonka viimeisenä on Vera Miettisen Eerika (Deadline Kustannus) 46 000 kappaleen myynnillä.

Kaikissa formaateissa Remestä myytiin 47 000 kappaletta, ja bestsellerlistalaisista sen kovakantinen myynti on poikkeuksellisen suuri: trilleriä kääritään yhä paljon isänpäivä- ja joululahjapakettiin, olkoonkin että parhaimmillaan Remestä myytiin kovakantisena yli satatuhatta kappaletta vuodessa.

Painettujen kirjojen (pokkareita ei huomioitu) myyntilistalla Remeksen perässä tulivat Enni Mustosen Näkijä (Otava, 29 000 kappaletta) ja Rosa Liksomin Väylä (Like, 26 000 kappaletta).

 

Bestsellerlistat osoittavat hyvin, että etenkin suoratoistopalveluissa äänikirjojen elinkaaret, tai ainakin myyntikaaret, ovat selvästi pidempiä kuin perinteisen painotuotteen kaupassa.

Nukahtamista haluavien eläinten ja koneiden lisäksi esimerkiksi Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan kirjat (Bazar) keikkuvat myyntikärjessä vuodesta toiseen. Myydyimpien suomennettujen äänikaunokirjojen listalla Rileyn kirjat olivat sijoilla 1, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 13 ja 15.

Huomionarvoista on, että kotimaisista kaunokirjoista äänikirjoina toiseksi myydyin Miika Nousiaisen Pintaremontti (Otava) ja kolmanneksi myydyin Antti Holman Kaikki elämästä(ni) ilmestyivät jo vuonna 2020. Äänikirjapalveluissa niitä on voinut kuunnella koko kalenterivuoden.