Historiallinen muutos: myydäänkö tänä vuonna kirjoja enemmän bitteinä kuin painomusteena?

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Painettujen kirjojen myynti laski viime vuonna Suomessa 7 prosenttia, kun taas sähköisten julkaisujen myynti kasvoi 10 prosenttia.

Luvut ovat peräisin Suomen kustannusyhdistyksen neljännesvuositilastoista eli niin sanotuista pikatilastoista. Niissä ovat mukana suurimmat kustannusyhdistyksen jäsenkustantamot. Luvut antavat hyvin suuntaa koko kirjamarkkinan kehityksestä.

Siirtyminen paperilta bitteihin on jatkunut jo vuosien ajan, ja jos kehitys pysyy alkaneena vuotena samanlaisena, tästä saattaa tulla ensimmäinen vuosi Suomen kustannusmaailman historiassa, jona digitaalinen myynti ohittaa painomustemyynnin.

Pikatilaston mukaan viime vuonna painettujen kirjojen myynnin arvo eli se raha, jonka tilastoon tietonsa toimittaneet kustantamot saivat kirjoista ilman arvonlisäveroa, oli 76,7 miljoonaa euroa, digituotteiden 66,0 miljoonaa euroa.

Jos alkaneena vuotena myynnit kehittyisivät samalla tavalla kuin viime vuonna, painettujen kirjojen myynti laskisi reiluun 71 miljoonaan euroon ja digituotteiden myynti nousisi vajaaseen 73 miljoonaan euroon.

Painetuista kirjoista erityisesti tietokirjallisuuden myynnin pudotus jatkui rajuna. Viime vuonna painettujen tietokirjojen myynnin arvo laski peräti yli 12 prosenttia. Kaunokirjallisuus selvisi selvästi vähemmällä vain reilun 2 prosentin laskulla.

Kappalemäärissä tarkasteltuna painettujen tietokirjojen myynti laski lähes 13 prosenttia, painettujen kaunokirjojen myynti laski reilut kaksi prosenttia.

Digituotteiden eli e- ja äänikirjojen myynnin kasvun ansiosta pikatilastokustantamoiden yleisen kirjallisuuden euromääräinen myynti oli viime vuonna käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2021.

Digisiirtymä on nostanut selvästi kaunokirjallisuuden myynnin arvoa. Tietokirjat ovat puolestaan kärsineet.

Samalla tieto- ja kaunokirjojen väliset voimasuhteet kustantamoiden rahanlähteinä ovat muuttuneet: jo toissa vuonna kaunokirjallisuus nousi niukasti tietokirjojen ohi, ja viime vuonna ero leveni selvästi.

Vuonna 2018 tietokirjat toivat pikatilastokustantamoille 45,2 miljoonan euron myynnin, kaunokirjat 29,6 miljoonan. Viime vuonna luvut olivat 42,9 miljoonaa euroa (tietokirjat) ja 51,2 miljoonaa euroa (kaunokirjat).

Erityisen kovan loikan kaunokirjallisuuden myynti teki ensimmäisenä koronavuoteena 2020, jolloin kaunokirjallisuuden myynti kasvoi peräti kolmanneksen edellisvuoden lukemista.

Kaunokirjallisuuden myynnin kasvu on peräisin digistä, sillä vuonna 2018 kaunokirjallisuutta myytiin painettuina kirjoina 25,3 miljoonalla, kun viime vuonna luku oli 24,6 miljoonaa euroa.